Jatketaan Jeesusken sanansaattajan totuuden lukemista:
Yhä vieläkin esiintyy uskoa kanssakäymiseen kuolleiden kanssa, vieläpä kristinuskoa tunnustavissa maissa. Toisinaan henkiolennot ilmestyvät kuolleiden ystävien hahmossa ja kertovat tapahtumia heidän elämästään tai suorittavat jotakin mitä heidän oli tapanaan tehdä eläessään. Näin he saavat ihmiset uskomaan, että heidän ystävänsä ovat enkeleitä, jotka leijuvat heidän yllään ja pitävät yhteyttä heihin. Niihin jotka nöin teeskentelevät olevansa vainajien henkiä, suhtaudutaan tietyllä tavalla palvovasti, ja monet uskovat heidän sanaansa enemmän kuin Jumalan sanaan.
Nykyajan spiritismi samoin kuin muinaisajan noituudet ja epäjumalain palvonta – jotka kaikki pitävät olennaisena periaatteenaan yhteydenpitoa vainajiin – pohjautuvat tähän ensimmäiseen valheeseen, jolla saatana petti Eevan paratiisissa: ”Ette suinkaan kuole--”(1.moos.3:4). Samalla tavoin valheeseen perustuvina ja sitä harrastavina he ovat samoin alkuisin valheen isästä.
Heprealaisia kiellettiin nimenomaan ryhtymästä mihinkään yhteyteen vainajien kanssa kuten heidän naapurikansansa tekivät. Jumala sulki kertakaikkiaan pois tämän mahdollisuuden sanomalla: ”Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla”(Saarn.9:5,6). ”Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin”(Ps.146:4).
”Vainajahenget” eivät olleet kuolleiden henkiä vaan pahoja enkeleitä, saatanan sanansaattajia. Luullessaan palvovansa kuolleita ihmisiä he todellisuudessa palvoivat saatanaa.
AlfaΩ 2, EGW
Joku tyhmempi voi sitten vetää mukaan tähänkin juttuun Ellen Whiten näkemän unen, jossa Jumala ilmoitti hänelle ratkaisun hänen rukouksessa pyytämäänsä asiaan. Joku voi olla niin pahasti vinksahtunut että voi väittää Jumalan lapsen vilpittömään rukoukseen annettu vastaus olisi pahojen henkien manausta. Ellen White itse juuri kirjoitti tuossa tekstissäni että paholainen toimii niiden kautta jotka uskovat että kuolleet ovatkin henkiä, mutta Ellen White tiesi ja opetti että niin ei ole. Siksi hänen unensa oli puhdas Jumalan sanoma hänelle!
Yhä vieläkin esiintyy uskoa kanssakäymiseen kuolleiden kanssa, vieläpä kristinuskoa tunnustavissa maissa. Toisinaan henkiolennot ilmestyvät kuolleiden ystävien hahmossa ja kertovat tapahtumia heidän elämästään tai suorittavat jotakin mitä heidän oli tapanaan tehdä eläessään. Näin he saavat ihmiset uskomaan, että heidän ystävänsä ovat enkeleitä, jotka leijuvat heidän yllään ja pitävät yhteyttä heihin. Niihin jotka nöin teeskentelevät olevansa vainajien henkiä, suhtaudutaan tietyllä tavalla palvovasti, ja monet uskovat heidän sanaansa enemmän kuin Jumalan sanaan.
Nykyajan spiritismi samoin kuin muinaisajan noituudet ja epäjumalain palvonta – jotka kaikki pitävät olennaisena periaatteenaan yhteydenpitoa vainajiin – pohjautuvat tähän ensimmäiseen valheeseen, jolla saatana petti Eevan paratiisissa: ”Ette suinkaan kuole--”(1.moos.3:4). Samalla tavoin valheeseen perustuvina ja sitä harrastavina he ovat samoin alkuisin valheen isästä.
Heprealaisia kiellettiin nimenomaan ryhtymästä mihinkään yhteyteen vainajien kanssa kuten heidän naapurikansansa tekivät. Jumala sulki kertakaikkiaan pois tämän mahdollisuuden sanomalla: ”Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla”(Saarn.9:5,6). ”Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin”(Ps.146:4).
”Vainajahenget” eivät olleet kuolleiden henkiä vaan pahoja enkeleitä, saatanan sanansaattajia. Luullessaan palvovansa kuolleita ihmisiä he todellisuudessa palvoivat saatanaa.
AlfaΩ 2, EGW
Joku tyhmempi voi sitten vetää mukaan tähänkin juttuun Ellen Whiten näkemän unen, jossa Jumala ilmoitti hänelle ratkaisun hänen rukouksessa pyytämäänsä asiaan. Joku voi olla niin pahasti vinksahtunut että voi väittää Jumalan lapsen vilpittömään rukoukseen annettu vastaus olisi pahojen henkien manausta. Ellen White itse juuri kirjoitti tuossa tekstissäni että paholainen toimii niiden kautta jotka uskovat että kuolleet ovatkin henkiä, mutta Ellen White tiesi ja opetti että niin ei ole. Siksi hänen unensa oli puhdas Jumalan sanoma hänelle!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja mieti sitä, kenellä on anteeksipyydettävää ja kenelle!
ja todennut adventistit oikeassa oleviksi Raamatun perusteella. Muuta perustusta kun ei tarvitse noteerata!