...olisi koettava,jossakin Jumalan selän takana pienessä mökkeröisessä alkeellisissa oloissa,MUTTA ei talvella eikä ilman kännykkää.
Erakon elämä...
hankipanki
51330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mä myös haluaisin elää vaikka yhden vuoden askeettisesti keskellä ei mitään. Mutta mökkiin kuitenkin haluisin telkkarin, että tietää jotain maailman menosta. Asuisin siellä yksin yksinkertaisesti eläen. Talvihan on mahtavaa aikaa, sitä en pelkää...lämmittäisin puilla tupaa ja miettisin syntyjä syviä.
Asun Helsingissä ... Ihmisten keskellä, jotka eivät osaa sanoa edes "päivää". He pukeutuvat mielestään tyylikkäästi, mutta ovat käytökseltään niin törkeitä, että kaikki tyylikkyys katoaa.
Yritän asua täällä omaa elämääni yksinkertaisesti eläen. Minulla on telkkari. Asun keskellä ei mitään.
erämökillä. Kahden viikon välein tästälähtien nähtävä/puhuttava ihmisen kanssa.Sekoaa muuten ,vaikka toista luulette.Kohta menen taas.Jäidenlähdölle,joutsenen tulolle, metson soitimelle.40km.kauppaan ja 7päätielle. Ei jääkaappia,vaan kekseliäisyys luonnon kiertokulun mukaan. Siellä ihmisen näkeminen on TAPAAMINEN. Olenkohan minä onnellinen,koska se on koettava aina uudelleen .Trendipellenä olo talvisin ahdistaa. No hei !
jos nautit siitä, ja ilmeisesti nautit koska mentävä on.
Mietin vaan pitääkö olla talvisin trendipelle, eiks sitä voi ihmisten keskelläkin elää niin kuin haluaa ja tuntee.
Jos minä alkaisin toisten sääntöjen mukaan elämään sairaaksi tulisin.
Vähän hauskaakin pidän ihmisten keskellä mutta kenties se on tämä ikä mikä antaa mahdollisuuden olla vähän hupsu.
Hulluksi minua aina välillä mainitaan, mutta koen että se on sanottu hyvällä koska ihmisten silmät hymyilee niin sanoessaan.
maalle muutamaksi vuodeksi, että kyllä erakkona on helpompi elää suuressa kaupungissa kuin maalla, (jos et siellä ole tosi metsässä).
Oli kulttuurishokki kun jokainen kohtaamani ihminen olisi halunnut tietää minusta kaiken...no, ainakin melkein.
Nyt asun taas kaupugissa ja kukaan ei minua tunne täällä.