Suomeen tuo teologinen tiedekunta on näköjään perustettu vuonna 1640 Turkuun.
Mitkäs mahtavat olla teologisen tiedekunnan suurimmat saavutukset näinä noin 370 vuotena? Ja mitkä ovat suurimmat haasteet tutkimusmielessä tulevina vuosina?
Tuon teologian voisi pikkuhiljaa poistaa valtion rahoittamista yliopistoista. Kirkko perustakoon omia uskonnollisia yliopistojaan niitä varten.
Mitkäs mahtavat olla teologisen tiedekunnan suurimmat saavutukset näinä noin 370 vuotena? Ja mitkä ovat suurimmat haasteet tutkimusmielessä tulevina vuosina?
Tuon teologian voisi pikkuhiljaa poistaa valtion rahoittamista yliopistoista. Kirkko perustakoon omia uskonnollisia yliopistojaan niitä varten.
Vastaukset 40
Vanhimmat
ilmeisesti teologinen "tiede" on jakautunut aikakin ortodoksiseen ja luterilaiseen "tieteeseen".
on taikausko nimeltä evoluutioteoria.
ei ole siis mielestäsi mitenkään tieteellistä?
No, jostain syystä luotan mielummin tämän "taikauskon" avulla valmistettuihin lääkkeisiin kuin sinun taikauskosi avulla tehtävään rukoiluparantamiseen, jos satun saamaan bakteeri-infektion. Mitens on, rukoiletko itse vaan ahkerasti seurakunnan kanssa, vai pyydätkö sekulaaritieteelliseltä lääkäriltä "taikauskoon" perustuvia pillereitä?
Tietääkseni on niin, että tieteen paikka on yliopistossa, joten teologia tieteenä on omalla paikallaan.
Niin mitkä ovat sen suurimmat aikaansaannokset (kuten alkuperäinen kysymys kuului)?
Ja mitähän saavutuksia sitten odotatkaan... Huoh..
- Kristinuskon kehityskulkujen selvittäminen vuosisatojen aikana
- Oppien muodostuminen ja niiden taustafilosofiat
- Kristinuskon vaikutus Euroopan ja maailman historiassa vuosisatojen aikana
- Raamatun alkuperäisen tekstimuodon rakentaminen
- Raamatun tekstien syntyhistorian selvittäminen, sisällön rakenteiden ja merkitysten avaaminen
- Uskon kehityshistoria
- Jumala-kuvan kehittyminen ja muuttuminen
- Uskonnollisten kysymysten muutoksen tutkimus
- Uskonnollisen ajattelun vaikutus taiteeseen, musiikkiin, kirjallisuuteen, tieteeseen, filosofiaan, ihmisten asenteisiin, arvoihin, yhteisöihin, toimintamotiiveihin, oikeuteen, muihin uskontoihin...
Lista on pitkä, tuloksia on eri teologian tutkimusaloilta valtavasti. Mitä ylipäätään edes haet?
Mainitsemasi tutkimuskohteet voitaisiin hajauttaa muihin tiedekuntiin. Historiatieteisiin, uskontotieteisiin, psykologiaan, sosiologiaan, taidehistoriaan...
Hajautus olisi sikälikin perusteltua, että teologian opiskelijat ovat niin sekalaista väkeä. Jotkut kiihkouskovaisia, jotkut ateisteja. Jotkut naiveja höpöttäjiä, jotkut intellektuelleja.
Kiihkoilijat menkööt omiin yksityisiin raamattuopistoihinsa. Älyköt jatkakoon kristinuskon tutkimista yliopiston muissa tiedekunnissa.
Kristinuskon vaikutus länsimaiseen kultuuriin on suuri, mutta ei sen vuoksi tarvitse perustaa erillistä tiedekuntaa kristinuskon tutkimiseen. Yhtä hyvin voisi perustaa marxistisen tiedekunnan yliopistoon sillä perusteella, että Marxin vaikutus modernin ajan historiaan on niin suuri...
valkenee, etteivät henkiolennot laita ihmisnaisia raskaudentilaan ja että Jeesus menehtyi hapenpuutteeseen kun pilvi oli vienyt hänet yläilmoihin?
Oikeille tieteilijöille nuo ovat selviä asioita, teologeilla ja kasvatustieteilijöillä vaan tuntuu yhä tökkivän tieteellisen tiedon omaksuminen.
Jos uskonnon alan tutkimuskohteet hajautettaisiin sirpaleiksi ympäriinsä muiden alojen alle, ei sitä pystyisi opiskelemaan kokonaisvaltaisesti eikä kenelläkään olisi kokonaiskuvaa aiheesta. Mikään muu ala ei tutki uskontoa kuin siihen nimenomaan siihen erikoistunut. Sitä voidaan toki sivuta historiassa, antropologiassa, psykologiassa yms. mutta on eri asia sivuta kohdetta kuin opiskella sitä erityisalana.
Hajautuksen perustelu tiedekunnan sekalaisella väellä taas on melko käsittämätöntä. Miksi kaikkien saman alan opiskelijoiden tulisi olla yhdestä puusta veistettyjä? Eikö erilaiset lähestymistavat aiheeseen ole enemmänkin hyvin toivottuja? Jokaisessa tiedekunnassa opiskelee kiihkouskovaisia, ateisteja, naiiveja höpöttäjiä ja intellektuelleja.
"Yhtä hyvin voisi perustaa marxistisen tiedekunnan yliopistoon sillä perusteella, että Marxin vaikutus modernin ajan historiaan on niin suuri."
Marxismin vaikutus moderniin historiaan on huomattavasti kapeampi asia, entä uskontojen (erityisesti kristinuskon) vaikutus historiaan, politiikkaan, kulttuuriin, ihmisten välisiin suhteisiin yms. Se lävistää kaikki mahdolliset asiat yhteiskunnassa.
uskontoja ja on sitoutumaton loitsunlukijoiden tuottamiseen luterilaiselle kirkolle.
Just, eli olet näköjään valmis lakkauttamaan kokonaisen tieteenalan siksi, koska se keskittyy yhden maailman valtauskonnon tutkimiseen. Vai siksikö, ettei se välttämättä tue ja palvele omaa ateistista katsomustasi?
Hajauttaminen on järjetön idea, sillä teologian tutkimiseksi tarvitaan systemaattisen teologian, käytännöllisen teologian, kirkkohistorian, eksegetiikan ja uskontotieteen asiantuntemusta. Jos tutkija ei ymmärrä uskontoon liittyviä piirteitä, lähtökohtia ja symboliikkaa, niin tutkimus olisi yksipuolista. Laajaa sivistystä tarvitaan asiantuntemuksen saamiseksi. Hajauttaminen tekisi tutkimuksen vaikeaksi ja hajanaiseksi.
Tekstisi käytännössä tarkoittaa sitä, että olet valmis hajoittamaan kokonaisen tieteenalan lähinnä oman katsomuksesi ajamiseksi. Tällä tavalla olet itse asiassa uhka tieteen vapaudelle etkä suhtaudu objektiivisesti tähän teologiaan tieteenä. Lähestyt teologiaa yksistään oman ismisi näkökulmasta. Teologian tutkimusaloissa käytetään laajaa kirjoa erilaisia metodeja, joita hyödynnetään muissa tieteenaloissa. Näkökulmasi kyseenalaistaa näiden metodien tieteellisyyden, kerta tieteenala pitäisi lakkauttaa.
Sivistä itseäsi ja lue artikkelit vuoden kolmannesta teemasta http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=blogsection&id=5&Itemid=45. Intoa!
Teologiassa ei tutkita Jumalaa, vaan ihmisten jumala-uskoa ja sen ilmenemismuotoja. Ilmaisemasi asiat eivät ole tutkimuskohteita.
edellä mainitut asiat?
Ne ovat kunkin tiedemiehen oman vakaumuksen asia, uskova tutkija pitää niitä uskottavina tietona ja uskoo ne todeksi. Muuta niitä ei oteta tieteentekemisen lähtökohdiksi.
luonnontieteellisen tiedon asia, joka taikauskoisilta teologeilta siis puuttuu.
... teologian alat. Luterilaisessa kirkossa toimii yhtä lailla pappeja, jotka ovat lukeneet pääaineenaan uskontotiedettä, kuin muihin teologisen pääainevalintoihin päätyneitä.
On tieteellistä teologiaa ja ei-tieteellistä (uskonnollista) teologiaa, ihan kuten on astronomiaa ja astrologiaa tai fysiikkaa ja näitä saunan eteisessä työskenteleviä kylmäfuusion keksijöitä ja eetteriteorian uudelleenlämmittäjiä.
... että 2000-luvun Suomessa ihmistrn käsitykset yliopistoteologiasta on jostain satojen vuosien takaa? Teologinen tiedekunta on uskonnollisiin katsomuksiin sitoutumaton tiedeyhteisö, jonka tutkimuskohde sattuu olemaan uskonto - erityisesti kristinusko. Ottaen huomioon uskontojen, erityisesti kristinuskon, "pienoisen" vaikutuksen historiaan, kulttuuriin, politiikkaan, taiteeseen, yms. näen sen tutkimisen yliopistossa oikein mielekkäänä.
Minussa epäilyn teologisen tiedekunnan aatteettomuudesta synnyttää se fakta, että suuri osa valmistuvista teologeista työllistyy papeiksi.
Jos ihminen viettää 4-6 vuotta kristinuskoa tieteellisesti ja kriittisesti tutkien, kuinka hänestä voi tulla kyseisen uskonnon levittäjä (pappi siis). Noina vuosina hän on siis tullut siihen johtopäätökseen että kristinusko on ainoa oikea uskonto?
Teologinen tiedekunta tekee tutkimusta, joka liittyy uskonnon ja etiikan kenttään. Kaikkea on voitava tutkia tieteellisesti, uskonnon harjoittaminen on toinen juttu ja kirkon omaa kenttää. Teologista tutkimusta ehdottomasti tarvitaan, niin meillä kuin muuallakin. Teologia kuuluu vanhoihin oppiaineisiin kaikkialla Euroopassa. Suosittelen tutustumista teologisen tutkimuksen historiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin, aloita vaikka www.teologia.fi
"Teologinen tiedekunta tekee tutkimusta, joka liittyy uskonnon ja etiikan kenttään."
Mitä sellaista he muka tekevät, jota antropologit, psykologit, historiantutkijat, filosofit etc eivät muka jo tekisi?
"Kaikkea on voitava tutkia tieteellisesti, uskonnon harjoittaminen on toinen juttu ja kirkon omaa kenttää."
Teologian todellinen kenttä on jumalolennon luonteen ja aivoitusten tutkiminen. Miten teologit tutkivat tuota jumalolentoa, josta meillä ei edelleenkään ole yhtä ainutta objektiivista todistetta? Pitäisikö meidän perustaa tieteenala jokaista oletettua olentoa varten, esimerkiksi mörkölogia tutkimaan kaappimörköjä ja sängynalusmörköjä?
"Teologista tutkimusta ehdottomasti tarvitaan, niin meillä kuin muuallakin."
Mihin? Mitä ihmeen iloa siitä teologisesta tutkimuksesta muka on?
"Teologia kuuluu vanhoihin oppiaineisiin kaikkialla Euroopassa."
Jos astrologia kuuluisi vanhoihin oppiaineisiin kaikkialla Euroopassa, olisiko se sinusta pätevä syy pitää sitä tieteenä?
"Suosittelen tutustumista teologisen tutkimuksen historiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin, aloita vaikka www.teologia.fi"
Älä nyt yritä karata keskustelusta vanhalla kunnon "lue tämä pino kirjoja"-taktiikalla. Jos sinä kerran tiedät mitä hyötyä teologiasta on, kerro se suoraan äläkä pakene lähteidesi taakse.
"Mitä sellaista he muka tekevät, jota antropologit, psykologit, historiantutkijat, filosofit etc eivät muka jo tekisi?"
Alkuperäinen kirjoittaja jo vastasi tuohon. On eri asia tutkia uskontoa erityisalana, kuin sivuta sitä historiassa tai antropologiassa.
"Teologian todellinen kenttä on jumalolennon luonteen ja aivoitusten tutkiminen."
Eli osoitat että et todellakaan tiedä yliopistoteologiasta mitään. Teologia ei tutki jumalolentoa (moinen tutkimuskohde olisikin melko mahdoton), vaan ihmistä joka uskoo jumalaan.
"Mihin? Mitä ihmeen iloa siitä teologisesta tutkimuksesta muka on?"
Tähänkin on jo vastattu, lue ketju läpi.
"Älä nyt yritä karata keskustelusta vanhalla kunnon "lue tämä pino kirjoja"-taktiikalla. Jos sinä kerran tiedät mitä hyötyä teologiasta on, kerro se suoraan äläkä pakene lähteidesi taakse."
Missä kohtaa kirjoittaja esitti pinon kirjoja? Toisekseen, jos tiedot aiheesta ovat yhtä surullisen puutteelliset kuin sinulla, vino pino kirjoja ihan aluksi voisi tehdä ihan hyvää. Kun tiedät enemmän, luulet vähemmän. Kysymykseesi teologian hyödyistä on edelleenkin jo vastattu.
jumalolento olisi tutkimuskohteena mahdoton, koska suorien ja epäsuorien havaintojen teko olemattomasta on mahdotonta. Voi vain todeta olemattomuuden, mutta mitään ominaisuuksia ei olemattomaan voi liittää.
Sen sijaan jumalaa ja hänen ominaisuuksiaan koskevat kuvitelmat sopivat teologian tutkimuskohteeksi.
"Alkuperäinen kirjoittaja jo vastasi tuohon. On eri asia tutkia uskontoa erityisalana, kuin sivuta sitä historiassa tai antropologiassa."
Niin, sitä varten meillä on uskontotiede. Ja jotta asia ei jäisi epäselväksi, uskontotiede ei ole teologia.
"Teologia ei tutki jumalolentoa (moinen tutkimuskohde olisikin melko mahdoton), vaan ihmistä joka uskoo jumalaan."
Siispä yliopistollinen teologia on tieteenä tarpeeton, koska se on hylännyt teologian alkuperäisen merkityksen ja on vain eri nimistä uskontotiedettä. Jos näin ei ole, kerro meille jo, mitä sellaista teologia tutkii mitä uskontotiede ei tutkisi.
"Tähänkin on jo vastattu, lue ketju läpi."
Tuttu tapa välttää vastaamasta kysymykseen. Lyön vaikka vetoa, ettei mitään vastausta ole annettu. Jos sinulla olisi antaa vastaus, voisit yksinkertaisesti vain kopioida sen aiemmasta viestistä tai toistaa sen. Ihmisillä joilla ei oikeasti ole vastauksia on patologinen taipumus vedota sinulle tyypilliseen "vastaus on jo annettu"-taktiikkaan.
"Missä kohtaa kirjoittaja esitti pinon kirjoja?"
Ihan oikeasti en usko, että olet noin tyhmä. Koita ryhdistyä jos aiot vielä jatkaa vastailua.
Uskontoantropologia olisi mielestäni parempi vaihtoehto uskontojen tutkimiseen.
Jos teologinen tiedekunta ei ole aatteellinen ja sen tutkimusmenetelmät ovat tieteelliset, niin miksi se ei ole julkaissut väitöstä jossa todettaisiin että Raamattu ei ole jumalan tuotosta? Jos sen yksi osa-alue (eksegetiikka) on keskittynyt tähän, niin luulisi tuon jo tähän mennessä valjenneen.
Tarkastin mainitsemasi sivuston ennen tätä avausta. Mielestäni aatteellisuus paistaa lävitse eritoten linkit-alasivulla. Muiden kuin kristinuskon linkit loistavat poissaolollaan. Toki ymmärrän että Suomessa tutkitaan ennemmin havupuita kuin palmuja, mutta muiden uskontojen poissaolo oli aika räikeä.
Tiede ei ota kantaa Jumalan olemassaoloon, koska ei voi tehdä minkäänlaista tutkimussuunnitelmaa tai hypoteesia tämän asian puolesta. Tämän pitäisi olla itsestään selvä asia, mutta ei näköjään olen. Teologia tieteenä ei ota Jumala olemassaoloon mitään kantaa.
Teologia Suomessa keskittyy luonnollisesti valtauskonnon tutkimukseen. Miten suomalaista yhteiskuntaa hyödyttäisi keskittyä esim. yksistään hindulaisuuden tutkimiseen, kun uskonto ei ole vaikuttanut Suomessa tuskin mitään? Tai että hindujen kokonaismäärää taitaa olla lähinnä muutamissa tuhansissa Suomessa? Samalla kun kristillisiä kirkkokuntia (suurin Suomen ev.lut. kirkko n. 4,3 miljoonalla jäsenellään) on kymmeniä, oikeastaan satoja?
Ihminen tulkitsee tieteen tuloksia ja olet näköjään antamassa tieteelle sellaisen tehtävän, joka on katsomuksellinen: uskonnon kumoaminen ja osoittaminen, nykyisin suosittua termiä käyttäen, "huuhaaksi". Siten tieteen tarkoitus on ateistisen katsomuksen ajaminen eikä tiede ole kriittistä ja objektiivista, vaan katsomussidonnaista. Vaikuttaa siltä, että sinusta vain uskonnottomasta lähtökohdasta tehty tiede on objektiivista (voin olla väärässäkin)... Tosin tiede ei ole koskaan katsomusvapaata.
Näyttää siltä, että positivismi myytteineen pitää vielä kansan parissa pintansa, vaikka se tieteellisenä ajatteluna on kumoutunut omiin virheellisiin lähtökohtiinsa.
Lue teologia.fi -sivustolta teemat-otsakkeen alta viime vuoden kolmas teema, joka käsittelee teologiaa tieteenä.
"Loppukonkluusiona toteaisin, että nähdäkseni teologia on tiedettä ja nimenomaan ihmistiedettä silloin, kun se ymmärtää tutkimuskohteekseen ihmisen, ihmisen luomat kulttuuri-ilmiöt ja ihmisen käytännöt. Tällöin sen tieteellisyyttä koskevat kaikki samat ehdot kuin muutakin ihmis- ja kulttuuritiedettä. Kriittisyys, pyrkimys objektiivisuuteen, tiedon julkisuus, tutkimuksen vapaus, autonomia jne. ovat kaikki piirteitä, jotka ovat tässä mielessä teologian tieteellisyyden edellytyksiä. Jos taas teologia vahvassa mielessä sitoutuu uskonopin totuuksiin jonkinlaisina tutkimuksessa hyväksi käytettävinä absoluuttisina presuppositioina, niin silloin teologiasta tulee uskonnon harjoitusta."
Ilkka Niiniluoto 1991.
Teologia on vapaa, kriittinen ja itsenäinen tieteenala, joka ei ota uskonnollisia totuuksia tutkimuksen lähtökohdakseen.
tiedemiehiä ja -naisia, he eivät edes käyttäisi sanontaa uskonnollinen totuus.
Uskonnolliset "totuudet" eivät täytä sen enempää klassista kuin myöhempiäkään totuusteorioiden totuuksille esittämiä kriteereitä.
Huomioipa sana 'uskonnollisia'. Uskonto määrittelee lähtökohdistaan sellaiset asiat, joita se pitää totuuksina. Esim. uskovaiselle Jumalan ilmoitus on totuus, josta käsin hän rakentaa Jumala-kuvansa. Teologisessa tutkimuksessa otetaan uskonnon omaa kieltä käyttöön, koska se liittyy asianomaiseen ilmiöön. Luonnollisesti termit on määritelty. On kuitenkin eri asia, uskooko tutkija olevan olemassa Jumalan ilmoitusta. Tutkimuksessa hän joka tapauksessa irtautuu termin uskonnollisesta merkityksestä ja ottaa sen selittäväksi termiksi.
Myönnän käyttäneeni tässä kohtaa väärää termiä. Ehkä parempi kirjoittaa, ettei teologia tieteenä ota uskonnollisia uskomuksia tutkimuksensa lähtökohdaksi.
Jokaisessa katsomuksessa on totuutensa. Tieteessäkin on uskomuksia, joita on pidettäviä totena, kuten usko, että järjellä tehtävät havainnot ovat luotettavia. Ilman tätä perususkomusta/totuutta tieteen tekeminen olisi vaikeaa.
Teologien tiedekunnan lakkauttaminen on ilman muuta perusteltua. Se ei tarkoittaisi automaattisesti tiedekunnan oppiaineiden/laitosten lakkauttamista.
Heräisi kuitenkin kysymys, mihin tiedekuntaan aineet/laitokset kuuluisivat. Ja mitkä aineet voisi yhdistää toisiin aineisiin, esimerkiksi kirkkohistoria yleiseen historiaan jne.? Osa aineista voisi mennä uskontotieteeseen ja osa filosofiaan.
Ja osa Raamatunselitykset pitäisi siirtää pappiskoulutuksen yhteyteen, joka puolestaan pitäisi ulkoistaa yliopistosta jonnekin, vaikka kansanopistoon.
suomessa ,valtion ylläpitämässä yliopistossa, joutaa kyllä lopettaa.
Jumaluusoppi ei ole mitään tiedettä ja sen opettaminen kuuluu uskonnolliselle yhteisöille itselleen.
Onha se aika takapajuista, että tuollaista vielä tänäpäivänä yliopistossa opetetan.
Eihän astrologiakaan yliopistoissa opeteta. Samaa huuhaata kumpikin!
Millä perusteella teologia ei ole tiedettä?
yliluonnollisia selityksiä, vaan ne kukoistavat siellä hädin tuskin peiteltyinä taustaoletuksina. Siksi moni teologi alkaakin valmistuttuaan toimia taikauskon ja loitsujen ammattilaisena.
Teologian naturalismi on vain ulospäin tarkoitettua sumuverhoa.
Mistä olet tuollaista saanut päähäsi/kuullut/keksinyt tai saanut tietoosi?
Millaisia naturalistisia selityksiä teologit esittävät opetuslasten kokemille Jeesuksen ilmestymisille hänen kuolemansa jälkeen? Vai kiistetäänkö nuo kokemukset?
Mitä tarkoitat teologien naturalistisilla selityksillä? En pysty vastaamaan, koska en ymmärrä kysymyksen sisältöä. Naturalismi on liitetty tähän asti luonnontieteisiin, ei uskontoon tai teologiaan.
Onko Jumalaa/jumalia olemassa ja jos on niin ovatko ne jonkin jo olemassaolevan uskonnon opetusten mukaisisia on liian tiukka kysymys käsiteltäväksi teologien "tieteen" puitteissa.
tässäpä vielä länkytystä aiheesta:
"Mitä tarkoitat teologien naturalistisilla selityksillä? En pysty vastaamaan, koska en ymmärrä kysymyksen sisältöä. Naturalismi on liitetty tähän asti luonnontieteisiin, ei uskontoon tai teologiaan. "
... käsittää, ettei teologia tutki "jumalaa" (tutkimuskohde mahdoton) tai uskontojen "oikeellisuutta" (jälleen mahdotonta) tai pyri tekemään uskonnoista listaa paremmuusjärjestyksessä. Tätäkin on jankattu jo moneen otteeseen, mutta kaikki eivät tunnu sisäistävän tuota seikkaa. Teologia ei ole luennontiede, jonka takia kysymykset kuten mitä naturalistisia selityksiä teologeilla on opetuslasten kokemille "Jeesuksen ilmestymisille" ei ole kovin mielekäs. Voi kait tuollekin kehitellä teorioita, mutta teologia keskittyy ensisijaisesti tutkimaan uskontoja, uskomuksia ja uskonnollisuutta - ei uskontojen "oikeellisuutta".
sivullista vain ihmetyttää kun nuo samat asiat on käsitelty eri tieteenalojen toimesta kattavasti, niin silti tarvitaan oma "tiedekunta" niille, jotka haluavat tehdä "tiedettä" siltä pohjalta että heidän jumalansa on olemassa.
Ainoa asia joka antaa "tiedekunnalle" oikeutuksen ja syyn miksi se on olemassa, on olettamus heidän jumalansa olemassaolosta.
Silti heillä ei ole asennetta "tutkia" tuota asiaa.
Etkö näe asian koomisuutta?
Varsinkin kun suomessakin tarvitaan erilliset "tiedekunnat", riippuen siitä minkä lahkon teologiasta on kysymys.
uskontoja? Monikossa siis. Minkälainen paino siellä opiskelussa annetaan islamille, bahaille, mormonismille, shamanismille jne? Onko sinulla tietoa?