www.kansanaanestys.fi

on hyvä ajatus vaikutusmahdollisuudesta kiireiselle ihmiselle.Kiitti vinkistä.
Käväisin kirjoittamassa nimeni.

Kysymyshän on EU:n tulevasta perustuslaista.
Se on alistettava kansanäänestykseen:

- Monessa EU-maassa äänestetään: esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa - on päätetty järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista.

Kansanäänestys antaisi mahdollisuuden arvioida EU:n yhteistä puolustusta ja sen merkitystä Suomelle.

- Ilman kansanäänestystä EU:n perustuslain on vaikeaa ilmentää kansalaisten tahtoa.

Mene ihmeessä ja kirjoita sinäkin nimesi kansalaisadressiin.

WWW.KANSANAANESTYS.FI

MIKSI EU:N PERUSTUSLAISTA PITÄÄ JÄRJESTÄÄ KANSANÄÄNESTYS ?


Esko Seppänen: (suora lainaus)
=> Siksi, että kansanäänestykset ovat suoraa demokratiaa.

=> Siksi, että monissa muissakin maissa siitä järjestetään kansanäänestys.

=> Siksi, että vanha EU, johon Suomi liittyi kansanäänestyksellä, lakkautetaan. Sen tilalle perustetaan uusi EU. Jos vanhaan liityttiin kansanäänestyksellä, uuteenkin pitää liittyä samalla tavalla.

=> Siksi, että kansanedustajat eivät hankkineet eduskuntavaalien alla vaalikampanjoinnilla kansalaisilta valtuutusta päättää EU:n perustuslaista, jonka pitää ilmentää myös kansalaisten tahtoa.

=> Siksi, että perustuslain sanotaan ilmentävän kansalaisten tahtoa. Se ei sitä ilmennä, jos asiaa ei kysytä kansalaisilta itseltään.

=> Siksi, että perustuslailla EU valtioidaan. Kun vain valtioilla on perustuslaki, EU:sta tehdään valtioiden valtio eli liittovaltio. Siinä keskusvallan muodostavat suuret jäsenvaltiot yhdessä.
=> Siksi, että kyseessä ei ole mikä tahansa valtiosopimus, jonka eduskunta hyväksyy yksinkertaisella enemmistöllä. Kyseessähän on omaa perustuslakiamme ylempi ylikansallinen perustuslaki.

=> Siksi, että EU:n perustuslain hyväksymis- ja vallansiirtomenettely on Suomen perustuslain mukaan epäselvä.

=> Siksi, että Suomen perustuslain mukaan ”valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”, eikä valtiovaltaa saa siirtää ilman kansanäänestystä ylikansallisille valtioelimille.

=> Siksi, että Suomen perustuslain mukaan ”Suomi on täysivaltainen tasavalta”, eikä siinä ole määräyksiä vallansiirrosta ja täysivaltaisuudesta luopumisesta.

=> Siksi, että EU:n perustuslaki on valmisteltu epädemokraattisesti ja epäedustavasti. Konventin esityksen saneli sen puhemiehistö, eikä konventin annettu äänestää loppuasiakirjasta. Suurin osa perustuslaista (koko III osa) on pelkkää virkamiestyötä ilman konventin tosiasiallista demokraattista hyväksyntää.

=> Siksi, että uusi EU on eri unioni kuin mihin liityttiin kansanäänestyksellä. Vuoden 1994 kansanäänestyksen jälkeen on otettu käyttöön liittovaltioraha, johon siirtymisestä ei Suomessa äänestetty, ja on aloitettu unionin militarisoiminen; ensimmäiset euroarmeijan yksiköt ovat toimintakykyiset jo tänä vuonna. Myös oikeusasioita yhteisöllistetään.

=> Siksi, että perustuslain mukaan uusi unioni käyttää toimivaltojaan yhteisöllisesti - eli liittovaltion tavoin. Sitä ilmentävät uuden unionin perustuslailliset symbolit: lippu sekä liittovaltion kansallislaulu, tunnuslause, raha ja kansallispäivä.

=> Siksi, että EU:lle annetaan oma oikeushenkilöllisyys ja se alkaa tehdä kansainvälisiä sopimuksia jäsenmaidensa nimissä. Jäsenmaat menettävät valtansa edustaa itse itseään kansainvälisissä järjestöissä ja neuvotteluissa. Niiltä vaaditaan täyssolidaarisuus EU:n ylikansallisille linjauksille.

=> Siksi, että perustuslakiin liitettävällä julistuksella EU:sta tehdään sotilasliittoa. Julistuksen allekirjoittaminen merkitsisi luopumista Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta.

=> Siksi, että EU:ssa puolustus on myös hyökkäystä ja että perustuslain mukaan EU voi hyökätä toisiin valtioihin ilman YK:n mandaattia.

=> Siksi, että EU:ssa päätöksiä ruvetaan tekemään pääsääntöisesti määräenemmistöillä. Sitä kautta pienet jäsenvaltiot menettävät veto-oikeutensa - joka jää suurten maiden yhteiskäyttöön.
=> Siksi, että uuden EU:n valtaan annetaan uusia toimintavaltuuksia uusilla toimialoilla, ja tämä lisävalta on pois jäsenmailta. Vallansiirto on yksisuuntainen, eikä sitä, mikä nyt annetaan pois, saada enää koskaan takaisin.

=> Siksi, ettei ns. subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaatetta ole kirjoitettu perustuslakiin toimivaan muotoon. Kansalliset parlamentit alistetaan lisäpöytäkirjalla merkityksettömiksi toimijoiksi lainsäädäntöaloitteisiin.

=> Siksi, että perustuslakiin tulee joustolauseke, jolla lisää valtaa voidaan siirtää vahvistuvalle keskusvallalle ilman kansallisten parlamenttien hyväksyntää.

=> Siksi, että EU:sta tehdään perustuslailla vapaus-, turvallisuus- ja oikeusalue, jossa tavoitteena on harmonisoida jäsenmaiden lainsäädäntöä. Kansalliset lait edustavat kansakunnan yhteistä historiallista muistia, ja uudella perustuslailla kansat menettävät omien lakiensa yleisen hyväksyttävyyden.

=> Siksi, että perustuslain valmisteluun sisältyy vallansiirto jäsenmaista ylikansallisille poliittisille toimijoille ja uusille europuolueille, joille aletaan maksaa europuoluetukea.

=> Siksi, että uuteen unioniin perustetaan sellaisia toimielimiä, joita siinä ei ollut vanhaan liityttäessä, kuten presidentin ja ulkoministerin virat.

=> Siksi, että suljettujen ovien ja barrikadien takana kokoontuva Eurooppa-neuvosto nimetään unionin toimielimeksi.

=> Siksi, että Suomi ei voi enää tulevaisuudessa itse valita omaa komissaariaan, jonka pitää olla “Eurooppa-asialle omistautunut” - eli siis liittovaltiomies tai -nainen.

=> Siksi, että perustuslaki merkitsee vallan uusjakoa isojen maiden hyväksi.

=> Siksi, että kansalaisilla ei ole tietoa perustuslaista. On mobilisoitava kansa.

=> Siksi, että vain kansanäänestyksen uhan alla toimien poliittinen eliittimme voi saada HVK:ssa perustuslakiin sellaisia muutoksia, jotka palvelevat kansanvallan asiaa ja Suomen etua.


=> VAIKUTA JA VAADI KANSANÄÄNESTYSTÄ

KENEN PERUSTUSLAKI ?

Jussi Lilja
suora lainaus: www.kansanaanestys.fi

Euroopan unionille esitetään perustuslakia. Peruskysymys kuuluu; kuka tarvitsee lakia ja mihin tarkoitukseen? Euroopan unionilla ei tähän mennessä ole ollut kuin yksi kehityssuunta - kohti entistä tiiviimpää valtiota tai liittovaltiota. Tätä kehitystä haluavien tavoitetta palvelee uusi perustuslaki. Toki sen valmistelutyö oli kuorrutettu toinen toistaan kauniimmilla tavoitteilla kuten kansalaisten lähentämisellä unioniin, sen tehokkuuden - mitä se sitten onkin - parantamisella, sen hajanaisten asiakirjojen selkeyttäminen ja niin edespäin.

Nyt perustuslakia valmistelleen konventin lopputulos on ns. HVK -prosessissa eli hallitusten välisen konferenssin käsittelyssä. Suomessa hallitus ei ole asettanut perustuslaille mitään "kynnyskysymyksiä". Se tarkoittaa, että murinastaan huolimatta hallitus ja myös eduskunnan selvä enemmistö on valmis loppujen lopuksi hyväksymään konventin esityksen. Perustuslakia voi arvioida monesta eri näkökulmasta, mutta nostan tässä esiin vain muutaman.

Julkisuudessa on näyttävästi "väännetty kättä" tuleeko unionille suljettu vai avoin puolustusydin. Suomen hallitus on tyytyväisenä pannut merkille, että sen peikoksi nostama suljettu ydin ei toteudu. Sen sijaan hallitus ei ollenkaan ole huolissaan siitä tosiasiasta, että tällä perustuslailla militarisoidaan lopullisesti EU, luomalle sille oma puolustusytimensä, joka siis Suomenkin toiveiden mukaisesti on "avoin". Perustellusti voidaankin kysyä mitä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta jää jäljelle, kun avoimen ytimen sotilaallinen voima nojaa raskaasti ja saumattomasti Naton kanssa tehtyihin ja tehtäviin sitoumuksiin.

Uuden perustuslain toteutuessa kansallisvaltioiden rooli vähenee entisestään. EU:n toimivaltaan siirretään yhä uusia alueita ja sen valta käsittää, muutamaa siviilioikeuden ja välittömän verotuksen aluetta lukuun ottamatta, lähes kaikki yhteiskuntaelämän alueet. Ensimmäistä kertaa kirjataan näkyviin periaate, jonka mukaan EU -lainsäädäntö on ensisijaista koko unionin alueella mukaan luettuna jäsenvaltioiden perustuslait.

Onkin syntymässä avoin ristiriita oman perustuslakimme ja esitetyn EU:n perustuslain välille. Jotkut ovat esittäneet, että perustuslaki hyväksyttäisiin jälleen
"valtiosopimuksena" ja jos se sitten osoittautuu olevan ristiriidassa meidän perustuslakimme kanssa Suomen perustuslakia voidaan sitten muuttaa jälkeenpäin!

Suomalaiselle hyvinvointijärjestelmälle saattaa perustuslaki antaa lopullisen iskun alistaessaan kilpailun kohteeksi kaikki yhteiskunnalliset palvelut ilman rajoituksia. Tällä tavoin EU:n ajama uusliberalistinen markkinavapaus kirjataan kätevästi perustuslakiin!

Kaikissa EU:n jäsenmaissa on noussut vahva vaatimus kansanäänestyksistä. Äänestystä ovat yhteisrintamassa vaatimassa niin epäillen tai kielteisesti Euroopan unioniin suhtautuvat kuin myös laaja joukko niitä, jotka näkevät EU:n tulevaisuuden kannalta välttämättömäksi saada kansalaisten tuki EU:n kehitykselle. Voi siis sanoa, että kansanäänestysvaatimusliikkeessä ovat mukana demokratiaa puolustavat tahot.

Keväisissä eduskuntavaaleissa eivät valtapuolueet halunneet käydä tästä asiasta keskustelua. Poliittinen eliitti ei halua ottaa riskejä. Sitä ei tunnu kiinnostavan kansalaisten käsitys Euroopan unionin kehityksestä.

Nyt on aika käynnistää voimakas kampanja, jolla voidaan vaikuttaa niin, että Suomessakin kansalaisten mielipidettä perustuslaista kysytään. On kerättävä mahdollisimman paljon nimiä kansanäänestysvetoomuksen taakse.

Jussi Lilja, VEU:n pääsihteeri

itsenäisyyspäivän jälkeenkin.

KOSKA
poliittista valtaa käyttävät ovat suhtautuneet nihkeästi vaatimuksiin kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n perustuslaista, jäi kansalaisten ainoaksi neuvoksi tässä tilanteessa nimenkeräyksen käynnistäminen kansanäänestyksen aikaansaamiseksi. Syntyi kansalaisliike viemään asiaa eteenpäin…

Kirjoita nimesi Suomen perustuslain säilyttämisen puolesta!
Kansalaisliikkeen nettisivu löytyy osoitteesta
www.kansanaanestys.fi