Yhdysvallat

1) Koulutettu väki muutaa ehkä USAhan siksi, että siellä tarjoutuu tällaiselle väelle paljon työtilaisuuksia, kehitysmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia ansaita hyvin rahaa työllään.

2) Poismuutto on vähäistä ehkä sen vuoksi, että lähietäisyydellä ei ole Kanadaa lukuunottamatta ns. elintasomaita. En osaa sanoa, suuntautuuko Kanadaan päin muuttoliikettä. USAn köyhä ja huonosti toimeentuleva väki saattaisi kyllä olla halukaskin muuttaamaan paremman elintason toivossa, mutta heillä ei ole siihen reaalisia mahdollisuuksia, koska he asuvat etäällä sellaisista kulttuuriyhteisöistä, joista heillä olisi käytössään relevanttia tietoa. Mittava osa köyhyysongelmasta ja sen tuomista sosiaalista haitoista on ratkaistu USAssa panemalla tällainen väki vankiloihin. Kyse ei ole kaikkinensa mistään rikollisista, vaan tietoisesta päätöksestä ratkaista asia näin. Länsimaisessa vertailussa nimittäin USA on aivan omassa luokassaan. Sen väestöön suhteutettu vankiluku on 10-kertainen esim. Suomen vankilukuun verrattuna. Huomautan, että rikollisuudella ja vankimäärällä ei ole positiivista korrelaatiota keskenään. Vankimäärä ei siis johdu rikollisuuden tasosta, vaan voi aiheuttaa itse rikollisuutta leimaamalla kansalaisia rikollisiksi. Poismuuton ohella pitäisi siis tarkastella sitä, kuinka tyytyväisiä eri kansalaisryhmät ovat oloihinsa USAssa. Haitari voi olla melko lavea.

3) USAn taloudellinen kehitys on ollut hyvä. Maa on luonnonvaroiltaan vauras ja olosuhteet ovat olleet suotuisat. USAn on sanottu olevan maailman ainoa valtio, joka on kaikessa suhteessa omavarainen. Tällaista etulyöntiasemaa ei luoja ole meille muille suonut. Varsinkaan suomalaisille. Näistä lähtökohdista vaurautta on voitu edelleen kasvattaa. Vauraissa maissa on varaa kouluttaa ihmisiä ja panostaa tutkimustyöhön. Tämä on ketju, jossa toinen asia seuraa toistaan. Alussa oli kuitenkin vain suo, kuokka ja Jussi, siis Suomessa. USAssa oli paljon enemmän. USA on myös iso valtio, jossa tietysti on määrällisesti kaikkea enemmän. Asioita pitäisikin tarkastelle suhteessa eri valtioiden kokoihin tms. Lisäksi on huomattava, että keksiäitä ihmisiä on siirtynyt paljon USAhan mm. poliittisina pakolaisina. Tällaisia tunnettujakin henkilöitä olivat saksalaiset tiedemiehet kuten Albert Einstein. Saksalainen tietotaito valui heidän mukaan USAn hyväksi. USA ei suhtautunut poliittisiin pakolaisiin torjuvasti kuten esim. meillä osa väestä tuntuu suhtautuvan. Ei nähdä, että heidän mukanaan voi tulla uutta innovaatiota.

4) Ei ihminen välttämättä paha ole, jos hän ei halua jakaa ansaitsemaansa muille esim. työttömille. Asiaa ei pidä tarkastella pahuuden ja hyvyyden akselilla. Tai voi sitä tietysti siltäkin kannalta tarkastella. Kun en ole haras uskovainen, en osaa panna tähän ulkomuistista sitä Raamatun kohtaa, jossa asiasta puhutaan, mutta ydin siinä oli se, että Jeesus käski antamaan köyhille ja ettei rikkauksia kannata kerätä maanpäälle vaan taivaaseen ja että rikkaan on yhtä vaikea päästä taivaaseen kuin kamelin neulansilmästä läpi. Mutta tämä oli nyt vain tällainen kristillinen näkökulma asian pahuuteen. Voi olla muitakin moraalisia näkökohtia, joihin en tässä puutu. Mutta pahuuden sijaan voisi kysyä, onko järkevää olla jakamatta ansaitsemaansa muille. Hyvinvointivaltioiden ideaan perustuva vastaus on, että ei ole. Sellaisesta niitä ongelmia historiallisessa mielessä on aina poikinut ja poikii jatkossakin. On lisäksi paljon talousteoreettista tutkimusta, joka taitaa olla kaiken lisäksi vallitseva kanta, että omaisuuden ja vaurauden tasainen jakauma on talouden kehitysksen kannalta suotuisempaa kuin epätasaisen jakauma. Yksinkertaistaen tässä voisi olla kyse siitä, että yrityksen tuotteita voi ostaa laajempi ostajakunta, jos kysyntäpotentiaali on levinnyt laajalle. Tähän ideaanhan autotehtailija Henry Ford perusti liikeideansa ytimen. Hän kohotti työntekijöidensä palkkoja rutkasti eli antoi omistaan näille laiskoille, jotta heillä olisi varaa ostaa Fordeja. Ja hehän ostivat, jolloin kateusefekti piti huolen siitä, että näiden laiskojen työntekijöiden naapuritkin alkoivat ostella Fordeja. Köyhille ja laiskoille voi olla kannattavaa jakaa rahaa siksikin, että he pidättyvät silä lailla varastamasta sitä rikkaammilta. Hyvinvointiyhteiskunnissa ollaan valmiita maksamaan sosiaalisesta eheydestä ja minimoimaan siten turvallisuusriskejä. USAssa ei näin menetellä, vaan asiat hoidetaan panemalla suuri osa ihmisistä vankiloihin.