Kööpenhaminan tulkinta sisältää lähinnä sen, että ihminen ei tavoita mikromaailman objekteja täysin sellaisina kuin ne olisivat hänen toiminnastaan riippumattomina ja komplementaarisuusajattelu haastoi vain klassisen fysiikan kuvausten oletetun objektiivisuuden.
Oletettaessa tieteellisten teorioiden olevan tarkkoja kuvauksia maailmasta toteutetaan naiivin realismin mukaista näkemystä luonnontieteellisestä tiedosta.
Aaltofunktio on esimerkiksi vain yksi tapa esittää tällaisen systeemin tilaa; matemaattinen konstruktio, heuristinen apuväline. Erilaisten arvoyhdistelmien todennäköisyysamplitudeilla voidaan muodostaa aaltofunktion kanssa ekvivalentteja esityksiä; on periaatteessa loputtomasti erilaisia esitystapoja, ja niiden käyttäminen on konventionaalista.
Lisäksi aaltofunktio, polkuintegraali jne. ovat selitystapoja nykyisen tietomme ja kykyjemme puitteissa, ja mikään siinä ei kerro, että "näin maailma tarkalleen makaa", vaan että :
"näin maailmaa mittaava koetilanteemme tarkalleen rajoittaa sitä, mitä voimme tietää ja miten voimme kuvata sitä miten maailma makaa"!
Myöskin koska tiedetään, että mikä vain tällaista mittaustilannetta selittämään luotu teoria on jo mittaustilanteen rajoitteiden takia indeterministinen, niin on tietysti mahdotonta luoda mittaustilannetta, jolla selvitettäisiin onko maailma indeterministinen.
Jos mittauksemme sisältäisivät tarkan tiedon maailman makaamisesta, mitään mittausongelmaa ei olisi. Koko tulkintaongelma kuitenkin kulminoituu juuri mittausongelmaan. Mittaustilanne, havaitsija ei kvanttimekaniikassa ole yksinkertaisesti syrjässä, joten kyse ei ole tarkalleen maailman makaamisesta, vaan siitä, mitä vuorovaikutustilanteen puitteissa kerrotaan; mitä maailmasta kerrotaan osallisina siitä. Tämä johtuu vain siitä, että voidaksemme ennustaa hiukkasen tulevan sijainnin ja nopeuden meidän täytyy onnistua määrittämään sen alkuperäinen tila, eli nykyinen sijainti ja nopeus. Mittaus täytyy kuitenkin suorittaa vaadittavan tarkkuuden takia lyhytaaltoisella säteilyllä, joka taas vaikuttaa aina hiukkaseen esimerkiksi saamalla sen muuttamaan nopeuttaan ennustamattomasti niin, ettei alkuperäistä tilaa voida määrättömän tarkasti koskaan mitata. Heisenberg osoitti, että epätarkkuus ei voi olla koskaan tiettyä vakiota pienempi, mikä johtaa siihen, että tietomme ovat aina rajalliset: luonto määrää valitsemaan toisen näiden kahden tiedon välillä.
Tätä koskien on kuitenkin muodostettu erinäisiä idealistisia ja subjektivistisia myyttejä, esim. tietoisuuden on ajateltu jollakin tavoin kollapsoivan aaltofunktion, mutta tämähän eihän ollut millään tavalla Bohrin mielessä, vaan on osa samaa urbaanilegendaa, jossa käytetyt "metaforiset", matemaattiset ja teoreettiset käsitteet tulkitaan realistisesti. Epätarkkuusperiaate ei tarkoita, että tietoisuus vaikuttaisi asiaan mitenkään, vaan sitä, että mittaustilanne on fysikaalisten järjestelmien vuorovaikutustilanne.
Kvanttimystiikasta.
26
695
Vastaukset
- bubastis.tmi
plasmasukulainen.
- Kharybdis
mikä se plasmasukulainen on?
- on selvää,
että mittausvirheitä universumin tutkimuksissa on. Esim tutkijat ovat ihmeissään pimeästä aineesta ja energiasta, koska universumi laajeneen kiihtyen ja tähtien lentoradat eivät mene painovoimalakien mukaan.
Olen sitä mieltä, että tämä ihmettely voi johtua mittausvirheestä, eli universumi lajeenee vakionopeudella ja tähdet kiertävät painovoimalakien mukaisesti.
Pimeä aine ja energia ,jota avaruus on täynnä, on minusta Void:ia, ei C -ohjelmointikielessäkäön tarkemmin määritellä mitä on Void, se on vain tyhjää ja ei mitään.
Tutkijoilta on minusta tyhmää yrittää saada pimeää ainetta ja energiaa koeputkeen tutkittavaksi, eihän C-ohjelmointikielen Void:iakaan saa.- Kharybdis
"Olen sitä mieltä, että tämä ihmettely voi johtua mittausvirheestä,"
Tähtitaivaan tiirauksen mahdolliset mittausvirheet ovat jo eri asia kuin kvanttimekaniikan mittausongelma; makromaailmaa tutkittaessa tutkija ei samaan tapaan vaikuta, "osallistu" tähtitaivaan kappaleisiin, koska ne ovat a) hyvin isoja b) erittäin pitkän matkan päässä ja tutkimustilanteesta johtuvien (niiden) tilassa ennustamattomia muutoksia aiheuttavien vuorovaikutusten ulottumattomissa. - luonnollisia,
Kharybdis kirjoitti:
"Olen sitä mieltä, että tämä ihmettely voi johtua mittausvirheestä,"
Tähtitaivaan tiirauksen mahdolliset mittausvirheet ovat jo eri asia kuin kvanttimekaniikan mittausongelma; makromaailmaa tutkittaessa tutkija ei samaan tapaan vaikuta, "osallistu" tähtitaivaan kappaleisiin, koska ne ovat a) hyvin isoja b) erittäin pitkän matkan päässä ja tutkimustilanteesta johtuvien (niiden) tilassa ennustamattomia muutoksia aiheuttavien vuorovaikutusten ulottumattomissa.kirjoitit
"Oletettaessa tieteellisten teorioiden olevan tarkkoja kuvauksia maailmasta toteutetaan naiivin realismin mukaista näkemystä luonnontieteellisestä tiedosta.
"
Maalaisjärjellä varustettu ihminen tajuaa, että mittausvirheet kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pienempiä tai isompia juttuja mitataan.
Silti länsimainen tiede tarjoaa järkeenkäypiä selityksiä universumin rakenteesta, eikä tarvita mitään satuja, varsinkaan uskonnollisia sellaisia. - Kharybdis
luonnollisia, kirjoitti:
kirjoitit
"Oletettaessa tieteellisten teorioiden olevan tarkkoja kuvauksia maailmasta toteutetaan naiivin realismin mukaista näkemystä luonnontieteellisestä tiedosta.
"
Maalaisjärjellä varustettu ihminen tajuaa, että mittausvirheet kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pienempiä tai isompia juttuja mitataan.
Silti länsimainen tiede tarjoaa järkeenkäypiä selityksiä universumin rakenteesta, eikä tarvita mitään satuja, varsinkaan uskonnollisia sellaisia."Maalaisjärjellä varustettu ihminen tajuaa, että mittausvirheet kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pienempiä tai isompia juttuja mitataan. "
Totta kyllä, halusin vain korostaa, että toisinaan hieman eri syistä.
"eikä tarvita mitään satuja, varsinkaan uskonnollisia sellaisia."
Ei niin. Kosmytologialla pyyhkii tosin ihan hyvin fyysikoidenkin parissa, esim. multiversumiteoriat ym. huuhaa"teoriat", eikun siis metafysiikka. - olet tästä:
Kharybdis kirjoitti:
"Maalaisjärjellä varustettu ihminen tajuaa, että mittausvirheet kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pienempiä tai isompia juttuja mitataan. "
Totta kyllä, halusin vain korostaa, että toisinaan hieman eri syistä.
"eikä tarvita mitään satuja, varsinkaan uskonnollisia sellaisia."
Ei niin. Kosmytologialla pyyhkii tosin ihan hyvin fyysikoidenkin parissa, esim. multiversumiteoriat ym. huuhaa"teoriat", eikun siis metafysiikka.http://en.wikipedia.org/wiki/Cyclic_Model
Päädyin maalaisjärjellä samaan ajatukseen ennen tutustumistani aiheeseen netissä päättelemällä, että koska aika on universumin ääretön ilmiö, universumi on aina ollut olemassa.
Selitykset siitä, että ennen big bangia aika olisi pysähtynyt, eivät ole järkeenkäypiä. - ertert
luonnollisia, kirjoitti:
kirjoitit
"Oletettaessa tieteellisten teorioiden olevan tarkkoja kuvauksia maailmasta toteutetaan naiivin realismin mukaista näkemystä luonnontieteellisestä tiedosta.
"
Maalaisjärjellä varustettu ihminen tajuaa, että mittausvirheet kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pienempiä tai isompia juttuja mitataan.
Silti länsimainen tiede tarjoaa järkeenkäypiä selityksiä universumin rakenteesta, eikä tarvita mitään satuja, varsinkaan uskonnollisia sellaisia."Maalaisjärjellä varustettu ihminen tajuaa, että mittausvirheet kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pienempiä tai isompia juttuja mitataan."
Annahan sitten pari esimerkkiä tuosta maalaisjärjen ilmoittamasta asiasta. - Kharybdis
olet tästä: kirjoitti:
http://en.wikipedia.org/wiki/Cyclic_Model
Päädyin maalaisjärjellä samaan ajatukseen ennen tutustumistani aiheeseen netissä päättelemällä, että koska aika on universumin ääretön ilmiö, universumi on aina ollut olemassa.
Selitykset siitä, että ennen big bangia aika olisi pysähtynyt, eivät ole järkeenkäypiä."Päädyin maalaisjärjellä samaan ajatukseen ennen tutustumistani aiheeseen netissä päättelemällä, että koska aika on universumin ääretön ilmiö, universumi on aina ollut olemassa."
Tuskinpa tuo oli kovin deduktiivisesti kestävää päättelyä :P
Saahan sitä uskoa, mutta vastaavat ovat horganilaisittain ironista tiedettä; fiktiota, jota ei pidä ottaa kovin tosissaan - metafysiikkaa. Ainakaan ennen kuin ne voidaan kokeellisesti testata. Testattavuus ei vielä muutenkaan ratkaise hypoteesin paikkansapitävyyttä, vaan sitä, voidaanko noista päästä edes teoriassa selvyyteen. Sitä ennen ne eivät ole sen tieteellisempiä hypoteeseja, kuin teoria, joka selittää kaikenkattavasti kaikki universumin ominaisuudet aivan äärimmäisen pienillä teekannuilla, jotka toistavat lausetta "Einstein oli paras oppi-isä" - Kharybdis
ertert kirjoitti:
"Maalaisjärjellä varustettu ihminen tajuaa, että mittausvirheet kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pienempiä tai isompia juttuja mitataan."
Annahan sitten pari esimerkkiä tuosta maalaisjärjen ilmoittamasta asiasta.Tilastollisia mittausvirheitä tulee aina, ja sen takia käytetään toistomittauksia. Tällöin mittausvirheen suuruudelle on mahdollista antaa arvio, ja se voidaan periaatteessa laskeskella pois.
Teorioiden selitysvoima kyllä yleensä vähenee esim. mitä suurempaan skaalaan siirrytään, koska ne ovat aina enemmän tai vähemmän efektiivisiä ja kuvaavat idealisoitua todellisuutta. - esimerkkiä?
Kharybdis kirjoitti:
Tilastollisia mittausvirheitä tulee aina, ja sen takia käytetään toistomittauksia. Tällöin mittausvirheen suuruudelle on mahdollista antaa arvio, ja se voidaan periaatteessa laskeskella pois.
Teorioiden selitysvoima kyllä yleensä vähenee esim. mitä suurempaan skaalaan siirrytään, koska ne ovat aina enemmän tai vähemmän efektiivisiä ja kuvaavat idealisoitua todellisuutta.>>Teorioiden selitysvoima kyllä yleensä vähenee esim. mitä suurempaan skaalaan siirrytään, koska ne ovat aina enemmän tai vähemmän efektiivisiä ja kuvaavat idealisoitua todellisuutta.>>
konkreettista esimerkkiä tällaisesta teoriasta??? - Kharybdis
esimerkkiä? kirjoitti:
>>Teorioiden selitysvoima kyllä yleensä vähenee esim. mitä suurempaan skaalaan siirrytään, koska ne ovat aina enemmän tai vähemmän efektiivisiä ja kuvaavat idealisoitua todellisuutta.>>
konkreettista esimerkkiä tällaisesta teoriasta???.. kvanttimekaniikka.
Oikeastaan kaikki teoriat ovat efektiivisiä. Parempi olisi, jos sinä yrittäisit etsiä jonkin teorian, joka ei ole efektiivinen, niin olisit ratkaissut tiedeyhteisöä jo pitkään vaivanneen mittausongelman :-)
Kvanttimekaniikkakin on kvanttikenttäteorioiden karkeistus. Ei kvanttikenttäteorioitakaan kuitenkaan pidetä mitenkään väistämättä lopullisina.
Käytetyllä mittaustarkkuudella efektiivisyydestä aiheutuvaa virhettä ei voida havaita, mutta me tiedämme käyttämämme mittaustarkkuuden olevan epätarkka, eli puhutaan todennäköisyyksistä. Todennäköisyydet ovat epätarkkoja ja niihin liittyy ajallinen aspekti; epätarkkuus myös kumuloituu kuten Navier-Stokesin yhtälöissä ja esitys siitä, että jotakin tapahtuu teorian mukaan on vain tilastollista todennäköisyyttä, eikä klassista. - ertert
Kharybdis kirjoitti:
Tilastollisia mittausvirheitä tulee aina, ja sen takia käytetään toistomittauksia. Tällöin mittausvirheen suuruudelle on mahdollista antaa arvio, ja se voidaan periaatteessa laskeskella pois.
Teorioiden selitysvoima kyllä yleensä vähenee esim. mitä suurempaan skaalaan siirrytään, koska ne ovat aina enemmän tai vähemmän efektiivisiä ja kuvaavat idealisoitua todellisuutta."Tilastollisia mittausvirheitä tulee aina, ja sen takia käytetään toistomittauksia."
Niin?
"Teorioiden selitysvoima kyllä yleensä vähenee esim. mitä suurempaan skaalaan siirrytään, koska ne ovat aina enemmän tai vähemmän efektiivisiä ja kuvaavat idealisoitua todellisuutta. "
Voisit yrittää vastata siihen, mitä kysyttiin. Nyt sinä vain kirjoittelet hienoilla sanoilla maustettuja puppulauseita. - Kharybdis
ertert kirjoitti:
"Tilastollisia mittausvirheitä tulee aina, ja sen takia käytetään toistomittauksia."
Niin?
"Teorioiden selitysvoima kyllä yleensä vähenee esim. mitä suurempaan skaalaan siirrytään, koska ne ovat aina enemmän tai vähemmän efektiivisiä ja kuvaavat idealisoitua todellisuutta. "
Voisit yrittää vastata siihen, mitä kysyttiin. Nyt sinä vain kirjoittelet hienoilla sanoilla maustettuja puppulauseita."Voisit yrittää vastata siihen, mitä kysyttiin. Nyt sinä vain kirjoittelet hienoilla sanoilla maustettuja puppulauseita."
Esimerkiksi kvanttimekaniikka on tietyssä mielessä efektiivinen teoria, karkeistus kvanttikenttäteorioista. Ei kvanttikenttäteorioitakaan kuitenkaan pidetä mitenkään väistämättä lopullisina. Epätarkkuusperiaate kertoo sen, että mikä vain mittaaminen on hyvin pienissä määrin epätarkkaa, kun tarpeeksi pitkälle mennään, koska mikrotasolla emme kykene mielivaltaiseen tarkkuuteen. Koska ennustaminen on tilastollista tarpeeksi pienessä mittakaavassa, ovat myös ennusteet tiettyjen likiarvojen sisällä suurinpiirtein missä vain teoriassa. Voit koettaa miettiä pienen pääsi sisällä mitä vaikutuksia epätarkkuusperiaatteella on ylipäätänsä kaikille kuvaileville teorioille.
Vaikkapa hiukkasfysiikan standardimalli ennustaa (kun massat, varaukset, hiukkaslajit on annettu) kaikkien tunnettujen hiukkasreaktioiden todennäköisyydet. Ymmärrätkö, mikä on todennäköisyys? Tai Maxwellin yhtälöitä koskien epätarkkuus määrää sitä missä määrin klassisen sähkömagnetismin funktioita voidaan soveltaa; funktiot eivät sovellu kuin tiettyyn rajaan asti.
Jotta ymmärtäisit modernin fysiikan menettelytapoja, niin esim. aalto/hiukkasdualismikin on instrumentti ja puhe komplementaarista; väline havaintojen tulkitsemista, järjestämisestä ja systematisointia varten. Vaikkapa käsitykset jostakin keskenään identtisistä hiukkasista perustuvat eräitä arvoja lukuunottamatta lähinnä
exformatiiviseen luokitteluun vuorovaikutusten invarianssien kautta "identtisiksi"; tunnusominaisuudet ovat tietysti tulkintaa, hyödyllistä lajittelua, jolla on empiirinen lähtökohta. Tutkijoille yleensä se on vain systemaattinen tapa tulkita tapahtumia.
Useimmat teoriat ovat muutenkin tieteenhistoriassa osoittautuneet toinen toisensa jälkeen karkeistuksi, eikä nykyisiltäkään teorioilta odoteta sellaista ontologista statusta, että ne pitäisivät paikkansa tarkemmin kuin mitä nykyään kyetään mittaamaan. Mitä historiasta on opittu on, että nykyisiäkin on tapana pitää efektiivisinä, paitsi ehkä siellä teidän kaverien mentaalisessa paskameressä jossa uitte korvianne myöten.
"Voisit yrittää vastata siihen, mitä kysyttiin. Nyt sinä vain kirjoittelet hienoilla sanoilla maustettuja puppulauseita"
Voisit pyytää sitä teidän kehitysvammaisten työpajan vetäjää selittämään sinulle ne "hienot" käsitteet vaikka nukeilla ja palikoilla. Nämä nyt kuuluvat olennaisesti tieteenfilosofiaan, vaikket sinä luketaidoton apina sitä varmasti tajuakaan. - Ylermi.Nakki
Kharybdis kirjoitti:
"Voisit yrittää vastata siihen, mitä kysyttiin. Nyt sinä vain kirjoittelet hienoilla sanoilla maustettuja puppulauseita."
Esimerkiksi kvanttimekaniikka on tietyssä mielessä efektiivinen teoria, karkeistus kvanttikenttäteorioista. Ei kvanttikenttäteorioitakaan kuitenkaan pidetä mitenkään väistämättä lopullisina. Epätarkkuusperiaate kertoo sen, että mikä vain mittaaminen on hyvin pienissä määrin epätarkkaa, kun tarpeeksi pitkälle mennään, koska mikrotasolla emme kykene mielivaltaiseen tarkkuuteen. Koska ennustaminen on tilastollista tarpeeksi pienessä mittakaavassa, ovat myös ennusteet tiettyjen likiarvojen sisällä suurinpiirtein missä vain teoriassa. Voit koettaa miettiä pienen pääsi sisällä mitä vaikutuksia epätarkkuusperiaatteella on ylipäätänsä kaikille kuvaileville teorioille.
Vaikkapa hiukkasfysiikan standardimalli ennustaa (kun massat, varaukset, hiukkaslajit on annettu) kaikkien tunnettujen hiukkasreaktioiden todennäköisyydet. Ymmärrätkö, mikä on todennäköisyys? Tai Maxwellin yhtälöitä koskien epätarkkuus määrää sitä missä määrin klassisen sähkömagnetismin funktioita voidaan soveltaa; funktiot eivät sovellu kuin tiettyyn rajaan asti.
Jotta ymmärtäisit modernin fysiikan menettelytapoja, niin esim. aalto/hiukkasdualismikin on instrumentti ja puhe komplementaarista; väline havaintojen tulkitsemista, järjestämisestä ja systematisointia varten. Vaikkapa käsitykset jostakin keskenään identtisistä hiukkasista perustuvat eräitä arvoja lukuunottamatta lähinnä
exformatiiviseen luokitteluun vuorovaikutusten invarianssien kautta "identtisiksi"; tunnusominaisuudet ovat tietysti tulkintaa, hyödyllistä lajittelua, jolla on empiirinen lähtökohta. Tutkijoille yleensä se on vain systemaattinen tapa tulkita tapahtumia.
Useimmat teoriat ovat muutenkin tieteenhistoriassa osoittautuneet toinen toisensa jälkeen karkeistuksi, eikä nykyisiltäkään teorioilta odoteta sellaista ontologista statusta, että ne pitäisivät paikkansa tarkemmin kuin mitä nykyään kyetään mittaamaan. Mitä historiasta on opittu on, että nykyisiäkin on tapana pitää efektiivisinä, paitsi ehkä siellä teidän kaverien mentaalisessa paskameressä jossa uitte korvianne myöten.
"Voisit yrittää vastata siihen, mitä kysyttiin. Nyt sinä vain kirjoittelet hienoilla sanoilla maustettuja puppulauseita"
Voisit pyytää sitä teidän kehitysvammaisten työpajan vetäjää selittämään sinulle ne "hienot" käsitteet vaikka nukeilla ja palikoilla. Nämä nyt kuuluvat olennaisesti tieteenfilosofiaan, vaikket sinä luketaidoton apina sitä varmasti tajuakaan.En huomannut ertertin sanovan ettei hän ymmärrä käyttämiäsi termejä. Toinen huomionarvoinen seikka on, että hän ei mennyt henkilökohtaisuuksiin toisin kuin sinä. Sekin lienee osa tieteenfilosofiaa...
- Kharybdis
Ylermi.Nakki kirjoitti:
En huomannut ertertin sanovan ettei hän ymmärrä käyttämiäsi termejä. Toinen huomionarvoinen seikka on, että hän ei mennyt henkilökohtaisuuksiin toisin kuin sinä. Sekin lienee osa tieteenfilosofiaa...
Te olette molemmat ääretön kertaa ääretön lukutaidottomia.
"En huomannut ertertin sanovan ettei hän ymmärrä käyttämiäsi termejä. "
Aika moista salapoliisintyötä sinulta.
Se on "hienoiksi" kutsuminen pitkälti sama asia; ihmisessä virittyy sellaista taikauskoista pelkoa ja kunnioitusta, "sädekehävaikutus" sellaisten asioitten ympärille, joita ei ymmärretä, hieman samaan tapaan kuin rahtikulteissa. http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/asia-pacific/6370991.stm
Harrastus se on tusherkin joka tapauksessa.
"Toinen huomionarvoinen seikka on, että hän ei mennyt henkilökohtaisuuksiin toisin kuin sinä."
Ertertiä kiinnostaa informaation vaihtaminen, eikä mikään sosiaalinen pelleily kuten kohteliaisuuksien vaihtaminen.
Et voi muutenkaan odottaa, että ottaisin tosissani jonkun "Ylermi Nakki"- nimisen henkilön antamaa palautetta. - Ylermi.Nakki
Kharybdis kirjoitti:
Te olette molemmat ääretön kertaa ääretön lukutaidottomia.
"En huomannut ertertin sanovan ettei hän ymmärrä käyttämiäsi termejä. "
Aika moista salapoliisintyötä sinulta.
Se on "hienoiksi" kutsuminen pitkälti sama asia; ihmisessä virittyy sellaista taikauskoista pelkoa ja kunnioitusta, "sädekehävaikutus" sellaisten asioitten ympärille, joita ei ymmärretä, hieman samaan tapaan kuin rahtikulteissa. http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/asia-pacific/6370991.stm
Harrastus se on tusherkin joka tapauksessa.
"Toinen huomionarvoinen seikka on, että hän ei mennyt henkilökohtaisuuksiin toisin kuin sinä."
Ertertiä kiinnostaa informaation vaihtaminen, eikä mikään sosiaalinen pelleily kuten kohteliaisuuksien vaihtaminen.
Et voi muutenkaan odottaa, että ottaisin tosissani jonkun "Ylermi Nakki"- nimisen henkilön antamaa palautetta."Te olette molemmat ääretön kertaa ääretön lukutaidottomia."
Varo, joku päiväkoti saattaa laittaa etsintäkuulutuksen kun huomaavat että paikan lasten lauseita on varastettu.
"Et voi muutenkaan odottaa, että ottaisin tosissani jonkun "Ylermi Nakki"- nimisen henkilön antamaa palautetta."
Joo sitähän tässä odotettiinkin...arvon henkilö, jolla on niin mahtavan nerokas -ja selvästi ihan tosissaan mietitty- nimimerkki. Ota vähän iisimmin, niin ei tarvitse projisoida tuota typeryyttä muihin heti kun kuulee vähänkin poikkipuolisen sanan. - Kharybdis
Ylermi.Nakki kirjoitti:
"Te olette molemmat ääretön kertaa ääretön lukutaidottomia."
Varo, joku päiväkoti saattaa laittaa etsintäkuulutuksen kun huomaavat että paikan lasten lauseita on varastettu.
"Et voi muutenkaan odottaa, että ottaisin tosissani jonkun "Ylermi Nakki"- nimisen henkilön antamaa palautetta."
Joo sitähän tässä odotettiinkin...arvon henkilö, jolla on niin mahtavan nerokas -ja selvästi ihan tosissaan mietitty- nimimerkki. Ota vähän iisimmin, niin ei tarvitse projisoida tuota typeryyttä muihin heti kun kuulee vähänkin poikkipuolisen sanan."Varo, joku päiväkoti saattaa laittaa etsintäkuulutuksen kun huomaavat että paikan lasten lauseita on varastettu."
Sinun kannattaisi ehkä laittaa se etsintäkuulutus ironiantajusi perään.
"Joo sitähän tässä odotettiinkin...arvon henkilö, jolla on niin mahtavan nerokas -ja selvästi ihan tosissaan mietitty- nimimerkki."
Paapati paa.
" Ota vähän iisimmin, niin ei tarvitse projisoida tuota typeryyttä muihin heti kun kuulee vähänkin poikkipuolisen sanan."
Nylje sinä nahkasi, tee siitä trampoliini ja hyppää perse edellä suolattuun seipääseen. - ertert
Kharybdis kirjoitti:
"Voisit yrittää vastata siihen, mitä kysyttiin. Nyt sinä vain kirjoittelet hienoilla sanoilla maustettuja puppulauseita."
Esimerkiksi kvanttimekaniikka on tietyssä mielessä efektiivinen teoria, karkeistus kvanttikenttäteorioista. Ei kvanttikenttäteorioitakaan kuitenkaan pidetä mitenkään väistämättä lopullisina. Epätarkkuusperiaate kertoo sen, että mikä vain mittaaminen on hyvin pienissä määrin epätarkkaa, kun tarpeeksi pitkälle mennään, koska mikrotasolla emme kykene mielivaltaiseen tarkkuuteen. Koska ennustaminen on tilastollista tarpeeksi pienessä mittakaavassa, ovat myös ennusteet tiettyjen likiarvojen sisällä suurinpiirtein missä vain teoriassa. Voit koettaa miettiä pienen pääsi sisällä mitä vaikutuksia epätarkkuusperiaatteella on ylipäätänsä kaikille kuvaileville teorioille.
Vaikkapa hiukkasfysiikan standardimalli ennustaa (kun massat, varaukset, hiukkaslajit on annettu) kaikkien tunnettujen hiukkasreaktioiden todennäköisyydet. Ymmärrätkö, mikä on todennäköisyys? Tai Maxwellin yhtälöitä koskien epätarkkuus määrää sitä missä määrin klassisen sähkömagnetismin funktioita voidaan soveltaa; funktiot eivät sovellu kuin tiettyyn rajaan asti.
Jotta ymmärtäisit modernin fysiikan menettelytapoja, niin esim. aalto/hiukkasdualismikin on instrumentti ja puhe komplementaarista; väline havaintojen tulkitsemista, järjestämisestä ja systematisointia varten. Vaikkapa käsitykset jostakin keskenään identtisistä hiukkasista perustuvat eräitä arvoja lukuunottamatta lähinnä
exformatiiviseen luokitteluun vuorovaikutusten invarianssien kautta "identtisiksi"; tunnusominaisuudet ovat tietysti tulkintaa, hyödyllistä lajittelua, jolla on empiirinen lähtökohta. Tutkijoille yleensä se on vain systemaattinen tapa tulkita tapahtumia.
Useimmat teoriat ovat muutenkin tieteenhistoriassa osoittautuneet toinen toisensa jälkeen karkeistuksi, eikä nykyisiltäkään teorioilta odoteta sellaista ontologista statusta, että ne pitäisivät paikkansa tarkemmin kuin mitä nykyään kyetään mittaamaan. Mitä historiasta on opittu on, että nykyisiäkin on tapana pitää efektiivisinä, paitsi ehkä siellä teidän kaverien mentaalisessa paskameressä jossa uitte korvianne myöten.
"Voisit yrittää vastata siihen, mitä kysyttiin. Nyt sinä vain kirjoittelet hienoilla sanoilla maustettuja puppulauseita"
Voisit pyytää sitä teidän kehitysvammaisten työpajan vetäjää selittämään sinulle ne "hienot" käsitteet vaikka nukeilla ja palikoilla. Nämä nyt kuuluvat olennaisesti tieteenfilosofiaan, vaikket sinä luketaidoton apina sitä varmasti tajuakaan."Maalaisjärjellä varustettu ihminen tajuaa, että mittausvirheet kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pienempiä tai isompia juttuja mitataan."
Tuohon pyysin esimerkkiä. Missä on esimerkiksi se ideaalinen "jutun" kohta, jossa mittausvirheet kasvavat isompaan tai pienempään mennessä?
Tämä ei vastaa siihen millään tasolla:
"Ei kvanttikenttäteorioitakaan kuitenkaan pidetä mitenkään väistämättä lopullisina. Epätarkkuusperiaate kertoo sen, että mikä vain mittaaminen on hyvin pienissä määrin epätarkkaa, kun tarpeeksi pitkälle mennään, koska mikrotasolla emme kykene mielivaltaiseen tarkkuuteen."
Unohda nuo kvanttijuttusi hetkeksi. Tunnen kyllä epätarkkuusperiaatteen. Eikä siinä loppulitaniassakaan puututtu millään tavalla asiaan, jonka otin esille. Jos haluan kertausta hiukkasfysiikasta, voin katsoa sen kirjasta, enkä tarvitse sinun jorinoitasi.
"Ymmärrätkö, mikä on todennäköisyys?"
Kyllä.
"Voisit pyytää sitä teidän kehitysvammaisten työpajan vetäjää selittämään sinulle ne "hienot" käsitteet vaikka nukeilla ja palikoilla."
Tyhjänpäiväisen jargonin kirjoittamisella ei ole tieteessä ollut kovin paljon käyttöä. Ei myöskään merkityksettömillä henkilöön käyvillä hyökkäyksillä.
"Nämä nyt kuuluvat olennaisesti tieteenfilosofiaan, vaikket sinä luketaidoton apina sitä varmasti tajuakaan. "
Luketaidoton? Olen kyllä apina, koska olen ihminen. Ei tieteenfilosofiaan kuulu sellaiset termit kuin efektiivinen teoria (et ole edes määritellyt, mikä se on), komplementaarinen puhe (et määritellyt), exformatiivinen luokittelu (et määritellyt) jne. Yrität selvästi luoda kuvan oppineisuudesta sekoittamalla kirjoitukseesi itse keksimääsi jargonia, mutta fysiikan peruskirjoissa on samat asiat selitetty selkokielellä ja lyhyesti ilman tuollaista sähellystä. - ertert
Kharybdis kirjoitti:
"Maalaisjärjellä varustettu ihminen tajuaa, että mittausvirheet kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pienempiä tai isompia juttuja mitataan. "
Totta kyllä, halusin vain korostaa, että toisinaan hieman eri syistä.
"eikä tarvita mitään satuja, varsinkaan uskonnollisia sellaisia."
Ei niin. Kosmytologialla pyyhkii tosin ihan hyvin fyysikoidenkin parissa, esim. multiversumiteoriat ym. huuhaa"teoriat", eikun siis metafysiikka."Kosmytologialla pyyhkii tosin ihan hyvin fyysikoidenkin parissa, esim. multiversumiteoriat ym. huuhaa"teoriat", eikun siis metafysiikka. "
Ihan mitä tahansa voidaan kutsua metafysiikaksi riippuen siitä, mihin metafysiikan raja vedetään.
Multiversumiteorioitahan ei ole edes yritetty esittää empiirisiin havaintoihin perustuvana teoriana vaan se on enemmän teoreettiseen fysiikkaan pohjautuva malli. Se ei tee siitä kuitenkaan huuhaata. Toki sitä ei voida ainakaan vielä millään tavalla testata, mutta kyllähän hypoteettisia malleja voi aina rakennella, joissa spekuloidaan, miten asia voisi olla. - Kharybdis
ertert kirjoitti:
"Maalaisjärjellä varustettu ihminen tajuaa, että mittausvirheet kasvavat sitä suuremmiksi, mitä pienempiä tai isompia juttuja mitataan."
Tuohon pyysin esimerkkiä. Missä on esimerkiksi se ideaalinen "jutun" kohta, jossa mittausvirheet kasvavat isompaan tai pienempään mennessä?
Tämä ei vastaa siihen millään tasolla:
"Ei kvanttikenttäteorioitakaan kuitenkaan pidetä mitenkään väistämättä lopullisina. Epätarkkuusperiaate kertoo sen, että mikä vain mittaaminen on hyvin pienissä määrin epätarkkaa, kun tarpeeksi pitkälle mennään, koska mikrotasolla emme kykene mielivaltaiseen tarkkuuteen."
Unohda nuo kvanttijuttusi hetkeksi. Tunnen kyllä epätarkkuusperiaatteen. Eikä siinä loppulitaniassakaan puututtu millään tavalla asiaan, jonka otin esille. Jos haluan kertausta hiukkasfysiikasta, voin katsoa sen kirjasta, enkä tarvitse sinun jorinoitasi.
"Ymmärrätkö, mikä on todennäköisyys?"
Kyllä.
"Voisit pyytää sitä teidän kehitysvammaisten työpajan vetäjää selittämään sinulle ne "hienot" käsitteet vaikka nukeilla ja palikoilla."
Tyhjänpäiväisen jargonin kirjoittamisella ei ole tieteessä ollut kovin paljon käyttöä. Ei myöskään merkityksettömillä henkilöön käyvillä hyökkäyksillä.
"Nämä nyt kuuluvat olennaisesti tieteenfilosofiaan, vaikket sinä luketaidoton apina sitä varmasti tajuakaan. "
Luketaidoton? Olen kyllä apina, koska olen ihminen. Ei tieteenfilosofiaan kuulu sellaiset termit kuin efektiivinen teoria (et ole edes määritellyt, mikä se on), komplementaarinen puhe (et määritellyt), exformatiivinen luokittelu (et määritellyt) jne. Yrität selvästi luoda kuvan oppineisuudesta sekoittamalla kirjoitukseesi itse keksimääsi jargonia, mutta fysiikan peruskirjoissa on samat asiat selitetty selkokielellä ja lyhyesti ilman tuollaista sähellystä."Tuohon pyysin esimerkkiä. Missä on esimerkiksi se ideaalinen "jutun" kohta, jossa mittausvirheet kasvavat isompaan tai pienempään mennessä?"
Ei se ole niinkään absoluuttista, mutta jos sellaista etsit, niin ihminen on jo biologisesti sidottu tietylle tasolle tutkimuksissaan, ja biologian kautta määräytyvät periaatteelliset mittauksien suorittamisen rajat.
Epäabsoluuttisemmassa mielessä mittaamisen tarkkuus ja epätarkkuus ovat suhteessa mittalaitteistoon ja tutkittavaan ilmiöön. Ajatus ei ole niin outo, jos ajattelee vaikkapa kaukoputkea, jossa ei ole tarkenninta: sillä voidaan nähdä tarkasti vaikkapa 100 metrin päässä olevat kohteet, mutta ei lähellä tai kauempana olevia. Meidän tietomme ja taitomme koskevat tiettyä ilmiömaailmaa, ja sen rajat muuttuvat utuisemmaksi, mitä kauemmaksi tästä ilmiömaailmasta liikutaan. "Isous" ja "pienuus" ovat tietysti suhteellisia ja elämänmuotosidonnaisia.
Hiukkasfysiikan standardimallissa suurilla energiaskaaloilla täytyy tehdä suuria korjauksia Higgsin massaan. Tutkittaessa tarkasti vaikkapa kosmisen taustasateilyn pientä epäisotropiaa taas täytyy havaintoihin tehdä aurinkokunnan liikettä vastaavia korjauksia. Newtonin mekaniikka on kutsuttu Einsteinin suhteellisuusteorian likiarvoksi, sen erityistapaukseksi (vaikkeivat niiden käsitteistöt voikaan täysin yhtyä "rajalla"); tarpeeksi rajatuilla "avaruuksilla" Newtonin mekaniikka antaa tarpeeksi tarkkoja kuvauksia, sen avulla on esimerkiksi lennetty kuuhun ja takaisin.
Micromaailmaa koskien Newtonin mekaniikkaa seuraavan vuosisadan alussa atomaarisia ilmiöitä tutkittaessa osoittautui myöskin rajoittuneeksi.
Vähemmän laajaskaalaisia tai vähemmän tarkkaan rajattuja ilmiöitä tutkittaessa voi tulla vähemmän mittausvirheitä jo sen takia, että niiden tutkimiseen käytettävä laitteisto on ne rakentaneiden eliöiden biologisen karkeusasteen takia tehokkaampaa tarkastelemaan heidän ilmiömaailmansa "keskivälin" ilmiöitä.
"Ei tieteenfilosofiaan kuulu sellaiset termit kuin efektiivinen teoria (et ole edes määritellyt, mikä se on), komplementaarinen puhe (et määritellyt), exformatiivinen luokittelu (et määritellyt) jne. Yrität selvästi luoda kuvan oppineisuudesta sekoittamalla kirjoitukseesi itse keksimääsi jargonia,"
Kuuluvatpas, enkä ole millään muotoa keksinyt näitä itse.
Nämä termit liittyvät vahvasti kvanttimekaniikkaan ja sitä koskevaan luonnotieteelliseen filosofiseen keskusteluun, exformaatio-> esim. pragmatismiin, komplementaarinen-> instrumentalismiin; efektiivinen-> fyysikon antirealismiin. - Kharybdis
ertert kirjoitti:
"Kosmytologialla pyyhkii tosin ihan hyvin fyysikoidenkin parissa, esim. multiversumiteoriat ym. huuhaa"teoriat", eikun siis metafysiikka. "
Ihan mitä tahansa voidaan kutsua metafysiikaksi riippuen siitä, mihin metafysiikan raja vedetään.
Multiversumiteorioitahan ei ole edes yritetty esittää empiirisiin havaintoihin perustuvana teoriana vaan se on enemmän teoreettiseen fysiikkaan pohjautuva malli. Se ei tee siitä kuitenkaan huuhaata. Toki sitä ei voida ainakaan vielä millään tavalla testata, mutta kyllähän hypoteettisia malleja voi aina rakennella, joissa spekuloidaan, miten asia voisi olla."Ihan mitä tahansa voidaan kutsua metafysiikaksi"
Paitsi fysiikkaa.
"riippuen siitä, mihin metafysiikan raja vedetään."
Tai mitä vain voidaan olla kutsumatta metafysiikaksi riippuen siitä, mihin raja vedetään? Ei noiden kutsuminen metafysiikaksi vaadi paljoakaan käsitteen "venyttämistä". Fysiikka koskee sitä mitä voidaan koetella kokeellisesti, joten ennenkuin ne ovat testattavissa, pidetään sitä tiukkojen kriteerien mukaan metafysiikkana. Toisinaan metafyysiikkaan kuuluvat aiheet saatetaan havaita fysikaalisiksi, joten ei tuo mitenkään sulkeista tilannetta mittausmenetelmien mahdollisen kehityksen ulkopuolelle. Tehtyjä ennusteitakin tulisi kuitenkin pystyä varmentamaan myös kokeellisesti, ja noissa multiversumimalleissa niiden kokeellinen ennustaminen on yhtä lähellä kuin Platonin kahden tason mallin.
- vaikka luoja
entäs kun pimeä energia voittaa kaiken valon puolelleen, jota maailmassa todistetusti on yli 90 prosenttia, miten käy koherentin valon aallonpituuden kanssa silloin. Uskoisin että olemme menossa pimeyttä kohti kaikki silloin uskontosuunnista riippumatta. Noin objektiivisesti tarkasteltuna myöskin.
- miltään vie
mitään pois. Tähdet sammuvat ja syttyvät, aina universumissa jotain valoa on.
http://en.wikipedia.org/wiki/Cyclic_Model
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1057361
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h985243Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1163506Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p253441Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska352534Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191856Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?961511Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3421472Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311356Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?541314