Hyssälän tuore tieddote:
"Hyssälän mukaan Sdp:n kansanedustaja Eero Heinäluoman väite siitä, että eläkeiän korottamisessa olisi ollut kyse yrityksestä kaapata työeläkevarat valtion haltuun, on vailla asiapohjaa. Tällaisten väitteiden esittäminen osoittaa, että Sdp on menettänyt oppositiossa suhteellisuudentajunsa.
- Keskustajohtoinen hallitus on päinvastoin pelastamassa työeläkevarat. Pidemmät työurat ja myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen vahvistavat työeläkejärjestelmää ja luovat luottamusta sen kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Tällä tavoin eläketaso turvataan, nuorien sukupolvien maksutaakkaa kevennetään ja eläkejärjestelmän uskottavuus säilytetään.
Hallitus muutti nopealla aikataululla työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäädöksiä väliaikaisesti. Näin turvattiin työeläkeyhtiöiden rahoituksellista kestävyyttä yli pahimman taantuman. Lähiaikoina aloittava työeläkevarojen sijoitustyöryhmä perustetaan pohtimaan eläkevarojen turvallista ja tuottavaa sijoitustoimintaa ja eläkevarojen valvonnan tehostamista.
- Eläkevarat ovat suomalaisten työllä tekemää varallisuutta ja eläke on osa sosiaaliturvaa. Keskustan mielestä hallituksella on ja pitää olla tulevaisuudessakin vahva rooli työeläkelainsäädännön uudistamisessa ja työeläkevarojen valvonnassa. On myös palkansaajien etu, että työeläkevarat ovat hyvässä ja vastuullisessa hoidossa ja että järjestelmän läpinäkyvyyttä kehitetään, Hyssälä sanoo."
keskusta.fi
"Hyssälän mukaan Sdp:n kansanedustaja Eero Heinäluoman väite siitä, että eläkeiän korottamisessa olisi ollut kyse yrityksestä kaapata työeläkevarat valtion haltuun, on vailla asiapohjaa. Tällaisten väitteiden esittäminen osoittaa, että Sdp on menettänyt oppositiossa suhteellisuudentajunsa.
- Keskustajohtoinen hallitus on päinvastoin pelastamassa työeläkevarat. Pidemmät työurat ja myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen vahvistavat työeläkejärjestelmää ja luovat luottamusta sen kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Tällä tavoin eläketaso turvataan, nuorien sukupolvien maksutaakkaa kevennetään ja eläkejärjestelmän uskottavuus säilytetään.
Hallitus muutti nopealla aikataululla työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäädöksiä väliaikaisesti. Näin turvattiin työeläkeyhtiöiden rahoituksellista kestävyyttä yli pahimman taantuman. Lähiaikoina aloittava työeläkevarojen sijoitustyöryhmä perustetaan pohtimaan eläkevarojen turvallista ja tuottavaa sijoitustoimintaa ja eläkevarojen valvonnan tehostamista.
- Eläkevarat ovat suomalaisten työllä tekemää varallisuutta ja eläke on osa sosiaaliturvaa. Keskustan mielestä hallituksella on ja pitää olla tulevaisuudessakin vahva rooli työeläkelainsäädännön uudistamisessa ja työeläkevarojen valvonnassa. On myös palkansaajien etu, että työeläkevarat ovat hyvässä ja vastuullisessa hoidossa ja että järjestelmän läpinäkyvyyttä kehitetään, Hyssälä sanoo."
keskusta.fi
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja sekoittaaa sekä hämmentää.
yrittää peitellä itse asettamansa työryhmän työtä. Siihen TYÖELÄKKEIDEN kehittämistä pohtivaan työryhmään on mahtunut jopa MTK:n edustus.
Kepumääritelmän mukaan maanviljelijä on yrittäjä. Ja maanviljelijä ei maksa työeläkemaksua.
Maanviljelijä maksaa oman systeeminsä maksua eli MYEL-maksua.
Eiväthän työntekijäjärjestötkään ole pohtimassa MYEL-järjestelmän kehittämistä.
Eli MTK pois työeläkkeiden kimpusta.
Kaikissa eläkejärjestelmissä maksetaan eläkemaksua. työeläkeikä vaihtelee. 65 vuotta on yleinen vanhuuseläkeikä. Eläkkeen maksuperusteissa on ollut pitkään erillaisia maksuperusteita, mutta alkuperäinen eläke oli karttumisperusteinen johon nyt on palattu takaisin. MYL Ja YEL on aina olleet karttumisperusteisia.
Älkää enään yrittäkö kaapata.
Valtioneuvoston kanslian Ikäraportin sivulla 192 sanotaan:
"Yksityisalojen työeläkejärjetelmä poikkeaa muusta sosiaaliturvasta ja politiikasta sen vuoksi, että työeläkerahastoihin, -kassoihin ja -säätiöihin on kertynyt mittava omaisuus. Näitä rahastoja koskevaa päätösvaltaa työmarkkinajärjestöt eivät luonnollisestikaan halukkaasti luovuta parlamentaariselle päätöksenteolle.
Jos kuitenkin järjestöjen yhteistyön muuttuminen johtaa siihen, että työeläkejärjestelmässä ei pystytä tekemään tulevaisuudessa vaadittavia päätöksiä, voi tilanne tulla otolliseksi vallan siirtymiselle. Työ- ja kansaneläkejärjestelmät voivat muuttua yhdeksi eläkejärjestelmäksi, josta päätetään eduskunnassa. Korkman (2008) pohtii tällaisen muutoksen seurauksia."
eläkeläisille. Hänen mielestään KAIKKI eläkeläiset ovat suurituloisia. Hän siis sekoittaa kaksi ääripäätä. Ne eläkeläiset, joilla eläkkeen suuruus on pilviä hipovaa ja se vaikuttaa keskiarvoon, kun lasketaan eläkemäärää/hlö.
Pitäisi vaatia kaksi järjestelmää, missä tulee ilmi, paljonko on eläkkeiden määrä ja saajia, kun kuukausieläke on esim. yli 4000 euroa/kk ja taas, paljonko on alle 1700 euroa/kk. Hymyt hyytyisivät Korkmannillakin. Vaikka kyllä hän sen tietää, mutta kun ajaa isojen eläkkeiden puoltamista ja ottaa, minkä ehtii pieneltä eläkeläiseltä. Korkman on varoittava esimerkki ja asialle pitäisi demareiden panna lappu luukulle.
Työtön joutuu käyttämään Kelan työttömyysturvan lisäksi sosiaalitoimistoa avukseen, saadakseen lain suoman minimin perusturvaansa. Sosiaalitoimiston perusosa on noin 417 euroa/ kk, minkä asiakas saa käytettäväkseen, olipa muut elinkustannukset mitä tahansa. Näin työttömyysturvan veroprosentilla 20% tai sen laskemisella 18%:n ei ole mitään merkitystä. Kuuluuko hän kirkkoon, tai ei, ei ole mitään merkitystä, hän saa tuon saman noin 417 euroa/kk ruokaan, puhtauteen, televisiolupaan, paikallislehteensä ja virkistykseen käytettäväksi. Vuokraan hänen pitää hakea asumistukea Kelalta. Vuokra, sähkö ja terveydenhoidon perusmenot hoituvat sosiaalitoimiston kautta ja tiukassa valvonnassa.
Varoitus!
Nyt piilee tuloloukkuun jäämisen vaara, jos asikkaalle annetaan esim. 100 euroa /kk lisää, hänen tulonsa ylittävät perusosan ja sosiaalitoimisto ei tue enään asiakasta. Raja on kongreettinen, +1 euroa liikaa tietää sosiaalitoimiston etujen menetystä ja -1 euroa puolestaan lupaa kaikki sosiaalin etuudet.
Varoitus!
Jos, ja ainoastaan tuota korotusta ei liitetä perusosan 417 euroa/kk, eli 517 euroa/kk: n, tietää se vaikeuksia monille monille, samoin kuin joillekin eläkeläisille kävi heidän eläkkeittän nostettaessa, he tipahtivat sosiaalitoimiston etujen piiristä.
Ainoastaa sellaisem kuin kuntouttavan työtoiminnan edelleen kehittäminen ja tason nousu, ovat järkevää aktivoimista. Tulo, minkä työtön saa tehdessä jossain firmassa kuntouttavaa, on 8 euroa/päivässä ja mikä ei vaikuta mihinkään työttömyysetuuksiin on aktivoivaa. Tosin 8 euroa / kk on ollut sama jo ties kuinka kauan, Jopa yhteishyödylliset yhdistykset tänä päivänä maksavat jo kuntouttavasta osaaikaisellekin työelämään takaisin paluuta yrittävälle jopa 12 euroa/ päivässä.
Hyssälä, nosta kuntouttavan työnteon 8 euron/päivässä tasoa 12 euroon/päivä, tarvittavia apukäsiä varmaan löytyisi nykyistä enempi esim. vanhusten auttamiseen.