Hallituken vaalilupausten likakaivo

Ahon porvarihallitus oli isännöimässä -90 alun lamaa. Jotta laman seuraamukset, suuri ulkomaanvelka, työttömyys, konkurssit, PANKKIEN KONKURSSIT ym. saatiin hoidettua verorahoista, LEIKATTIIN.

LEIKATTIIN SEURAAVASTI:
- työttömysturvaa leikattiin
920 miljoonaa euroa
- perhetukia leikattiin
850 miljoonaa euroa
- asumistukia leikattiin
850 miljoonaa euroa
- työllisyyspolitiikka, leikattiin
750 miljoonaa euroa
- eläkkeet, leikattiin
750 miljoonaa euroa
- sairausvakuutus, leikattiin
500 miljoonaa euroa
- kuntien valtionavut, leikattiin
2450 miljoonaa euroa.
(Lähde VM 1998)

Kun viime laman aiheuttamaa leikkauslistaa tarkastellaan, huomataan, että laman maksoivat VÄHÄOSAISET: työttömät, eläkeläiset, sairaat ja lapsiperheet sekä pienyrittäjät, jotka velkaantuivat raskaasti.

Olisiko pitänyt "leikata" toisin. Olisiko pitänyt antaa avustuksia pienyrittäjille, jotta konkurssiaalto olisi ollut vähäisempi. Olisiko pitänyt laajentaa veropohjaa. Olisiko pitänyt leikata maataloustukiaisista - eikä rokottaa sairaita ja eläkeläisiä sekä lapsiperheitä?

Sauli Niinistö peräänkuuluttaa malttia velanotossa: "elvytyksen nimissä tavallaan pidetään yllä sellaista julkista menotasoa, joka vaatii valtavan lainoituksen".

Sauli Niinistön ja porvarihallituksen mielestä:
- perusturvaa ei nosteta
- leikataan huono-osaisilta, jos ja kun leikkauksia tarvitaan
kuten tehtiin -90 luvullakin.

Sauli Niinistön toimiessa Lipposen hallituksissa valtiovarainministerinä, elvytyken nimissä, kaikkein huono-osaisimpien asemaa heikennttiin eli toimeentuloturvaa supistettiin. Sama näyttää olevan Niinistön viesti nykyisen laman aikana.

Huono-osaisten taakkaa kasvatettiin suurilla leikkauksissa -90 laman vuoksi. Tästä on ollut seurauksena se, että köyhät eivät ole toipuneet viime lamasta, kun uusia köyhiin suunnattuja leikkauksia jo suunnitellaan. Suomessa on jos kohta miljoona köyhää tai köyhyysrajalla elävää. Leipäjonot tulivat viime laman jälkeen pysyäkseen ja kasvaakseen jättimittoihin nykyisen laman aikana.

Yksikään hallitus ei ole toteuttanut
- perusturvan parantamista

Yksikään hallitus ei ole toteuttanut
KÖYHYYSPAKETTIA, joka on ollut hallitusten myös nykyisen hallituksen tiedossa.
SATA-komiteaa ei ole tarvittu muuhun kuin hallituksen vaalilupausten likakaivoksi.

Vuoden 1998 Nälkäryhmän kannanotossa pyydettiin hallitusneuvottelijoita kiinnittämään huomiota ja etsimään ratkaisuja seuraaviin ongelmiin:
- pitkäaikaistyöttömien kasautuvat työllisyys-, toimeentulo- ja elämänhallintaohjelmat
- kouluttamattomien ja syrjäytyneiden nuorten työllisyysongelmat
- pitkittyvän ja periytyvän köyhyyskultuurin vaarat
- talous- ja muissa vaikeuksissa olevat lapsiperhet
- toimeentulorajoille joutuneiden ylivelkaantuneiden kohtuuton asema
- erityisryhmien, kuten mielenterveysongelmaisten vaikeutuneet elinmahdollisuudet
- verotuken ja sosiaaliturvan päällekkäisyyksien aiheuttamat vakavat perusturvaongelmat tulo- ja kannutusloukkuineen
- asumisen kalleuden ja asuntojonojen vuoki kestämättömään asemaan joutuneet.

Asiantuntijaryhmän laatimassa selvitys- ja perusteluosassa oli lisäksi 28 konkreettista toimenpide-esitystä köyhyyen poistamiseksi.

Lippoen tosien hallituksen ohjelmassa oli ehdotuksen mukainen ohjelmakohta.
Mutta miksi toimenpiteitä ei toteutettu? Säälimättömien ja kovien huono-osaisiin kohdistuneiden leikkausten jälkeen?
Miksi Lipposen hallituksen köyhyyspaketti nollattiin?

Johtuiko se silloisen valtiovarainministeri Sauli Niinistön päätöksistä?

Katsotaan miten Sauli Niinistö vastasi Sulo Aittoniemelle, joka oli huolissaan suomalaisten köyhien tilanteesta leikkausten jälkeen v. 1997:

(S. Aittoniemen kirjallinen kysymys n:o 815):
"Mistä johtuu, että vaikka Suomen kansantuote on paljon suurempi kuin lamaa edeltävänä aikana, sadattuhannet ihmiset elävät meillä nälkärajalla mutta pieni parempiosaisten joukko kahmii itselleen jättiläistuloja, sekä mitä Hallitus aikoo tehd, että tämä huolestuttava kehitys saadaan pysähtymään ja yhteiskunnassa palataan kohtuulliseen ja tasapuolsieen kansantuloon eli yhteisen kansantulon jakamiseen?"

Sauli Niinistö, valtiovarainministeri vastaa
29. päivänä syyskuuta 1997:
"....
Lama koetteli varsin tasapuolisesti kaikkia kansalaispiirejä, eivätkä tuloerot tällä vuosikmmenellä ole sanottavasti suurentuneet. Laman seurauksena hävinneistä lähes 450 000 työpaikasta on tähän mennessä saatu takaisin vasta vajaat 100 000, mutta uusia työpaikkoja syntyy nyt 50 000:n vuosivauhdilla. ....
Eri tuloluokkien välisessä tulonjaossa ei myöskään ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia, sillä työttömyyden kasvun ja palkkatulojen lisääntyneen hajonnan vastapainona olvat olleet lisääntyneet tulonsiirrot.

Sauli Niinistön mukaan lama koetteli varsin tasapuolisesti kaikkia kansalaispiirejä, eivätkä tuloerot sanottavasti suurentuneet -90 luvulla.

Akatemiantutkija Raija Julkunen on toista mieltä eriarvoisuuden kasvusta.
"Käänne tasa-arvoistuvasta suunnasta eriarvoistuvaan alkoi Suomessa hiipien 1980- ja 1990-luvun vaihteessa, jolloin ylimmän desiilin (kymmenyksen) osuus kaikista tuloista kääntyi kasvuun. Suuremmassa mitassa ja useampien mittareiden valossa eriarvoistuminen alkoi 1990-luvun puolivälissä, jolloin sekä tuloeriarvoisuus että tuloköyhyys lähtivät kasvuun. Tulonjaon rakenteen eli desiilien tulo-osuuksien ja desiilien käytettävissä olevien reaalitulojen valossa merkittävin suunta on ollut tulohaitarin ylä- ja alareunan erkaantuminen, ennen muuta kapean huipun irtiotto.

Vuosina 1990-2002 kaikkin tulonsaajien reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvoivat 19,29 %. Alimmassa desiilissä kasvu oli 1,09 %, ylimmässä 44,09 % ja ylimmässä yhdessä prosentissa 121,90 %.

Kun köyhimmän desiilin tulokehitys on 1,09 % ja ylimmän desiilin 44,09 % (ökyrikkaiden tulokehityken ollessa 121,90 %) - kehitys on Niinistön mukaan ollut tasapuolista eli tuloerot eivät tällä vuosikymmenellä (1990) ole SANOTTAVASTI SUURENTUNEET?

Ovatko hallituksen ja Niinistön toimenpiteet valtiovarainministerinä ollessa kasvattaneet tuloeroja kohtuuttoman suuriksi? Ovat kyllä.
Onko nykyinen hallitus, toteuttaessaan öky-rikkaiden nollaverotusta ja mahtavia maataloustukiaisia sekä vähentäessään sosiaaliturvaa (inflaatio, verotus, indeksisuojan puuttuminen) kasvattanut eriarvoituutta ja lisäänyt köyhyyttä. On kyllä.

Mitä sanovat asiantuntijat ja taloustieteilijät,

- pitääkö leikata köyhiltä ja rikkailta
(miten köyhiltä - leipäjonoissa jonottavista tai asunnottomilta - vielä voidaan leikata)?

- pitääkö veroja kerätä veronmaksukykyisiltä vai veronmaksukyvyttömiltä?

- pitääkö lisätä rikkaiden ja ökyrikkaiden ostovoimaa - vai pitäisikö suoda ostovoimaa myös köyhille, jotta nämä voisivat ostaa tuoreita, kotimaisia elintarvikkeita sekä lääkkeitä ja vaatteita...

MITÄ SANOVAT ÄÄNESTÄJÄT TULEVISSA VAALEISSA?