Paras suomalaisten tykki tykki?

Soppatykki tykki se oli, ihan varmasti oli oli soppatykki tykki...

152 mm haupitsi mallit 1937 ja -38.

" 152 mm:n Canet-tykin ja siitä myöhemmin modernisoidun Tampella-tykin historia ulottuu 1800-luvun puolelle. Vuoden 1891 keväällä Venäjän tykistön keskusjohto oli asiantuntijoiden suosituksesta päätynyt kokeilemaan ranskalaista Canet-tykistöjärjestelmää, tavoitteenaan kehittää modernimpaa sekä suuremman tulivoiman ja kantaman omaavaa tykistöä. Vielä samana vuonna Venäjän laivasto hankki Ranskasta Canet-tykin ja siihen kuuluvien ammusten piirustukset. Elokuussa 1895 tsaari Nikolai II antoi "keisarillisen käskyn" ottaa käyttöön 152 mm:n Canet-rannikkotykin. Ensimmäinen 13 tykkiä käsittänyt tilaus tehtiin Obuhovin tykkitehtaalle saman vuoden marraskuussa. "

http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp302/kmaa.htm


Kaarnajoki

" Kaarnajoen nelitykkinen 152/45-C patteri valmistui vuonna 1937. Tykit hajaryhmitettiin nelikulmion muotoisesti 150 – 250 metrin päähän toisistaan. Tykkien ryhmitysalueen sisään rakennettiin puiset tulenjohto- ja mittaustornit. Linnakkeelle rakennettiin myös kasarmi, vartiopäällikön asunto, tiilinen ampumatarvikevarasto ja joitakin muita rakennuksia. Patterin rauhan ajan numero oli 79. Patteri. Paikallinen väestö puhui tavallisesti Sakkolan patterista.
Timo Pesonen on kuvannut yksityiskohtaisesti vuonna 1954 painetussa RtUy:n julkaisussa Tykistöpatterin hajaryhmitys Kaarnajoen patteria ja sen toimintaa talvisodassa. Pesonen esittelee patterin topografista asemaa: ”K-joki, kuten linnaketta lähellä kulkevan Kovero-ojan eli Kaarnajoen mukaan nimitettiin, sijaitsi Metsäpirtin ja Sakkolan rajalla – Etäisyys Taipaleenjokeen ja Suvannon länsirintamaan, missä Talvisodan aikainen pääpuolustuslinja, ns Mannerheimlinja, kulki, vaihteli 6-8 km. Lyhin etäisyys Laatokan rantaan oli n 4 km. Kuten oheisesta karttaluonnoksesta näkyy, ei varsinainen linnakealue poikennut ympäröivästä verrattain yksitoikkoisen tasaisesta, tälle seudulle tyypillisestä hiekkakangasmaastosta, jossa siellä täällä oli pienehköjä, verrattain kovapohjaisia soita. ”
Kaarnajoen patteri sijaitsi siis verraten kaukana Laatokasta. Itse patterialueella olevaa puista tulenjohtotornia ei tositilanteessa kyetty käyttämään tulenjohtoon. Kaarnajoelta suoritetut meriammunnat johdettiinkin Järisevän, Ylläppään ja Taipaleenjoen suun mittausasemista.
Kaarnajoen patteri ampui 316:ssa taisteluammunnassa yhteensä miltei tasan 3000 kranaattia. Patterin maalit olivat Taipaleen virran eteläpuolella Metsäpirtin alueella, Taipaleenvirran ylityspaikoilla sekä Terenttilän niemen alueella. Lisäksi patteri suoritti ammuntoja ilmamaaleihin. Sodan alussa yksi meriammunta suoritettiin Saunasaaren alueella oleviin kuljetusaluksiin. Kaarnajoen patteri oli myös mukana torjumassa jäitse tapahtuvia panssarivaunujen hyökkäyksiä Ylläppäänniemeen 11.2. ja Järisevän patterille 19.2.1940.
Hajaryhmitetty ja naamioitu patteri pysyi hyvin suojassa aina maaliskuun alkuun asti. Sanottiinkin, että kun Kaarnajoki ampui, niin Järisevälle kostettiin. 1.3.40 Kaarnajoen patterialueelle kohdistui kuitenkin tulimyrsky. Hajaryhmitys ja lujat linnoitteet osoittivat nyt lopullisesti merkityksensä. Lisäksi hiekkainen kangasmaasto vaimensi alueelle iskeytyvien kranaattien räjähdysvoimaa. varsinaisia tykkiasemia eivät maaliskuun alun tuli-iskut vaurioittaneet. Talvisota kulki loppuaan kohti. Kaarnajoen tykkien irrotus ja siirto taaemmas aloitettiin 11.3. Siirto muuttui rauhanteon myötä kaluston evakuoinniksi Savonlinnan alueelle.
Taipaleenjoen pohjoispuolelle lähelle entistä Kaarnajoen patteria siirrettiin jatkosodan aikana toukokuussa 1943 Saunaniemestä kaksi 152 millimetrin merikanuunaa. Patteri sai nimekseen Kaarnajoki II. Tämän patterin tykit siirrettiin vuoden 1944 toukokuussa Ääniselle. Vanhoihin talvisodan aikaisiin asemiin sijoitettiin kesäkuun lopulla kolme kuuden tuuman Canet-tykkiä. Tykit ehtivät olla asemissaan vajaat kaksi viikkoa. Ne siirrettiin 8.7. mennessä Kurkijoen Kurkiniemeen. "

http://perinneyhdistys.suntuubi.com/?cat=18

Aluksen järeimmät Bofors-tykit pystyivät ampumaan 225 kg:n painoisia kranaatteja 31 kilometrin päähän.

5" kranaatti laitettiin näreen nokkaan roikkumaan ja laukaistiin narulla, kun kohde oli leiritynyt puun alle. Tuli täystuho eikä porukasta jäänyt mitään jäljelle.

Kaikkien aikojen paras tykki on venäläinen 122 H 63. Hyvä kantama, kevyt ja näppärä tuliasemassa, 360° ampumasuunta, riittävä tappoteho ja monipuoliset a-tarvikkeet. Tehokas suora-ammunnassa, kellauttaa tankin kuin tankin kyljelleen täysosumalla, pieni ja huomaamaton. Ei vaadi monimutkaista tuliasemavalmistelua. Tasainen maa ja pari poteroa riittää.

Mitä tulee 2 MS aikaisiin tykkeihin, silloinkin parhaat tulivat itäsuunnasta. Sakujen, brittien, ranskalaisten ja jenkkien putket olivat tavattoman kömpelöitä. Mistä keksit tuon 105 jenkkihaupitsin? Venäläisvalmisteinen 76 K 02 oli Suomen armeijan käytössä ainakin vielä 1983. Se saatiin tuliasemaan vaikka kantamalla ja sellaisiin paikkoihin joista ei epäsuoraa tulta taatusti odoteta.

Muuten olen sitä mieltä että saksalainen 75 pak 40 oli alansa valio ja ilman sitä en tätä nyt tässä naputtelisi.

http://www.rannikonpuolustaja.fi/kuvat/0604.jpg