Suomelta Tukea

Artikkelit ja kolumnit, 28.3.2008
Tästä voi olla hyötyä, jos ei ymmärrä avun tarvetta, jota länsi tuo epätoivoon.



Tausta: Afganistanin kehityshaasteet huomattavia, mutteivät mahdottomia

Erityisasiantuntija Sam Karvonen, KabulSuhteutettuna Talibanin kukistumisen aikaiseen lähtötilanteeseen Afganistanin jälleenrakennuksessa on saavutettu mittavia tuloksia, kirjoittaa erityisasiantuntijana Suomen Kabulin-edustustossa työskentelevä Sam Karvonen.

Noin 80 prosenttia afganistanilaisista on perusterveydenhoidon ulottuvilla, kun luku vielä vuonna 2004 oli vain 9 prosenttia. Lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi. Koulunkävijöiden määrä on vuosittain moninkertaistunut. Kuudesta miljoonasta koululaisesta 35 prosenttia on tyttöjä.

Kyläyhteisöissä toimii ensimmäistä kertaa vaaleilla valittuja kyläneuvostoja ja useimpiin kuuluu myös naisia. Kansallisen solidaarisuusohjelman (NSP, National Solidarity Programme) puitteissa perustetut kyläneuvostot päättävät itsenäisesti kylien kehityskohteista ja saavat realistisia suunnitelmia vastaan rahoitusta keskushallitukselta. Luottamus keskushallintoa kohtaan on tutkitusti lisääntynyt seuduilla, missä kuvatun kaltaisia kyläneuvostoja on toiminnassa. Mikroluottotoiminnalla on puolestaan saatu lukuisia maaseudun naisia itsenäisiksi yrittäjiksi ja elannonhankkijoiksi.
Teiden rakentaminen vahvistanut taloudellista toimintaa
Afganistanin tieverkko on kohentunut. Kuva: Sam KarvonenValtakunnalliset päätiet ovat pitkälti kunnostettuja, mutta maaseudun tiet vaativat vielä runsaasti töitä. Kuva: Sam Karvonen

Maata ympäröivä rengastie on nyt lähes valmis. Teitä ja siltoja on rakennettu eri puolille maata. Infrastruktuurin parantamisella on ollut selvästi taloudellista toimintaa vahvistava vaikutus. Talouden vuosittainen kasvuvauhti on ollut 8-10 prosentin luokkaa. Maahan on tullut noin 4 miljardin dollarin arvosta investointeja, mistä huomattava osa on suuntaunut rakennussektorille. Keskimääräiset kuukausitulot ovat kaksinkertaistuneet vajaaseen 300 dollariin kuukaudessa. Tietoliikenneyhteyksiin on investoitu huomattavia summia ja matkapuhelimista on tullut hyvin yleisiä varsinkin kaupungeissa. Maaseudulla luku- ja kirjoitustaidottomat maanviljelijät pystyvät puhelimen avulla selvittämään tuotteidensa markkinahinnat ja myymään niitä edullisemmin.

Taliban-hallinnon kukistumisesta lähtien Afganistanin presidenttinä toiminut Abdul Hamid Karzai on säilyttänyt asemansa etniset rajat ylittävää luottamusta nauttivana valtionpäämiehenä. Valtaosa Talibanin sydänalueidenkin väestöstä ei ole ollut valmis vaihtamaan nykyhallintoa Talibaniin. Taliban rahoittaa vastarintaansa osin etelän maakunnissa räjähdysmäisesti kasvaneen huumetuotannon avulla, mutta vastaavasti pohjoisessa huumetuotanto on saatu koko lailla kuriin. Huumetuotannon kasvu näyttäisi olevan suorassa suhteessa turvallisuustilanteeseen. Huumetuotanto on vähentynyt turvallisemmissa maakunnissa, missä keskushallituksen vaikutusvallan kasvattaminen ja ylläpitäminen on ollut mahdollista.
Korruption vastainen toiminta ottaa ensiaskeleitaan

Uusi parlamentti on osoittautunut suhteellisen aktiiviseksi, mutta myös hallituksen uudistustoimintaa rajoittavaksi, toimijaksi. Parlamentti on tarjonnut vaikutuskanavan Karzain merkittävimmille vastustajille, mutta näin toimiessaan myös vähentänyt tarvetta ja oikeutusta vastarintaan politiikan ulkopuolella. Uudistunut korkein oikeus ja valtion syyttäjänvirasto on ryhtynyt vastustamaan julkishallinnossa rehottavaa korruptiota, vaikka toiminta osittain vaikuttaakin näytösluontoiselta.

Aktiivisesti toimivaan parlamenttiin on perustuslaissa varattu kiintiö naiskansanedustajille, mikä on ainutlaatuista islamilaisessa maailmassa. Tiedotusvälineet toimivat suhteellisen vapaasti, vaikkakin uskontoon liittyvät asiat ovat edelleenkin lehdistövapauden ulkopuolella. Pienet radioasemat ovat osoittautuneet tehokkaiksi tiedonvälittäjiksi ja myös sananvapauden puolustajiksi.
Suomen tukema mikroluottohanke ulottuu maaseudulle
Naiset keskustelevat mikroluoton käytöstä, Afganistan. Kuva: Sam KarvonenNaiset keskustelevat mikroluoton käytöstä, Afganistan. Kuva: Sam Karvonen

Suomen Afganistaniin suuntaama kehitysapu on keskittynyt Afganistanin kokonaiskehityksen kannalta lupaavimmiksi osoittautuneiden ohjelmien tukemiseen. Huomattava osa Suomen vuosittaisesta tuesta kohdistetaan Maailmanpankin hallinnoimaan Afganistanin jälleenrakennusrahastoon, josta merkittävä erä on edelleen korvamerkitty kahdelle hankkeelle: Kansallinen solidaarisuusohjelma ja Afganistanin mikroluotto-ohjelma. Suomi rahoittaa suhteellisen suurella rahaerällä myös YK:n kehitysohjelman kautta Afganistanin poliisirahastoa sekä YK:n huume- ja kriminaalipoliittisen viraston maakuntahallintojen kapasiteettia huumetuotannon alasajamisessa.

Kansallinen solidaarisuusohjelma ja mikroluottohanke kuuluvat niihin harvoihin suurhankkeisiin, jotka pyrkivät ulottamaan kehitysapua suurten kaupunkien ulkopuolelle ja maaseudulle, missä kehitystarpeet ovat kiperimmät. Hankkeet nojaavat myös paikalliseen asiantuntemukseen ja päätöksentekoon. Afganistanin poliisirahasto puolestaan huolehtii poliisien palkanmaksusta, ei-aseellisesta välineistöstä ja toimintatiloista, jota kautta Suomi osaltaan edistää ulkomaista riippumattoman turvallisuuskoneiston kehittymistä Afganistaniin.
Kokemukset rauhanturvaajien ja siviiliasiantuntijoiden yhteistyöstä myönteisiä

Tällä hetkellä Suomella on rauhanturvaajia neljässä pohjoisessa maakunnassa osana ruotsin johtamaa Mazar-i-Sharifin maakunnallista jälleenrakennusryhmää. Suomen rauhanturvaajat siirrettiin vuoden 2007 aikana Maimanasta ja Kabulista. Pienhankkeiden puitteissa Maimanassa on rakennettu ja korjattu poliisivoimien ja siviilihallinnon tiloja, hankittu välineistöä ja tarjottu koulutusta. Uudessa Mazar-i-Sharifin jälleenrakennusryhmässä toiminta keskittyy perinteisen rauhanturvaamisen lisäksi pienimuotoiseen maaseutukyliä hyödyttävään hanketoimintaan sekä myönteistä näkyvyyttä saaneisiin Sheberghanin vankilan kunnostus- ja laajennustöihin.

Suomen kokemukset rauhanturvaajien sekä siviiliasiantuntijoiden yhteistyöstä ja pienhankkeista ovat olleet positiivisia. Suomi on toistuvasti saanut kiitosta toiminnastaan ja ISAF:n esikunta Kabulissa kiitti syyskuussa 2006 Maimanan maakunnallista jälleenrakennusryhmää parhaiten onnistuneesta siviilien ja sotilaiden yhteistyöstä. Suomalaisia rauhanturvaajia pidetään eniten paikallistuntemusta omaavana joukko-osastona ja suomalaisturvaajien autosaattueilla liikkuvien tarkkailijaryhmien toimintaa ovat sitä läheltä seuranneet kuvailleet hienotunteiseksi, välittäväksi ja älykkääksi.
Heikko poliisi lainvalvonnan sijaan lainrikkojana

Kaiken kaikkiaan Afganistanin kehityshaasteet säilyvät huomattavina, mutta eivät mahdottomina. Maan merkittävimpiin sisäsyntyisiin kehityshaasteisiin kuuluu turvallisuusongelmien lisäksi vuosi vuodelta voimistuva huumetalous, lähes olematon oikeuslaitos, julkishallinnossa rehottava korruptio, räikeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden entisten vastarintakomentajien kyseenalaistamaton valta-asema sekä virallisessa valtakoneistossa että sen ulkopuolella, sekä äärimmäisen heikko poliisi, joka toimii lainvalvonnan sijaan usein törkeimpänä lainrikkojana.

Sisäisten kehityshaasteiden lisäksi on tunnistettava myös maan "ulkosyntyiset" kehityshaasteet. Näistä toistuvimmaksi näyttävät osoittautuneen avunantajamaiden rajallinen ymmärrys Afganistanin kulttuurista ja kenttäolosuhteista, kansakunnanrakennusprosessien hitauden ja kompleksisuuden heikko ymmärtäminen, edellisistä juontuvat kohtuuttomat odotukset ja kehityspaineet, afgaanien ohittaminen oman maansa kehittämisessä, avunantajien väliseen koordinaatioon liittyvät haasteet sekä terävä rajanveto turvallisuuden ja kehityksen välillä.
Kestävän turvallisuuden saavuttamiseen tarvitaan kehitysyhteistyötä

Ratkaisut yllä oleviin haasteisiin ovat periaatteessa yksinkertaisia, mutta edellyttävät sekä poliittista tahtoa että muutosvalmiutta kansainvälisen yhteisön kaikilta toimijoilta.

Avunantajamaiden on opittava vilpittömästi kiinnostumaan Afganistanista sellaisena kuin se on, ilman yltiöpessimistisiä ennakkokäsityksiä tai sinisilmäistä toiveajattelua. Kehitykselle on kärsivällisesti suotava afgaanien omaksumiskykyä vastaava tahti ja kehityksen periaatteet eivät saa näyttäytyä afgaaneille kulttuuriaan näivettävältä tuontitavaralta. Koordinaation kehittäminen edellyttää pääkaupunkien välistä läheistä yhteistyötä jo kansallisten avustusohjelmien suunnitteluvaiheessa, mikä parhaiten luonnistuisi terästetyn YK:n puitteissa.

Lisäksi avunantajamaiden omissa valtiokoneistoissa on kehitettävä päätöksenteon joustavuutta, luovuutta, kompromissivalmiutta ja tervettä yhteistyötä sotilas- ja siviilisektorien välillä. On osoittautunut varsin keinotekoiseksi erottaa kehitysyhteistyö ja rauhanturvaaminen kahdeksi täydellisen erilliseksi toiminnoksi, jotka ajavat perimmiltään eri päämääriä. Kestävää turvallisuutta Afganistanissa ei saavuteta yksin sotilastoiminnalla, vaan paikallisväestöä tuntuvasti ja tasapuolisesti hyödyttävällä kehitysyhteistyöllä.

Sam Karvonen, Kabul

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Suomen Kabulin-edustustossa. Kirjoituksessa esitetyt arviot ovat hänen omia näkemyksiään.

Koulutusleirit pitää hävittää myös yhdessä (YK). Nato ja YK toimivat siellä yhdessä Talibania vastaan. Paljon on edistytty ja voidaan pitää vaalit. Naiset joutuvat silvottaviksi ja miehillä on huumeita. Koulutusleireijä, joissa halutaan rikkoa yhteistä Länttä tulee meidän poistaa.

... ensin kirjoittamaan. Sitten siirry alkeismatematiikkaan...