Kepun koura työntekijän taskussa

Tuossa loppuosassa avaustani on siis poimintoja täällä (taisi olla kyllä ikäryhmäpalstoilla) jo aikaisemminkin julkaisemastani paljon pitemmästä esityksestä, joka puolestaan perustui Päällystöliiton evp-yhdistyksen eläkeryhmän tekemään muistioon. Olin tuon eläkeryhmän jäsen, yksi neljästä.

Nyt tuon saman muistion pohjalta on edustajamme VENK:ssa (Valtakunnallinen eläkeasioiden neuvottelukunta) laatinut vielä perusteellisemman ja ajantasaistetun muistion, joka menee mm. kaikille eduskuntaryhmille eduskuntaan. Saatan esitellä muistiota täälläkin sitten, kun se on saanut joitain kannnanottoja niiltä, joiden kannanottoja tarvittaisiin - en tarkoita nyt saittikepulaisten kannanoittoja ;)

Kiitokset minunkin puolestani Korhoselle. Politiikan ongelma on se, että äänestäjän muisti on lyhyt. Toinen ongelma on se, ettei analyysin puutteessa ja lyhyen aikavälin pintailmiöitä vatkaamalla nähdä, että maalaisliitto-kepu on suurmaanomistajien etujärjestö.

Maanomistus on tuottamatonta samoin kuin tappiollinen maatalous. Siksi kepun on jatkuvasti etsittävä palkansaajien rahaa ja jaettava sitä maanomistajien ja maatalouden harrastajien ammottavien aukkojen katteeksi.

Poliittinen historia on tulvillaan paraatiesimerkkejä kepun ahneudesta ja sen tuottamista vahingoista yhteiskunnassa.

Yksi analyysiä ansaitseva juttu on agraariperinteen vahingollinen viivyttäminen maassa 1900-luvun ajan, teollisuuden ja palveluiden kehittämisen hidastaminen ja siitä aiheutunut valtava muuttoaalto Ruotisiin 60- ja 70-luvulla. Kepu-Kekkonen ilkesi sanoa, että on sentään hyvä, että siirtolaisille löytyi jokin paikka.

ruutia uudestaan, koska minä kyllä toin tämän tiedon palstalle jo viime viikolla. Mutta hyvä, että sinäkin sen keksit.

Obs1 kirjoitti:

ruutia uudestaan, koska minä kyllä toin tämän tiedon palstalle jo viime viikolla. Mutta hyvä, että sinäkin sen keksit.

Minä en vain ole sellaista huomannut, enkä ole useinkaan huomannut sinun esittävän muutakaan aloitteellista ja omanäkemyksellistä, vaan enemmänkin vain käyttäytyvän reaktiivisesti ruiskimalla tuon tapaisia kommenttejasi muiden esityksiin.

Itse sen sijaan ole vuosien saatossa kajonnut eläkeasioihin monilla pitkillä ja perusteellisilla esityksillä, kun olen ollut jonkin verran mukana käsittelemässä niitä näitä palstoja merkittävämmillä areenoilla.

Tässä eräs sellainen kirjoitukseni, jonka teksti on syntynyt neljän miehen yhteistyössä, mutta minä sen silloin tuohon muotoon kirjoitin:

(Todettakoon vielä, että tuon kirjoitukseni lopussa tavoitteeksi asetettu Päällystöliiton evp-yhdistyksen pääseminen VENK:n jäseneksi on toteutunut jo pari vuotta sitten, ja edustajamme siellä on kapteeni evp. sotakamreeri Raimo Toveri, joka edellisten pohjilta on muotoillut sen muistion, josta eilen eräässä viestissäni edellä puhun)


- - -


Eläkeläisten asemasta
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 12.4.2006 klo 18.20


Ensinnäkin tunnustan, että olen uskonut Potemkinin kulissien olemassaoloon siten kuin niistä historiassa on kerrottu. Tuo nyt antamasi tieto oli minulle uusi.

Toiseksi:

Eläkkeiden kehityksestä ja eläkeläisten asemasta tiedän kyllä jonkin verran, sillä olen ollut toista vuotta Päällystöliiton evp-yhdistyksen eläkeläistoimikunnan jäsen, ja toimikuntamme on työskennellyt varsin tiiviisti asian kimpussa. Olemme mm. päässeet Valtion eläkeasiain neuvottelukunnan (VENK) jäseneksi ja luoneet hyvät yhteydet moniin muihin eläkeläisjärjestöihin ja yhteyksiä meillä on ollut puolueisiinkin, joissa kaikissa kuitenkin eläkeläisten asiaan suhtautuminen on yhtä nuivaa. Ne eivät todellakaan tajua, millaisen äänestäjäjoukon 1,4 miljoonaa eläkeläistä muodostaa!

Olemme julkaisseet tutkimuksistamme pari kirjastakin, jotka olemme jakaneet mm. noille puolueille ja muille asianomaisille tahoille.

Valitettavasti minulla ei ole noiden kirjojen tekstiä sähköisessä muodossa, mutta tässä ensimmäisen kirjasen tekstiä (joka kyllä tulee nyt näkyville kovin sekavana, ja sitä vielä sotkevat automaattisen tavutuksen tavuviivat, joita tämä tyhmä ohjelma ei osaa poistaa):

- - -

ELÄKELÄISTEN ASEMASTA

Eläkeläiset

Suomessa on noin 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Vanhuuseläkkeen saajia on eniten, noin 900 000. Kansaneläkkeellä eläviä on yli 100 000. Loput eläkeläiset kuuluvat muiden eläkkeiden saajiin.

Eläkelait ja -järjestelmä

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- ja perhe-eläkkeitä maksetaan työeläkelakien perusteella. Kansaneläkkeitä maksetaan kansan-eläkelain perusteella.

Maamme työeläkejärjestelmä on ns. etuusperusteinen. Tällöin yhteys omien eläkemaksujen ja saatavan eläkkeen välillä voi jäädä pieneksi. Eläkkeen taso määrätään laeilla työssäoloajan ja palkkatason mukaan. Puuttumatta tässä tarkemmin enempää lakiin, järjestelmän perusteisiin kuin eläkevarojen keräys-, rahastointi- ja maksumenettelyihin haluamme kiinnittää erityistä huomiota seuraavaan:

Eläkeoikeus ja eläkkeen maksaminen

Henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen eläkkeeseen syntyy tehtyjen työvuosien ja hänen palkkansa perusteella. Eläkettä ruvetaan maksamaan siitä erikseen säädettyjen perusteiden nojalla.

Eläkkeen oikeudellinen luonne

Työeläkelakien mukaan maksettava eläke on katsottava karttuneeksi henkilökohtaiseksi varallisuusoikeudeksi. Sama koskee eläkkeiden indeksikorotuksia. Eläke ei siis ole lainsäätäjän sosiaalisilla perusteilla myöntämä etuus, vaan se on omaisuuserä, joka nauttii perustuslain suojaa.
Näin kuitenkaan ei ole ollut enää viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Lain kiertäminen Kun maata ovat johtaneet enemmistöhallitukset, ja samoilla puolueilla on ollut valta myös perustuslakivaliokunnassa, niin hallitus on voinut antaa eläkkeiden indeksikorotuksista säädetystä laista poikkeavia esityksiä edus-kunnalle, joka on ne hyväksynyt ja säätänyt yksivuotisina lakeina. Näillä on säännönmukaisesti aina heikennetty eläkeläisten asemaa. Eduskunta on samalla syyllistynyt perustuslain moitittavaan kiertämiseen.

Eläkkeiden kehityksestä

Eläkkeiden kehitys viimeisen viidentoista vuoden aikana on ollut todella heikko. Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysyväisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla on eläkkeiden indeksikorotuksia leikattu 1992 ja jätetty ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994.


Eläkeläisten aseman heikentymisestä

Vuonna 1993 säädettiin ns. raippavero, jolloin eläkeläisillä alettiin maksattaa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua. Maksut ovat olleet vuosittain seuraavat: 1991/1,70 %, 1992/5,25 %, 1993/6,70 %, 1994/7,45 %, 1995/6,45 %, 1996/4,90 %, 1997/4,90 %, 1998/4,20 %, 1999/3,90 %, 2000/3,20 %, 2001/2,70 %, 2002/1,90 %, 2003/1,50 % ja 2004/1,50 %. Lisäksi on korotettu sairausvakuutusmaksua yli 80 000mk:n osalta, joka oli 1,00 % - 1,90 %, ja joka poistui 1999. Kun kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen yhteismäärä eläkkeestä oli vuonna 1991 1,7 %, niin vuonna 1994 määrä oli jo 7,45 %.

Eläkkeiden kehitys on sidottu edellisen vuoden kolmannen vuosineljänneksen keskimääräiseen palkka- ja hintatason muutokseen. Vuoden 1996 alussa otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi, jolla yli 65-vuotiaiden työeläkeindeksin määräytymistä muutettiin siten, että ansiotasoindeksin muutoksen paino on 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80 %. Aiemmin työeläkeindeksi määräytyi puoliksi sekä ansiotaso- että kuluttajahintaindeksin mukaan. Työikäisten työeläkeindeksi säilytettiin ennallaan (50 % 50 %).

Eläkeläisten asemaa ovat heikentäneet lisäksi tuloverojen korotukset, jotka ovat johtuneet mm. seuraavista syistä:

Sairauskulujen vähennys poistettiin 1992, eläkkeensaajille säädettiin kansaneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) 1992, sairausvakuutusmaksua korotettiin 2 penniä vastapainona palkansaajille 1993 säädettyihin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuille sekä osin valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi, valtion tuloveroasteikon tulorajoja ei muutettu vuosina 1991 – 1993, keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi lähes prosenttiyksiköllä vuoden 16,62 % :sta vuoden 1994 17,53 %:iin, perittiin ylimääräinen ennakonpidätys eli ”lainavero” vuosina 1993 – 1995 porrastettuna 100 000 markkaa ylittävistä tuloista (palautettiin lopullisessa verotuksessa 1995 – 1996).

Edellä mainitut muutokset ovat kiristäneet tuloverotusta todella tuntuvasti vuoden 1991 tasosta.

Edellä mainittujen lisäksi on hyväksytty uusia veroja, kuten kiinteistö- ja arvonlisäverot. Kunnallisverot ovat jatkaneet nousuaan lähes kaikissa kunnissa. Erilaiset palvelumaksut, lääkkeet, vuokrat ja muut elinkustannukset ovat myös nousseet enemmän kuin eläkkeet, jotka on painotettu elinkustannusindeksillä, johon vaikuttaa mm. viinan hinnan tuntuva alentaminen.
Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, osalta eläkeläisiä jopa kahteen kertaan, on myös vaikuttanut eläkkeitä pienentävästi.

Keskimääräistä eläkettä saavan yli 65-vuotiaan eläkeläisen indeksien leikkausten, taitetun indeksin käyttöönoton ja kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttamat menetykset ovat vuodesta 1993 vuoden 2001 loppuun mennessä olleet yhteensä 16,6 prosenttiyksikköä. Työeläke on lain mukaan
60 % palkasta. Erilaisilla leikkauksilla eläkkeen reaalitaso on pudonnut 42 %:iin ja on edelleen laskeva.

Eläkkeen ostovoima Eläkkeen ostovoima laski yli 4 % vuodessa vuosina 1992 ja 1993 ja vielä 1994 yli 2 %. Eläkeläisten ostovoimaa heikensivät tietenkin myös nuo edellä todetut eläkeläisiin muuta väestöä kovempina kohdistuneet veronkorotukset ja kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen muutokset. Tänä vuonna eläkkeet nousevat 0,93 %, mutta kun useimmalla eläkeläisellä verot nousevat enemmän, käteen tuleva rahamäärä vain pienenee entisestään, ja eläkkeen ostovoima sitäkin enemmän, kun kaikki hinnat kuitenkin nousevat hieman.

Eläkeläisen asema palkansaajan asemaan verrattuna

Palkat nousivat hieman silloinkin, kun eläkkeitä ei korotettu lainkaan, ja palkkojen kehitys eläkkeisiin verrattuna on ollut parempaa koko viisitoistavuotisen ajanjakson ajan. Luonnollisesti palkkojen ja eläkkeiden ostovoi-massa tapahtuneet muutokset korreloivat tuohon kehitykseen.

Viimeisen kolmen vuoden aikana bruttopalkat liukumineen ovat nousseet keskimääräisesti 11-13 % (eri lähteissä erilaisia tietoja), mutta bruttoeläkkeet tänä aikana vain hieman yli 3 %, ja nettoeläkkeet sitäkin vähemmän, jos ollenkaan. Tänä vuonna työehtosopimusten nojallakin palkat nousevat 2-3 % ja mahdolliset liukumat päälle, mutta eläkkeet nousevat vain tuon mainitun 0,93 %. Nettotuloilla ja siis ostovoimalla mitattuna eläkeläisten asema palkansaajiin nähden on heikentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana rajusti, noin 30 % vuoden 1991 keskinäisiin suhteisiin verrattuna.

Kansaneläkeläisten asema

Erityisen vaikea on kansaneläkeläisten asema. Kansaneläke on paikkakunnasta riippuen keskimäärin 450 – 500 euroa kuukaudessa. Kansaneläkeläiset saavat kyllä asumistukea, mutta se lasketaan niin, että vuokran maksettuaan kansaneläkeläinen jää toimeentulotuen rajalle tai vain hiukan sen ylä-puolelle niin, ettei ole oikeutettu toimeentulotukeen. Seitsemän euron koro-tus sellaisessa tilanteessa on lähes pilkantekoa.

Mistä eläkeläisten huono kohtelu johtuu?

Meitä eläkeläisiä ei pidetä enää tuottavina ihmisinä, kun yleensä emme enää anna työpanosta, joka tuottaisi jotain lisäarvoa. Ei huomata sitä, että me kulutamme edelleen, ja kulutus lisää tuotantoa ja työllisyyttä; se on meidän panoksemme edelleen, jos emme halua nojata siihen, että olemme kyllä aikanamme antaneet yhteiskunnalle myös uutta tuottaneen panoksemme.

Myös sanotaan helposti, että eläkeläiset eivät enää tarvitse samaa kuin työikäiset. Eivät samaa, ja varsinkin lapsiperheiden tarpeet ovat myös eläkeläisten sydäntä lähellä, mutta eläkeläisillä ovat omat tarpeensa, jotka esim. sairaus- ja terveydenhoitokuluissa ovat suuremmat kuin nuoremmalla väestöllä. Ja noihin kuluihin aiemmin tulleita tukia on myös leikattu koko ajan.

Etujemme ajaminen

Kolmasosa äänioikeutetuista on eläkeläisiä. Tutkimusten mukaan eläkeläiset äänestävät työikäistä väestöä aktiivisemmin. Näin ollen lähes puolet vaaleissa äänestävistä saattaa olla eläkeläisiä. Silti mikään puolue ei aja eläkeläisten asiaa. Edellä todetun valossa se on hämmästyttävää.

Maassa on useita eläkeläispuolueita, mutta niiden vaikutusvalta on yhtä tyhjän kanssa. Jokaisella puolueella on myös oma eläkeläisjärjestönsä, mutta yksikään niistä ei keskity tehokkaasti eläkeläisten etujen ajamiseen, vaan pikemmin koettaa huolehtia jäsentensä ”henkisestä huollosta” matkoja ja erilaisia viihdetilaisuuksia järjestämällä.

Työikäiset eivät juuri tunne myötätuntoa meitä kohtaan, mitä myös pitää ihmetellä: eivätkö he ollenkaan ajattele, että heistä itsestäänkin tulee eläkeläisiä; pikemmin kuin he kuvittelevatkaan. Eläkeläisten asia olisi jokaisen työikäisenkin asia, mutta näin sitä ei nähdä. Ammattiyhdistyksetkin kokevat meidät lähinnä vain kilpailijoikseen yhteisen kakun jaossa.

On todettava, että eläkeläisten taloudellista asiaa ei valitettavasti aja kukaan; ei valtiovalta, eivät puolueet, ammattiyhdistykset eivätkä edes eläkeläisyhdistyksemme. Mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi? Tuohon kysymykseen vastauksen saaminen on ollut tärkeä syy tämän toimikunnan perustamiselle.

Eläkeläisten vastuu

On selvää, että kaikkien kansalaispiirien oli osallistuttava laman hoitoon, ja siihen me eläkeläiset osallistuimme nurkumatta. Mutta nyt, kun pahin on jo ajat sitten ohitettu ja kansantalous on jo kauan kasvanut kohisten, meidän eläkeläisten lamatalkoot jatkuvat yhä. Se ei ole oikein.

Me eläkeläiset kyllä tunnemme edelleen yhteiskunnallisen vastuumme ja myös vastuumme tulevaisuudesta siksikin, että useimmilla meistä on ”omia nuoria”, joiden asemasta ja tulevaisuudesta haluamme huolehtia osaltamme, mutta kuka huolehtii meistä? Meidät koetaan vain yhteiskunnalliseksi rasitukseksi. Se on väärin, ja näin ei voi eikä saa enää jatkua

Me eläkeläiset olemme myös itse olleet syyllisiä asemamme heikentymiseen, koska emme ole protestoineet heikosta asioittemme hoidosta enempää kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa tai muutenkaan näkyvästi julkisuudessa. Meidän on nyt aktivoiduttava kaikin tavoin. Meidän on ruvettava tuntemaan paremmin vastuuta myös itsestämme, omista elinmahdollisuuksistamme, ruvettava pitämään lujemmin kiinni oikeuksistamme.

Kun valtiovalta ja muut kansalaisryhmät eivät näy tätä huomaavan, meidän itsemme on ryhdyttävä sitä vaatimaan. Niin on tehtävä aina ja kaikkialla, missä se mahdollista on. Niin vaaleissa edustajaehdokkailta kuin yhdistyksissämme, ja tätä viestiä on vietävä kaikkialle julkisuuteen.
Asemamme on heikentynyt niin paljon, että siihen meillä on kiistämätön oikeus ja velvollisuuskin. ”Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki”.


Tavoitteet

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion olemukseen kuuluu, että kaikista yhteis-kunnan jäsenistä huolehditaan. Huolenpidon tulisi kohdistua myös niihin, jotka ovat olleet tätä hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamassa. Valtiovallan pitäisi nyt ihan käytännön toimin osoittaa tunnustavansa nuo periaatteet.

Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä pitäisi nimittää erityinen eläkeministeri. Eläkkeitä ja eläkeläisiä koskevat asiat voitaisiin keskittää esim. toiselle valtiovarainministerille, ja hänen alaisuuteensa tulisi nimittää tarvittavat virkamiehet noita asioita hoitamaan.

Erityisen eläkeministerin nimittäminen olisi perusteltua eläkeläisten suuren määrän, ja monien muidenkin kuin edellä kuvattujen erityisongelmien vuoksi. Ja eläkeläisten määrä yhä kasvaa. Eläkeministerin nimittämisellä valtiovalta voisi osoittaa, että se ymmärtää eläkeläisten asian ja arvostaa aikoinaan antamaamme työpanosta.

Eläkkeiden ostovoiman säilyminen pitäisi turvata asianmukaisesti. Nykyinen eläkeindeksi tulisi muuttaa sitä enemmän palkkaindeksin suuntaisesti painottaen. Perustuslain loukkaaminen pitää lopettaa ja eläkkeiden indeksi-korotuksista ei saa enää säätää määräaikaisilla poikkeuslaeilla.

Ikäihmisten oikeus saada tarvitsemiaan hoivapalveluja on katsottava yleisiin ihmisoikeuksiin kuuluvaksi. Palvelujen tarpeen mukainen saatavuus on turvattava lailla.

Valtiovallan on otettava eläkepoliittinen näkökulma nykyistä paremmin huomioon kaikissa niissä valmisteluissa ja ratkaisuissa, joilla muiden kansalaisten sosiaalipoliittisesta asemasta pidetään huolta.

Päällystöliiton evp-yhdistyksen tulee päästä jäseneksi Valtion eläkeasioiden neuvottelukuntaan (VENK), jonka on pyrittävä nykyistä pontevammin valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaan tavoitteena nykyistä tuloksellisempi eläkeläisten etujen valvominen ja asioiden hoitaminen.


- - -


LÄHTEET Muistio perustuu toimikunnan jäsenen Esko Valkaman kokoamaan aineistoon, johon kuuluvat mm.

Eläketurvakeskus
- eläkeasioita koskevia tutkimuksia 1999 – 2005

Veronmaksajat
- Jenni Oksasen tutkimus ”Eläkkeet, verot ja ostovoima” (2004)

Kela
- tiedotusosaston tiedotteita 1999 - 2005

Valtiokonttori
- haastatteluita

Urpo Ryönänkoski
- eläkeläisten kohtelu Suomessa vuosituhannen vaihteessa

Media
- mielipiteitä, kirjoituksia ja lausuntoja



LIITTEET Veronmaksajat: Jenni Oksasen tutkimus
1. Eläketuloa saaneiden henkilöiden eläketulojen jakauma vuonna 2002
2. Eläkkeensaajan ja palkansaajan verotuksen vertailu vuonna 2004 (verojen osuus palkka- ja eläketulosta)
3. Eläkkeensaajan verotuksen muutos eri eläketulotasoilla vuonna 2005
4. Eläkkeiden ostovoiman kehitys eri tulotasoilla vuosina 1992

(liitteitä ei ole tässä esityksessä)


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015633399#22000000015633399

KapiKorhonen kirjoitti:

Minä en vain ole sellaista huomannut, enkä ole useinkaan huomannut sinun esittävän muutakaan aloitteellista ja omanäkemyksellistä, vaan enemmänkin vain käyttäytyvän reaktiivisesti ruiskimalla tuon tapaisia kommenttejasi muiden esityksiin.

Itse sen sijaan ole vuosien saatossa kajonnut eläkeasioihin monilla pitkillä ja perusteellisilla esityksillä, kun olen ollut jonkin verran mukana käsittelemässä niitä näitä palstoja merkittävämmillä areenoilla.

Tässä eräs sellainen kirjoitukseni, jonka teksti on syntynyt neljän miehen yhteistyössä, mutta minä sen silloin tuohon muotoon kirjoitin:

(Todettakoon vielä, että tuon kirjoitukseni lopussa tavoitteeksi asetettu Päällystöliiton evp-yhdistyksen pääseminen VENK:n jäseneksi on toteutunut jo pari vuotta sitten, ja edustajamme siellä on kapteeni evp. sotakamreeri Raimo Toveri, joka edellisten pohjilta on muotoillut sen muistion, josta eilen eräässä viestissäni edellä puhun)


- - -


Eläkeläisten asemasta
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 12.4.2006 klo 18.20


Ensinnäkin tunnustan, että olen uskonut Potemkinin kulissien olemassaoloon siten kuin niistä historiassa on kerrottu. Tuo nyt antamasi tieto oli minulle uusi.

Toiseksi:

Eläkkeiden kehityksestä ja eläkeläisten asemasta tiedän kyllä jonkin verran, sillä olen ollut toista vuotta Päällystöliiton evp-yhdistyksen eläkeläistoimikunnan jäsen, ja toimikuntamme on työskennellyt varsin tiiviisti asian kimpussa. Olemme mm. päässeet Valtion eläkeasiain neuvottelukunnan (VENK) jäseneksi ja luoneet hyvät yhteydet moniin muihin eläkeläisjärjestöihin ja yhteyksiä meillä on ollut puolueisiinkin, joissa kaikissa kuitenkin eläkeläisten asiaan suhtautuminen on yhtä nuivaa. Ne eivät todellakaan tajua, millaisen äänestäjäjoukon 1,4 miljoonaa eläkeläistä muodostaa!

Olemme julkaisseet tutkimuksistamme pari kirjastakin, jotka olemme jakaneet mm. noille puolueille ja muille asianomaisille tahoille.

Valitettavasti minulla ei ole noiden kirjojen tekstiä sähköisessä muodossa, mutta tässä ensimmäisen kirjasen tekstiä (joka kyllä tulee nyt näkyville kovin sekavana, ja sitä vielä sotkevat automaattisen tavutuksen tavuviivat, joita tämä tyhmä ohjelma ei osaa poistaa):

- - -

ELÄKELÄISTEN ASEMASTA

Eläkeläiset

Suomessa on noin 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Vanhuuseläkkeen saajia on eniten, noin 900 000. Kansaneläkkeellä eläviä on yli 100 000. Loput eläkeläiset kuuluvat muiden eläkkeiden saajiin.

Eläkelait ja -järjestelmä

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- ja perhe-eläkkeitä maksetaan työeläkelakien perusteella. Kansaneläkkeitä maksetaan kansan-eläkelain perusteella.

Maamme työeläkejärjestelmä on ns. etuusperusteinen. Tällöin yhteys omien eläkemaksujen ja saatavan eläkkeen välillä voi jäädä pieneksi. Eläkkeen taso määrätään laeilla työssäoloajan ja palkkatason mukaan. Puuttumatta tässä tarkemmin enempää lakiin, järjestelmän perusteisiin kuin eläkevarojen keräys-, rahastointi- ja maksumenettelyihin haluamme kiinnittää erityistä huomiota seuraavaan:

Eläkeoikeus ja eläkkeen maksaminen

Henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen eläkkeeseen syntyy tehtyjen työvuosien ja hänen palkkansa perusteella. Eläkettä ruvetaan maksamaan siitä erikseen säädettyjen perusteiden nojalla.

Eläkkeen oikeudellinen luonne

Työeläkelakien mukaan maksettava eläke on katsottava karttuneeksi henkilökohtaiseksi varallisuusoikeudeksi. Sama koskee eläkkeiden indeksikorotuksia. Eläke ei siis ole lainsäätäjän sosiaalisilla perusteilla myöntämä etuus, vaan se on omaisuuserä, joka nauttii perustuslain suojaa.
Näin kuitenkaan ei ole ollut enää viimeisen viidentoista vuoden aikana.

Lain kiertäminen Kun maata ovat johtaneet enemmistöhallitukset, ja samoilla puolueilla on ollut valta myös perustuslakivaliokunnassa, niin hallitus on voinut antaa eläkkeiden indeksikorotuksista säädetystä laista poikkeavia esityksiä edus-kunnalle, joka on ne hyväksynyt ja säätänyt yksivuotisina lakeina. Näillä on säännönmukaisesti aina heikennetty eläkeläisten asemaa. Eduskunta on samalla syyllistynyt perustuslain moitittavaan kiertämiseen.

Eläkkeiden kehityksestä

Eläkkeiden kehitys viimeisen viidentoista vuoden aikana on ollut todella heikko. Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysyväisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla on eläkkeiden indeksikorotuksia leikattu 1992 ja jätetty ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994.


Eläkeläisten aseman heikentymisestä

Vuonna 1993 säädettiin ns. raippavero, jolloin eläkeläisillä alettiin maksattaa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua. Maksut ovat olleet vuosittain seuraavat: 1991/1,70 %, 1992/5,25 %, 1993/6,70 %, 1994/7,45 %, 1995/6,45 %, 1996/4,90 %, 1997/4,90 %, 1998/4,20 %, 1999/3,90 %, 2000/3,20 %, 2001/2,70 %, 2002/1,90 %, 2003/1,50 % ja 2004/1,50 %. Lisäksi on korotettu sairausvakuutusmaksua yli 80 000mk:n osalta, joka oli 1,00 % - 1,90 %, ja joka poistui 1999. Kun kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen yhteismäärä eläkkeestä oli vuonna 1991 1,7 %, niin vuonna 1994 määrä oli jo 7,45 %.

Eläkkeiden kehitys on sidottu edellisen vuoden kolmannen vuosineljänneksen keskimääräiseen palkka- ja hintatason muutokseen. Vuoden 1996 alussa otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi, jolla yli 65-vuotiaiden työeläkeindeksin määräytymistä muutettiin siten, että ansiotasoindeksin muutoksen paino on 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80 %. Aiemmin työeläkeindeksi määräytyi puoliksi sekä ansiotaso- että kuluttajahintaindeksin mukaan. Työikäisten työeläkeindeksi säilytettiin ennallaan (50 % 50 %).

Eläkeläisten asemaa ovat heikentäneet lisäksi tuloverojen korotukset, jotka ovat johtuneet mm. seuraavista syistä:

Sairauskulujen vähennys poistettiin 1992, eläkkeensaajille säädettiin kansaneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) 1992, sairausvakuutusmaksua korotettiin 2 penniä vastapainona palkansaajille 1993 säädettyihin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuille sekä osin valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi, valtion tuloveroasteikon tulorajoja ei muutettu vuosina 1991 – 1993, keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi lähes prosenttiyksiköllä vuoden 16,62 % :sta vuoden 1994 17,53 %:iin, perittiin ylimääräinen ennakonpidätys eli ”lainavero” vuosina 1993 – 1995 porrastettuna 100 000 markkaa ylittävistä tuloista (palautettiin lopullisessa verotuksessa 1995 – 1996).

Edellä mainitut muutokset ovat kiristäneet tuloverotusta todella tuntuvasti vuoden 1991 tasosta.

Edellä mainittujen lisäksi on hyväksytty uusia veroja, kuten kiinteistö- ja arvonlisäverot. Kunnallisverot ovat jatkaneet nousuaan lähes kaikissa kunnissa. Erilaiset palvelumaksut, lääkkeet, vuokrat ja muut elinkustannukset ovat myös nousseet enemmän kuin eläkkeet, jotka on painotettu elinkustannusindeksillä, johon vaikuttaa mm. viinan hinnan tuntuva alentaminen.
Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, osalta eläkeläisiä jopa kahteen kertaan, on myös vaikuttanut eläkkeitä pienentävästi.

Keskimääräistä eläkettä saavan yli 65-vuotiaan eläkeläisen indeksien leikkausten, taitetun indeksin käyttöönoton ja kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttamat menetykset ovat vuodesta 1993 vuoden 2001 loppuun mennessä olleet yhteensä 16,6 prosenttiyksikköä. Työeläke on lain mukaan
60 % palkasta. Erilaisilla leikkauksilla eläkkeen reaalitaso on pudonnut 42 %:iin ja on edelleen laskeva.

Eläkkeen ostovoima Eläkkeen ostovoima laski yli 4 % vuodessa vuosina 1992 ja 1993 ja vielä 1994 yli 2 %. Eläkeläisten ostovoimaa heikensivät tietenkin myös nuo edellä todetut eläkeläisiin muuta väestöä kovempina kohdistuneet veronkorotukset ja kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen muutokset. Tänä vuonna eläkkeet nousevat 0,93 %, mutta kun useimmalla eläkeläisellä verot nousevat enemmän, käteen tuleva rahamäärä vain pienenee entisestään, ja eläkkeen ostovoima sitäkin enemmän, kun kaikki hinnat kuitenkin nousevat hieman.

Eläkeläisen asema palkansaajan asemaan verrattuna

Palkat nousivat hieman silloinkin, kun eläkkeitä ei korotettu lainkaan, ja palkkojen kehitys eläkkeisiin verrattuna on ollut parempaa koko viisitoistavuotisen ajanjakson ajan. Luonnollisesti palkkojen ja eläkkeiden ostovoi-massa tapahtuneet muutokset korreloivat tuohon kehitykseen.

Viimeisen kolmen vuoden aikana bruttopalkat liukumineen ovat nousseet keskimääräisesti 11-13 % (eri lähteissä erilaisia tietoja), mutta bruttoeläkkeet tänä aikana vain hieman yli 3 %, ja nettoeläkkeet sitäkin vähemmän, jos ollenkaan. Tänä vuonna työehtosopimusten nojallakin palkat nousevat 2-3 % ja mahdolliset liukumat päälle, mutta eläkkeet nousevat vain tuon mainitun 0,93 %. Nettotuloilla ja siis ostovoimalla mitattuna eläkeläisten asema palkansaajiin nähden on heikentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana rajusti, noin 30 % vuoden 1991 keskinäisiin suhteisiin verrattuna.

Kansaneläkeläisten asema

Erityisen vaikea on kansaneläkeläisten asema. Kansaneläke on paikkakunnasta riippuen keskimäärin 450 – 500 euroa kuukaudessa. Kansaneläkeläiset saavat kyllä asumistukea, mutta se lasketaan niin, että vuokran maksettuaan kansaneläkeläinen jää toimeentulotuen rajalle tai vain hiukan sen ylä-puolelle niin, ettei ole oikeutettu toimeentulotukeen. Seitsemän euron koro-tus sellaisessa tilanteessa on lähes pilkantekoa.

Mistä eläkeläisten huono kohtelu johtuu?

Meitä eläkeläisiä ei pidetä enää tuottavina ihmisinä, kun yleensä emme enää anna työpanosta, joka tuottaisi jotain lisäarvoa. Ei huomata sitä, että me kulutamme edelleen, ja kulutus lisää tuotantoa ja työllisyyttä; se on meidän panoksemme edelleen, jos emme halua nojata siihen, että olemme kyllä aikanamme antaneet yhteiskunnalle myös uutta tuottaneen panoksemme.

Myös sanotaan helposti, että eläkeläiset eivät enää tarvitse samaa kuin työikäiset. Eivät samaa, ja varsinkin lapsiperheiden tarpeet ovat myös eläkeläisten sydäntä lähellä, mutta eläkeläisillä ovat omat tarpeensa, jotka esim. sairaus- ja terveydenhoitokuluissa ovat suuremmat kuin nuoremmalla väestöllä. Ja noihin kuluihin aiemmin tulleita tukia on myös leikattu koko ajan.

Etujemme ajaminen

Kolmasosa äänioikeutetuista on eläkeläisiä. Tutkimusten mukaan eläkeläiset äänestävät työikäistä väestöä aktiivisemmin. Näin ollen lähes puolet vaaleissa äänestävistä saattaa olla eläkeläisiä. Silti mikään puolue ei aja eläkeläisten asiaa. Edellä todetun valossa se on hämmästyttävää.

Maassa on useita eläkeläispuolueita, mutta niiden vaikutusvalta on yhtä tyhjän kanssa. Jokaisella puolueella on myös oma eläkeläisjärjestönsä, mutta yksikään niistä ei keskity tehokkaasti eläkeläisten etujen ajamiseen, vaan pikemmin koettaa huolehtia jäsentensä ”henkisestä huollosta” matkoja ja erilaisia viihdetilaisuuksia järjestämällä.

Työikäiset eivät juuri tunne myötätuntoa meitä kohtaan, mitä myös pitää ihmetellä: eivätkö he ollenkaan ajattele, että heistä itsestäänkin tulee eläkeläisiä; pikemmin kuin he kuvittelevatkaan. Eläkeläisten asia olisi jokaisen työikäisenkin asia, mutta näin sitä ei nähdä. Ammattiyhdistyksetkin kokevat meidät lähinnä vain kilpailijoikseen yhteisen kakun jaossa.

On todettava, että eläkeläisten taloudellista asiaa ei valitettavasti aja kukaan; ei valtiovalta, eivät puolueet, ammattiyhdistykset eivätkä edes eläkeläisyhdistyksemme. Mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi? Tuohon kysymykseen vastauksen saaminen on ollut tärkeä syy tämän toimikunnan perustamiselle.

Eläkeläisten vastuu

On selvää, että kaikkien kansalaispiirien oli osallistuttava laman hoitoon, ja siihen me eläkeläiset osallistuimme nurkumatta. Mutta nyt, kun pahin on jo ajat sitten ohitettu ja kansantalous on jo kauan kasvanut kohisten, meidän eläkeläisten lamatalkoot jatkuvat yhä. Se ei ole oikein.

Me eläkeläiset kyllä tunnemme edelleen yhteiskunnallisen vastuumme ja myös vastuumme tulevaisuudesta siksikin, että useimmilla meistä on ”omia nuoria”, joiden asemasta ja tulevaisuudesta haluamme huolehtia osaltamme, mutta kuka huolehtii meistä? Meidät koetaan vain yhteiskunnalliseksi rasitukseksi. Se on väärin, ja näin ei voi eikä saa enää jatkua

Me eläkeläiset olemme myös itse olleet syyllisiä asemamme heikentymiseen, koska emme ole protestoineet heikosta asioittemme hoidosta enempää kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa tai muutenkaan näkyvästi julkisuudessa. Meidän on nyt aktivoiduttava kaikin tavoin. Meidän on ruvettava tuntemaan paremmin vastuuta myös itsestämme, omista elinmahdollisuuksistamme, ruvettava pitämään lujemmin kiinni oikeuksistamme.

Kun valtiovalta ja muut kansalaisryhmät eivät näy tätä huomaavan, meidän itsemme on ryhdyttävä sitä vaatimaan. Niin on tehtävä aina ja kaikkialla, missä se mahdollista on. Niin vaaleissa edustajaehdokkailta kuin yhdistyksissämme, ja tätä viestiä on vietävä kaikkialle julkisuuteen.
Asemamme on heikentynyt niin paljon, että siihen meillä on kiistämätön oikeus ja velvollisuuskin. ”Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki”.


Tavoitteet

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion olemukseen kuuluu, että kaikista yhteis-kunnan jäsenistä huolehditaan. Huolenpidon tulisi kohdistua myös niihin, jotka ovat olleet tätä hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamassa. Valtiovallan pitäisi nyt ihan käytännön toimin osoittaa tunnustavansa nuo periaatteet.

Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä pitäisi nimittää erityinen eläkeministeri. Eläkkeitä ja eläkeläisiä koskevat asiat voitaisiin keskittää esim. toiselle valtiovarainministerille, ja hänen alaisuuteensa tulisi nimittää tarvittavat virkamiehet noita asioita hoitamaan.

Erityisen eläkeministerin nimittäminen olisi perusteltua eläkeläisten suuren määrän, ja monien muidenkin kuin edellä kuvattujen erityisongelmien vuoksi. Ja eläkeläisten määrä yhä kasvaa. Eläkeministerin nimittämisellä valtiovalta voisi osoittaa, että se ymmärtää eläkeläisten asian ja arvostaa aikoinaan antamaamme työpanosta.

Eläkkeiden ostovoiman säilyminen pitäisi turvata asianmukaisesti. Nykyinen eläkeindeksi tulisi muuttaa sitä enemmän palkkaindeksin suuntaisesti painottaen. Perustuslain loukkaaminen pitää lopettaa ja eläkkeiden indeksi-korotuksista ei saa enää säätää määräaikaisilla poikkeuslaeilla.

Ikäihmisten oikeus saada tarvitsemiaan hoivapalveluja on katsottava yleisiin ihmisoikeuksiin kuuluvaksi. Palvelujen tarpeen mukainen saatavuus on turvattava lailla.

Valtiovallan on otettava eläkepoliittinen näkökulma nykyistä paremmin huomioon kaikissa niissä valmisteluissa ja ratkaisuissa, joilla muiden kansalaisten sosiaalipoliittisesta asemasta pidetään huolta.

Päällystöliiton evp-yhdistyksen tulee päästä jäseneksi Valtion eläkeasioiden neuvottelukuntaan (VENK), jonka on pyrittävä nykyistä pontevammin valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaan tavoitteena nykyistä tuloksellisempi eläkeläisten etujen valvominen ja asioiden hoitaminen.


- - -


LÄHTEET Muistio perustuu toimikunnan jäsenen Esko Valkaman kokoamaan aineistoon, johon kuuluvat mm.

Eläketurvakeskus
- eläkeasioita koskevia tutkimuksia 1999 – 2005

Veronmaksajat
- Jenni Oksasen tutkimus ”Eläkkeet, verot ja ostovoima” (2004)

Kela
- tiedotusosaston tiedotteita 1999 - 2005

Valtiokonttori
- haastatteluita

Urpo Ryönänkoski
- eläkeläisten kohtelu Suomessa vuosituhannen vaihteessa

Media
- mielipiteitä, kirjoituksia ja lausuntoja



LIITTEET Veronmaksajat: Jenni Oksasen tutkimus
1. Eläketuloa saaneiden henkilöiden eläketulojen jakauma vuonna 2002
2. Eläkkeensaajan ja palkansaajan verotuksen vertailu vuonna 2004 (verojen osuus palkka- ja eläketulosta)
3. Eläkkeensaajan verotuksen muutos eri eläketulotasoilla vuonna 2005
4. Eläkkeiden ostovoiman kehitys eri tulotasoilla vuosina 1992

(liitteitä ei ole tässä esityksessä)


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015633399#22000000015633399

Lue lisää

harvoin avauksia. Sinun aloitteesihan ovat pääosin kaikkien jo lukemien uutisten kopiointia tänne. En oikein ymmärrä, miksi minun pitäisi tehdä samoin. Ja, sen myönnän, että sinun avauksiisi tulee enemmän vastauksia. Jätän muiden harkittavakai, jostuuko se esitystesi asiallisuudesta tai asiattomuudesta.

Mikäpä minä olen demareita puolustamaan, mutta vaikuttaa siltä, että sinuunkin on uponnut täydestä täällä viime päivinä täysin perusteettomasti roiskitut syytökset, että demarit ja ammattiyhdistysväki olisivat hukanneet eläkemiljardimme.

Ensinnäkään niitä ei ole hukattu, joskin eläkevakuutusyhtiöide omaisuus nyt on paljon vähäisempi kuin noususuhdanteen harjalla puolitoista vuotta sitten, sillä niiden kuten muidenkin sijoitukset ovat menneet alaspäin, mutta täysin sääntöjensä mukaisesti ne ovat sijoitustoimintaa harjoittaneet. Niin ovat menneet alaspäin rajusti minun ja monen muun sijoitukset, mutta kun niitä ei realisoida myymällä hätäpäissään pilkkahintaan, vaan ostamalla vain lisää entistä halvempia osakkeita, niin kyllä ne joskus taas kohinalla kasvavatkin.

Ja toiseksi: noiden yhtiöiden hallinnossa on varsin vähän demareita tai ammattiyhdistysväkeä, vaan hyvin selvänä enemmistönä niissä ovat yritys- ja muut johtajat, monenlaiset neuvokset, ja kepun ja talonpoikainkin edustus on kyllä suurempi kuin noiden syytettyjen, varsinkin Tapiola on lähes heidän yksinvallassaan.

Tutkipa merkittävimpien eläkevakuutusyhtiöittemme Ilmarisen, Varman ja Tapiolan hallintoneuvostojen ja hallitusten miehitykset - löytyvät netistä, on niitä täälläkin esitelty - niin niistä selviää, mitä tahoja eläkevarojen hupuloinnista pitäisi syyttää, jos syyttää tarvitsisi!

(Minä olen sikäli jäävi puhumaan noista asioita, kun oma sotilaseläkkeeni tulee Valtiokonttorilta ja Valion eläkkeeni Valion eläkekassasta, jonka kattojärjestö taitaa olla Osuusmeijerien vakuutuslaitos)


Tuossa lisää eläkeasioista:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000042526679

KapiKorhonen kirjoitti:

Mikäpä minä olen demareita puolustamaan, mutta vaikuttaa siltä, että sinuunkin on uponnut täydestä täällä viime päivinä täysin perusteettomasti roiskitut syytökset, että demarit ja ammattiyhdistysväki olisivat hukanneet eläkemiljardimme.

Ensinnäkään niitä ei ole hukattu, joskin eläkevakuutusyhtiöide omaisuus nyt on paljon vähäisempi kuin noususuhdanteen harjalla puolitoista vuotta sitten, sillä niiden kuten muidenkin sijoitukset ovat menneet alaspäin, mutta täysin sääntöjensä mukaisesti ne ovat sijoitustoimintaa harjoittaneet. Niin ovat menneet alaspäin rajusti minun ja monen muun sijoitukset, mutta kun niitä ei realisoida myymällä hätäpäissään pilkkahintaan, vaan ostamalla vain lisää entistä halvempia osakkeita, niin kyllä ne joskus taas kohinalla kasvavatkin.

Ja toiseksi: noiden yhtiöiden hallinnossa on varsin vähän demareita tai ammattiyhdistysväkeä, vaan hyvin selvänä enemmistönä niissä ovat yritys- ja muut johtajat, monenlaiset neuvokset, ja kepun ja talonpoikainkin edustus on kyllä suurempi kuin noiden syytettyjen, varsinkin Tapiola on lähes heidän yksinvallassaan.

Tutkipa merkittävimpien eläkevakuutusyhtiöittemme Ilmarisen, Varman ja Tapiolan hallintoneuvostojen ja hallitusten miehitykset - löytyvät netistä, on niitä täälläkin esitelty - niin niistä selviää, mitä tahoja eläkevarojen hupuloinnista pitäisi syyttää, jos syyttää tarvitsisi!

(Minä olen sikäli jäävi puhumaan noista asioita, kun oma sotilaseläkkeeni tulee Valtiokonttorilta ja Valion eläkkeeni Valion eläkekassasta, jonka kattojärjestö taitaa olla Osuusmeijerien vakuutuslaitos)


Tuossa lisää eläkeasioista:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000042526679

Lue lisää

Olet sinä pässi. Linkität omiin kirjoituksiisi.

Älä kuule rupea viisaampiasi neuvomaan ainakaan tässä asiassa jossa osoitat totaalista tietämättömyyttä.

Lueppa vaikka aamun Hesari. Siinä osoitetaan selvästi kuinka eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet hedge rahastoihin ja vähentäneet osakesijoituksiaan, muutos tapahtui viime vuonna. Ja tiedät varmaan miten hedge rahastoille on käynyt. Velkavivutuille etenkin. Ymmärtänet nyt miten asiat ovat.

Eläkeyhtiöiden hallituksissa on palkansaajajärjestöillä vahva edustus koska siten on (demareiden vaatimuksesta) haluttu saada palkansaajien näkemys hallintoon. Tuonkin sinä tiedät vaikka nyt kiistät kun nämä järjestöjohtajat ovat epäonnistuneet strategioissaan. Eläkemiljardit ovat menneet taitamattoman sjoitustoiminnan myötä. osa lopullisesti, osa saattaa viidentoista vuoden kuluttua saavuttaa saman nimellisen arvon kuin vuonna 2007.

Sanoppa sinä sitten miksi sosiaali- ja terveysministerin asettama työryhmään, jonka tehtävä on miettiä, miten työeläkejärjestelmä saadaan tästä kriisin aikaisesta poikkeustilasta normaalitilaan, ei ole nimennyt edustajaansa työryhmään. Miksi he kiukuttelevat siitä, että työryhmässä on muidenkin kuin työmarkkinajärjestöjen edustajia.

Tuollaista se on demarien yhteistyö. Jos porukka ei ole sellainen kuin itse halutaan, kieltäydytään koko yhteistyöstä. Ja sitä sinä puolustelet

edes tähän kirjoitti:

Olet sinä pässi. Linkität omiin kirjoituksiisi.

Älä kuule rupea viisaampiasi neuvomaan ainakaan tässä asiassa jossa osoitat totaalista tietämättömyyttä.

Lueppa vaikka aamun Hesari. Siinä osoitetaan selvästi kuinka eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet hedge rahastoihin ja vähentäneet osakesijoituksiaan, muutos tapahtui viime vuonna. Ja tiedät varmaan miten hedge rahastoille on käynyt. Velkavivutuille etenkin. Ymmärtänet nyt miten asiat ovat.

Eläkeyhtiöiden hallituksissa on palkansaajajärjestöillä vahva edustus koska siten on (demareiden vaatimuksesta) haluttu saada palkansaajien näkemys hallintoon. Tuonkin sinä tiedät vaikka nyt kiistät kun nämä järjestöjohtajat ovat epäonnistuneet strategioissaan. Eläkemiljardit ovat menneet taitamattoman sjoitustoiminnan myötä. osa lopullisesti, osa saattaa viidentoista vuoden kuluttua saavuttaa saman nimellisen arvon kuin vuonna 2007.

Sanoppa sinä sitten miksi sosiaali- ja terveysministerin asettama työryhmään, jonka tehtävä on miettiä, miten työeläkejärjestelmä saadaan tästä kriisin aikaisesta poikkeustilasta normaalitilaan, ei ole nimennyt edustajaansa työryhmään. Miksi he kiukuttelevat siitä, että työryhmässä on muidenkin kuin työmarkkinajärjestöjen edustajia.

Tuollaista se on demarien yhteistyö. Jos porukka ei ole sellainen kuin itse halutaan, kieltäydytään koko yhteistyöstä. Ja sitä sinä puolustelet

Lue lisää

Hedge-rahastot ovat tuottaneet paremmin kuin osakesijoitukset. Tämähän tuli selvästi ilmi tv-keskustelussa, missä olivat Esko Seppänen, Eero Lehti ja pari muuta keskustelijaa. Seppänen on kyllä oikeassa siinä, että huonosti valvottuihin hedge-rahastoihin liittyy moraalisesti epäilyttäviä piirteitä kuten veroparatiisiyhteyksiä. Hedge-rahastot eivät kuitenkaan ole kategorisesti huonoja, vaan vaativat sijoitusasiantuntijoilta enemmän töitä rahastojen tilan selvittämiseksi.

Eläkeyhtiöiden kuten kaikkien muiden sijoituksissa voi sattua virhearviointia. Sijoitukset ovat alan asiantuntijoiden tekemiä ja olisi kyllä aika outoa, jos eläkeyhtiöiden hallitukset alkaisivat niitä aktiivisesti näpelöimään. Tietysti suuret strategiset muutokset ovat myös hallitusten asioita.

Historiallisesti eläkeyhtiöiden sijoitustoiminta on tuottanut hyvin. Se vasta olisi herättänyt kritiikkiä, jos nämä olisivat makuuttaneet rahoja varmoissa mutta tuottamattomissa kohteissa. Kaikki eläkeyhtiöt kaikkialla länsimaissa toimivat juuri tällä samalla tavalla. Eläkeyhtiöt ovat institutionaalisia sijoittajia, jotka hakevat tuottoa sijoituksilleen eikä niille ole paljon merkitystä sillä, jos esim. osakkeiden arvot heittelevät eri vuosina. Tietysti jos sijoituskohteet menevät joukolla konkurssiin tai lamaantuvat vuosikausiksi, asia on paha. Mutta sellainen tilanne tarkoittaisi silloin kaikkien aikojen vakavinta lamaa koko maailmassa ja se heittäisi monen muunkin asian rähmälleen.

Eläkeyhtiöden hallituksissa palkansaajajärjestöillä voi olla vahva edustus, mutta se ei ole sama kuin enemmistö.

Ehkä sitten kun lama hellittää ja eläkeyhtiöiden sijoitukset alkavat taas arvossa nousta, tulet esiin kehumaan kuinka hyvin menee, kun palkansaajajärjestöillä on demarien vaatimuksesta vahva edustus. Siitä vahvasta edustuksestako johtui, että eläkeyhtiöt saivat hyviä tuottoja sijoituksilleen ennen tätä lamaa. Palkansaajajärjestöillekö siitä kunnia kuuluu?

Mielipidepankki kirjoitti:

Hedge-rahastot ovat tuottaneet paremmin kuin osakesijoitukset. Tämähän tuli selvästi ilmi tv-keskustelussa, missä olivat Esko Seppänen, Eero Lehti ja pari muuta keskustelijaa. Seppänen on kyllä oikeassa siinä, että huonosti valvottuihin hedge-rahastoihin liittyy moraalisesti epäilyttäviä piirteitä kuten veroparatiisiyhteyksiä. Hedge-rahastot eivät kuitenkaan ole kategorisesti huonoja, vaan vaativat sijoitusasiantuntijoilta enemmän töitä rahastojen tilan selvittämiseksi.

Eläkeyhtiöiden kuten kaikkien muiden sijoituksissa voi sattua virhearviointia. Sijoitukset ovat alan asiantuntijoiden tekemiä ja olisi kyllä aika outoa, jos eläkeyhtiöiden hallitukset alkaisivat niitä aktiivisesti näpelöimään. Tietysti suuret strategiset muutokset ovat myös hallitusten asioita.

Historiallisesti eläkeyhtiöiden sijoitustoiminta on tuottanut hyvin. Se vasta olisi herättänyt kritiikkiä, jos nämä olisivat makuuttaneet rahoja varmoissa mutta tuottamattomissa kohteissa. Kaikki eläkeyhtiöt kaikkialla länsimaissa toimivat juuri tällä samalla tavalla. Eläkeyhtiöt ovat institutionaalisia sijoittajia, jotka hakevat tuottoa sijoituksilleen eikä niille ole paljon merkitystä sillä, jos esim. osakkeiden arvot heittelevät eri vuosina. Tietysti jos sijoituskohteet menevät joukolla konkurssiin tai lamaantuvat vuosikausiksi, asia on paha. Mutta sellainen tilanne tarkoittaisi silloin kaikkien aikojen vakavinta lamaa koko maailmassa ja se heittäisi monen muunkin asian rähmälleen.

Eläkeyhtiöden hallituksissa palkansaajajärjestöillä voi olla vahva edustus, mutta se ei ole sama kuin enemmistö.

Ehkä sitten kun lama hellittää ja eläkeyhtiöiden sijoitukset alkavat taas arvossa nousta, tulet esiin kehumaan kuinka hyvin menee, kun palkansaajajärjestöillä on demarien vaatimuksesta vahva edustus. Siitä vahvasta edustuksestako johtui, että eläkeyhtiöt saivat hyviä tuottoja sijoituksilleen ennen tätä lamaa. Palkansaajajärjestöillekö siitä kunnia kuuluu?

Lue lisää

Hedge rahastot nimeomaan ovat tuottaneet paremmin kuin suorat osakesijoitukset, tai osakerahastot.

Virhe suomalaisten eläkerahojen hallinnoinnissa tehtiin siinä, että 2008 rahoja siirrettiin merkittäviä määriä muista sijoituksista hedge-rahastoihin. Eli emme hyötyneet rahastojen arvonnoususta sen sijaan kärsimme pahoin niiden arvon alennuksesta. Tästähän myös Seppänen ja ohjelmassa esiintynyt eläkematemaatikko yhtiöitä moittivat, totaalisen väärästä strategian valinnasta finanssikriisin ravistelussa. Riskin kasvattamisesta. Esimerkiksi Varman riskirahastojen osuus sijoitussalkusta nousi suuremmaksi kuin Varman osakesijoitusten osuus.

Riskiä kaihtavat eläkeyhtiöiden johtajat olisivat suosineet riskirahastojen sijaan joukkovelkakirjoja ja takaisinlainausta, niiden tuotto on toki pieni, mutta se on positiivinen. Takaisinlainauksen merkittävä kasvu tuo toki omat ongelmansa, tuotto on alhainen, ja konkurssitilanteissa menetyksiä tulee vakuuksista huolimatta. Silti olisi ollut viisaampaa pienentää riskiä kuin kasvattaa sitä kun finanssikriisi kuitenkin oli näköpiirissä, USA:n hedge-rahastojen ongelmat ennakoitiin jo alkuvuodesta 2008.

Yhtiöiltä siis puuttui strategia, ne yrittivät siirtää varojaan tuottavampiin mutta riskipitoisempiin instrumentteihin, ja realisoivat riskin

edes tähän kirjoitti:

Olet sinä pässi. Linkität omiin kirjoituksiisi.

Älä kuule rupea viisaampiasi neuvomaan ainakaan tässä asiassa jossa osoitat totaalista tietämättömyyttä.

Lueppa vaikka aamun Hesari. Siinä osoitetaan selvästi kuinka eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet hedge rahastoihin ja vähentäneet osakesijoituksiaan, muutos tapahtui viime vuonna. Ja tiedät varmaan miten hedge rahastoille on käynyt. Velkavivutuille etenkin. Ymmärtänet nyt miten asiat ovat.

Eläkeyhtiöiden hallituksissa on palkansaajajärjestöillä vahva edustus koska siten on (demareiden vaatimuksesta) haluttu saada palkansaajien näkemys hallintoon. Tuonkin sinä tiedät vaikka nyt kiistät kun nämä järjestöjohtajat ovat epäonnistuneet strategioissaan. Eläkemiljardit ovat menneet taitamattoman sjoitustoiminnan myötä. osa lopullisesti, osa saattaa viidentoista vuoden kuluttua saavuttaa saman nimellisen arvon kuin vuonna 2007.

Sanoppa sinä sitten miksi sosiaali- ja terveysministerin asettama työryhmään, jonka tehtävä on miettiä, miten työeläkejärjestelmä saadaan tästä kriisin aikaisesta poikkeustilasta normaalitilaan, ei ole nimennyt edustajaansa työryhmään. Miksi he kiukuttelevat siitä, että työryhmässä on muidenkin kuin työmarkkinajärjestöjen edustajia.

Tuollaista se on demarien yhteistyö. Jos porukka ei ole sellainen kuin itse halutaan, kieltäydytään koko yhteistyöstä. Ja sitä sinä puolustelet

Lue lisää

Minulla ei ole siis tarvetta sitä täydentää, sillä totta Mpp puhuu.

Vielä vain kehotan sinua tutkimaan noiden eläkevakuutusyhtiöiden hallintoa, niin yllätykseksesi näet, että asioista päättävien hyvin suuri enemmistö siellä onkin muita kuin niitä, joita syytät.

KapiKorhonen kirjoitti:

Minulla ei ole siis tarvetta sitä täydentää, sillä totta Mpp puhuu.

Vielä vain kehotan sinua tutkimaan noiden eläkevakuutusyhtiöiden hallintoa, niin yllätykseksesi näet, että asioista päättävien hyvin suuri enemmistö siellä onkin muita kuin niitä, joita syytät.

Lue lisää

Mutta eihän MPP vastannut tuohon kysymykseen, eli miksi ay-väki ei halua nimetä edustajaansa työryhmään, jonka tarkoitus on löytää keinot eläkevarojen sijoitustoiminnassa kärsittyjen menetysten korjaamiseksi. Näiden järjestöpomojen mielestä työryhmässä ei saisi olla muiden järjestöjen edustajia. Miksi siis näin?

Vastaa siis esitettyyn kysysmyseen

tuohon kysymykseen kirjoitti:

Mutta eihän MPP vastannut tuohon kysymykseen, eli miksi ay-väki ei halua nimetä edustajaansa työryhmään, jonka tarkoitus on löytää keinot eläkevarojen sijoitustoiminnassa kärsittyjen menetysten korjaamiseksi. Näiden järjestöpomojen mielestä työryhmässä ei saisi olla muiden järjestöjen edustajia. Miksi siis näin?

Vastaa siis esitettyyn kysysmyseen

Lue lisää

Mistä pirusta minä tuohon vastauksen tietäisin, kun en kuulu enää mihinkään ay-väkeen. Päällystöliiton evp-yhdistystä, Helsingin Rauhanturvaajia, Helsingin Sydäntoipilaita ja eräitä muita yhdistyksiä, joihin kuulun, ei voida pitää ammattiyhdistyksinä.

Hölmökö olet, vai pidätkö minua kaikkitietävänä, kun tuollaisia minulta kyselet? Kysele ay-väeltä tai heidän johtajiltaan, he varmaan tietävät syyn. Miksi asia muuten sinua kiinnostaa? Oletkohan ymmärtänyt asian edes oikein, kun oikeastaan puhut ristiin itsesi kanssa:

>> ay-väki ei halua nimetä edustajaansa työryhmään, jonka tarkoitus on löytää keinot eläkevarojen sijoitustoiminnassa kärsittyjen menetysten korjaamiseksi > järjestöpomojen mielestä työryhmässä ei saisi olla muiden järjestöjen edustajia

KapiKorhonen kirjoitti:

Mistä pirusta minä tuohon vastauksen tietäisin, kun en kuulu enää mihinkään ay-väkeen. Päällystöliiton evp-yhdistystä, Helsingin Rauhanturvaajia, Helsingin Sydäntoipilaita ja eräitä muita yhdistyksiä, joihin kuulun, ei voida pitää ammattiyhdistyksinä.

Hölmökö olet, vai pidätkö minua kaikkitietävänä, kun tuollaisia minulta kyselet? Kysele ay-väeltä tai heidän johtajiltaan, he varmaan tietävät syyn. Miksi asia muuten sinua kiinnostaa? Oletkohan ymmärtänyt asian edes oikein, kun oikeastaan puhut ristiin itsesi kanssa:

>> ay-väki ei halua nimetä edustajaansa työryhmään, jonka tarkoitus on löytää keinot eläkevarojen sijoitustoiminnassa kärsittyjen menetysten korjaamiseksi > järjestöpomojen mielestä työryhmässä ei saisi olla muiden järjestöjen edustajia

Lue lisää

...etkö huomannút.

Nämä järjestöpomot ovat omineet nämä eläkeasiat itselleen niin, etteivät sallisi muiden olla niistä päättämässä. Siksi he kiukuttelevat sosiaali- ja terveysministeriön työryhmään kohtaan johon on nimetty myös muita edustajiam esimerkiksi Suomen Yrittäjistä.

Koska taustalla on tarve saada maksumiehiä hupeloiduille varoille, olisi helpompaa sopia teollisuus ja yritykset maksumiehiksi jos näillä ei olisi edustajaa toimikunnassa.

Tuosta arvovallasta ja päätöksen teon omimisesta oli hallituksen ja työmarkkinaosapuolten eläkekiistassakin kysymys. Eihän itse asiasta loppujen lopuksi ollut erimielisyyttä. Ay-pomot haluavat pitää kynsin hampain kiinni eläkeasioista päättämisestä, eivätkä salli kenenkään muun, edes maan hallituksen, linjaavan mitään eläkeasiaa omin päin.

KapiKorhonen kirjoitti:

Minulla ei ole siis tarvetta sitä täydentää, sillä totta Mpp puhuu.

Vielä vain kehotan sinua tutkimaan noiden eläkevakuutusyhtiöiden hallintoa, niin yllätykseksesi näet, että asioista päättävien hyvin suuri enemmistö siellä onkin muita kuin niitä, joita syytät.

Lue lisää

ymmärrä asiasta tuon taivaallista, ja piste.
Mielipidepunikki vain puolustaa demareita, koska on ilmeisesti sieltä leipänsäkin saanut ja saava.
Täysin tyhjänjauhaja taliaivo muutenkin.
Viitsi teille apinoille edes järkevästi kirjoittaa, kun se ei kuitenkaan tuota muuta kuin vääristelyjä.
Ei tarvi olla iso pala paskaa seassa, kun ruoka on pilalla. Kuten demarit jokapaikassa ovat paskana.

Olenpa tosiaan jonkin verran joutunut tai päässyt tutustumaan noihin(kin) asioihin mm. tuossa yhdistystoiminnassani, ja tietenkin eläkeläisenä olen tuntenut niihin kiinnostuta muutenkin jo kauan, ja olen seurannut niissä tapahtunutta ja koettanut hankkia tautatietojakin. Siis oikeita tietoja, en sellaisia uskomuksia, joita täällä heitellään tietoina yhtä kevyesti kuin "tietoja" monista muistakin asioista.

KapiKorhonen kirjoitti:

Olenpa tosiaan jonkin verran joutunut tai päässyt tutustumaan noihin(kin) asioihin mm. tuossa yhdistystoiminnassani, ja tietenkin eläkeläisenä olen tuntenut niihin kiinnostuta muutenkin jo kauan, ja olen seurannut niissä tapahtunutta ja koettanut hankkia tautatietojakin. Siis oikeita tietoja, en sellaisia uskomuksia, joita täällä heitellään tietoina yhtä kevyesti kuin "tietoja" monista muistakin asioista.

Lue lisää

Miten pillunkuva edistyy...?