Jos ajattelee ketkä kaikki Suomea vastassa oli - koko NL johon sisältyi Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä, Kaukasian maat, Keski-Aasia, Mongolia ja monet muut maat niin Suomi mielestäni murskavoitollaan näytti kuka täälläpäin määrää.
NL-sotilaita kuoli arviolta 200 000- 1 000 000 talvisodassa mikä on murskaava määrä sodassa joka kesti 105 päivää ja jonka piti olla ohi korkeintaan 14 päivässä.
Mielestäni talvisota oli Suomen ylivoimainen murskavoitto. Te muut saatte väittää mitä tahansa. Mutta mitä Suomi sille pysty että neukuilla nyt vain oli varastoissa enemmän sotilaita?
Talvisota oli Suomen murskavoitto
.....
20
709
Vastaukset
- Miten se nyt ottaa
Tuo "arviolta 200.000 - 1000.000" on aika erikoinen "arvio". Haarukka on nimittäin hiukka suuri, vähän kuin holocaust uhrienkin kohdalla on asian laita (300.000 - 6000.000).
Hrusthevin muistelmissa, joiden täyttä todenperäisyyttä ei ole aivan varmistettu, mainitaan tuo luku "miljoona" Neuvostoliiton menetyksinä talvisodassa. Yleiset viralliset arviot niin Suomessa kuin Venäjälläkin liikkuvat 250.000:n tietämissä.
Mutta itse asiasta: Suomi pystyi yllättävän pitkään torjuntataisteluun ja joillain rintamilla, kuten Laatokan pohjoispuolella Kollaassa, pitämään asemansa sodan loppuun asti. Sen sijaan Kannaksella oli jo läpimurto tapahtunut ja käytännössä Suomella oli vain kaksi vaihtoehtoa: suostua Neuvostoliiton rauhanehtoihin rajojen suhteen ilman taistelua tai sitten taistella ja menettää miehiä niin kauan, kunnes nuo rajat olisi saavutettu. Silloin tosin ei olisi ollut enää varmaa kuinka pitkälle Iivana olisi todellisuudessa mennyt. - tiedossa.
Venäläiset tutkijat ( mm. Aptekar, Semirjaga ja Kilin) ovat selvitelleet tilastoista ja ilmoituksista Talvisodan tappioita. Kaatuneiden ( vangit ml) määrät vaihtelevat noin 85 000-145 000. Kokonaistappiot olivat noin
400 000. Muu on tarinaa.
Lukuja voi tarkistaa esimerkiksi Talvi- ja Jatkosodan Pikku Jättiläisistä tai vaikka Jokisipilän viimeisimmästä kirjasta, jossa on myös venäläisten näkemyksiä.- Paljonko on totuus
>Lukuja voi tarkistaa esimerkiksi Talvi- ja Jatkosodan Pikku Jättiläisistä tai vaikka Jokisipilän viimeisimmästä kirjasta<
Kas kun et suositellut virallista Jukka-totuutta?
On se kumma kun tässäkään tapauksessa ei asianomaisen valtion päämiehen muistelmat kelpaa todisteeksi. Jos Hrutshev sanoi että menetimme miljoona miestä, niin sitä ei uskota. Kummallista meininkiä. Tuo miljoona kokonnaistappioina varmaakin jakautuisi eri "tappiolajien" kesken niin kuten suomalais-saksalainen tutkinus sen arvioi eli noin 200 000 kaatunutta.
Kummallista on, että muuten kyllä ei oikein luoteta naapurin antamiin tietoihin, mutta tällaiset "Kilin-Kalin" -tutkimusten hehtaariarviot kaatuneista kyllä niellään, vaikka klappia olisi kolmannes jo pelkässä arviossakin. - huonoon valoon
Paljonko on totuus kirjoitti:
>Lukuja voi tarkistaa esimerkiksi Talvi- ja Jatkosodan Pikku Jättiläisistä tai vaikka Jokisipilän viimeisimmästä kirjasta<
Kas kun et suositellut virallista Jukka-totuutta?
On se kumma kun tässäkään tapauksessa ei asianomaisen valtion päämiehen muistelmat kelpaa todisteeksi. Jos Hrutshev sanoi että menetimme miljoona miestä, niin sitä ei uskota. Kummallista meininkiä. Tuo miljoona kokonnaistappioina varmaakin jakautuisi eri "tappiolajien" kesken niin kuten suomalais-saksalainen tutkinus sen arvioi eli noin 200 000 kaatunutta.
Kummallista on, että muuten kyllä ei oikein luoteta naapurin antamiin tietoihin, mutta tällaiset "Kilin-Kalin" -tutkimusten hehtaariarviot kaatuneista kyllä niellään, vaikka klappia olisi kolmannes jo pelkässä arviossakin.Hrutshev oli ollut vastuussa monista Stalinin ajan ratkaisuista, mutta vuoden 1956 tietysti yritti ottaa etäisyyttä Staliniin. Talvisota oli Hrutsheville esimerkki Stalinin huonosta politiikasta ja totta kai Hrutshevin intresseissä oli muistelmissaan hieman paisutella neuvostouhrien määrää.
Sanoisin että 150 000 kaatunutta/kadonnutta korkeintaan venäläispuolella ja kokonaistappiot yhteensä 500 000 miestä. Helvetillinen luku sekin kolmen kuukauden taistelusta, lähentelee Verdunin ja Sommen lukuja. - höpinää
Paljonko on totuus kirjoitti:
>Lukuja voi tarkistaa esimerkiksi Talvi- ja Jatkosodan Pikku Jättiläisistä tai vaikka Jokisipilän viimeisimmästä kirjasta<
Kas kun et suositellut virallista Jukka-totuutta?
On se kumma kun tässäkään tapauksessa ei asianomaisen valtion päämiehen muistelmat kelpaa todisteeksi. Jos Hrutshev sanoi että menetimme miljoona miestä, niin sitä ei uskota. Kummallista meininkiä. Tuo miljoona kokonnaistappioina varmaakin jakautuisi eri "tappiolajien" kesken niin kuten suomalais-saksalainen tutkinus sen arvioi eli noin 200 000 kaatunutta.
Kummallista on, että muuten kyllä ei oikein luoteta naapurin antamiin tietoihin, mutta tällaiset "Kilin-Kalin" -tutkimusten hehtaariarviot kaatuneista kyllä niellään, vaikka klappia olisi kolmannes jo pelkässä arviossakin.H:n muistelmat ovat hänen puolustuspuheensa. Tutkijat ovat selvitelleet todellsia tappioita. Ne ovat laskettu joukkojen tappioilmoitutsne perusteella. Heitot johtuvat eri laskentaperusteista. Semirjaga laskee vain taisteluissa kaatuneet ja saa 85 000, Kilin myös kadonneet, vangit, paleltuneet ja myöhemmin haavoihin kuolleet ja saa 145 000.Hän on muutenkin perusteellisempi.
Näyt kuuluvan siihen höpinäsakkiin, joka ei erota tarinoita tutkimuksista. Juttua tulee kuin keitetystä lampaan päästä. Vain järki puuttuuu. - sanotaan näin
huonoon valoon kirjoitti:
Hrutshev oli ollut vastuussa monista Stalinin ajan ratkaisuista, mutta vuoden 1956 tietysti yritti ottaa etäisyyttä Staliniin. Talvisota oli Hrutsheville esimerkki Stalinin huonosta politiikasta ja totta kai Hrutshevin intresseissä oli muistelmissaan hieman paisutella neuvostouhrien määrää.
Sanoisin että 150 000 kaatunutta/kadonnutta korkeintaan venäläispuolella ja kokonaistappiot yhteensä 500 000 miestä. Helvetillinen luku sekin kolmen kuukauden taistelusta, lähentelee Verdunin ja Sommen lukuja.Hrustsev muistelee 1970!
Sivulla 140: "Uskoisin meidän menettäneen kaatuneina noin miljoona miestä."
Näin siis entinen valtionjohtaja muistelee. - Hrutshev
huonoon valoon kirjoitti:
Hrutshev oli ollut vastuussa monista Stalinin ajan ratkaisuista, mutta vuoden 1956 tietysti yritti ottaa etäisyyttä Staliniin. Talvisota oli Hrutsheville esimerkki Stalinin huonosta politiikasta ja totta kai Hrutshevin intresseissä oli muistelmissaan hieman paisutella neuvostouhrien määrää.
Sanoisin että 150 000 kaatunutta/kadonnutta korkeintaan venäläispuolella ja kokonaistappiot yhteensä 500 000 miestä. Helvetillinen luku sekin kolmen kuukauden taistelusta, lähentelee Verdunin ja Sommen lukuja.yritti mustamaalata Stalinia? Käsittääkseni jo tuolloin Nikita-poika oli kotiarestissa ja poissa vallankahvasta.
Tshukov on muistaakseni antanut saman tyylisiä lausuntoja. Että talvisodassa menettivät miljoona miestä, mutta myös huomasivat puutteita (ihme) puna-armeijan rakenteissa. Näitä he sitten ehtivät kuulemma korjailla sopivasti (?) Saksan hyökkäykseen mennessä.
- ruumispinoille
Sotia ei ratkota sillä, kuka tappaa eniten. Sodat ratkotaan sillä, kuka saa painostettua vastustajan taipumaan tahtoonsa.
Neukkuja ei kiinnostanut omat tappiot lainkaan, niitä ei yksinkertaisesti noteerattu. Muutenhan maa olisi kärsinyt murskatappion myös Saksaa vastaan, mutta tätä tuskin edes paatunein palstan nasu (mm. holohoax-hörhöt -lainaajan johdolla) yrittää uskotella :)- vain!
Onhan se kiva kun saa ihan henkilökohtaista huomiotakin. Olen tainnut muutamissa keskusteluissa osua kiusallisiin kysymyksiin, kun noin kitkerät kommentit itsestäni sain ;)
Pitänee joku nikki ilmeisesti kehitellä, jotta voi ihan nimeltäkin kutsua..
- silloinkaan
Hyvällä onnella ja valtiomiestaidolla onnistuimme. Tiedossahan on että malli-Cajanderin sotavarustukseen kuului esim. kokardi siviililakissa, aseita ja muuta kättä pidempää oli kovin vähän.
Ne NL:n massat olisivat vyöryneet helposti pitkälle eteenpäin, mutta onneksemme Stalinille tuli kiire ehtiä mukaan Saksan jakoon ja käänsi voimansa sinne.
Ja maamme polittinen johto tajusi heikot mahdollisuutemme jatkoon ja neuvotteli aselevon ja välirauhan.
Ja tajusi Stalinkin, että surkean pohjoisen maan, jossa asuu hankalia ihmisiä, valtaaminen ei ollut yhtä kannattavaa kuin teollisen keski-Euroopan alueiden.- siis alkoi
Saksan jako, niinkö? Onpa mielenkiintoista. Yhtä kehnot ovat tietosi suomalaisten sotavarustuksesta.
- Edellistä tukeva
siis alkoi kirjoitti:
Saksan jako, niinkö? Onpa mielenkiintoista. Yhtä kehnot ovat tietosi suomalaisten sotavarustuksesta.
Stalinilla oli kiire hyökätä Saksaan. Ainoa syy, ettei hän sitä tehnyt, oli se, ettei hän ehtinyt ennen kuin Saksa käynnisti oman operaationsa. NL:n sota-arsenaali oli ryhmitetty hyökkäykseen silloin ja siitä johtui Saksan nopea eteneminen sodan alkuvaiheessa.
- Väitän minä
Edellistä tukeva kirjoitti:
Stalinilla oli kiire hyökätä Saksaan. Ainoa syy, ettei hän sitä tehnyt, oli se, ettei hän ehtinyt ennen kuin Saksa käynnisti oman operaationsa. NL:n sota-arsenaali oli ryhmitetty hyökkäykseen silloin ja siitä johtui Saksan nopea eteneminen sodan alkuvaiheessa.
Stalin tiesi että neuvostoarmeija ei vielä ollut iskukunnossa. Totta kai lopullinen välienselvittely oli hänelle itsestäänselvyys, mutta olisiko Stalin uskaltanut hyökätä 1941, kun puna-armeijan sotapelissäkin - josta Zhukov kirjoittaa muistelmissaan - oli paljastunut miten huonosti neuvostodivisioonille saattaisi käydä jos sota alkaisi jo vuoden 1941 olosuhteissa. Sodanjohdollisia puutteita ei ollut korjattu. Talvisodasta ja sitä edeltäneistä puhdistuksista ei ollut toivottu. Varusteluteollisuutta ei vielä kunnolla oltu siirretty Uralin taakse turvaan.
- tunne tässäkään
Edellistä tukeva kirjoitti:
Stalinilla oli kiire hyökätä Saksaan. Ainoa syy, ettei hän sitä tehnyt, oli se, ettei hän ehtinyt ennen kuin Saksa käynnisti oman operaationsa. NL:n sota-arsenaali oli ryhmitetty hyökkäykseen silloin ja siitä johtui Saksan nopea eteneminen sodan alkuvaiheessa.
sotahistoriaa lainkaan. No, kuvitellahan saa mitä hyvänsä.
- velvoitti
Edellistä tukeva kirjoitti:
Stalinilla oli kiire hyökätä Saksaan. Ainoa syy, ettei hän sitä tehnyt, oli se, ettei hän ehtinyt ennen kuin Saksa käynnisti oman operaationsa. NL:n sota-arsenaali oli ryhmitetty hyökkäykseen silloin ja siitä johtui Saksan nopea eteneminen sodan alkuvaiheessa.
toimittamaan Saksalle mineraaleja mm.öljyä, joiden toimitukset uhkasivat estyä länsiliiton uhattua niitä pommituksilla. Bakun ja Maikopin öljykenttiin kohdistunut uhka lopetti Stalinin sotimisen Suomen kanssa.
- neukkulasta
ainakin Pietarin alueen rajavartiostoa. Sotilaita ei tainnut juuri olla.
- winterjäägare
Talvisota oli suomalaisille menestyksekäs paikallisesti eli taktisesti. Raatteen tien katastrofi oli puna-armeijan pahin koskaan kokema tappio yksittäisessä taistelussa.
163.divisioona tuhottiin toiminta kyvyttömäksi ja ukrainalainen 44.valiodivisioona, Sininen divisioona, tuhottiin lähes kokonaan, rajan taakse pääsi pakenemaan runsaat 700 miestä vahvennetusta divisioonasta eli noin 19 000 miehestä. Suomalaisten menetykset Suomussalmen taisteluissa olivat noin tuhat miestä.
Useissa taisteluissa suomalaiset panivat naapuria päihin lähes yhtä karmein luvuin, mutta kokonaisuuden kannalta se oli merkityksetöntä. Suomalaisten armeija oli liian pieni kestämään koko puna-armeijan painetta ja varustelukin oli sitä sun tätä. Niinpä maa oli pakotettu hyväksymään naapurin rauhanehdot. Eli suomeksi sanottuna hävisimme sodan.
Jos sota olisi jatkunut viikon verran, suomalaisia olisi odottanut lähes täys tuho ja koko maa olisi miehitetty. Tykistöllä oli ammuksia enää muutamaksi päiväksi ja joissakin yksiköissä rivissä oli enää 10% määrävahvuuksista. Se oli pakko rako.
Sodan häviö ei poista sitä tosiasiaa, että Talvisota oli ja on edelleen yksi sotahistorian merkillisimmistä sodista. Suomella ei pitänyt olla mitään mahdollisuuksia. Ulkomaiset asiantuntijat arvioivat maan kestävän noin viikon, pari. Puna-armeija oli vuonna 1939 yksi maailman suurimmista ja nykyaikaisimmista armeijoista ja se käytti myös Suomea vastaan kaiken arsenaalinsa.
Puna-armeijan ongelma oli esikuntaupseeriston kokemattomuus ja poliittisesti ohjattu sota. Se johti hirvittäviin tappioihin ja mieshukkaan. Upseerikunta oli kokematonta, koska kahtena edellisenä vuonna Stalin oli "puhdistanut" armeijan lähes kokonaan kokeneista sotilaista. Esim. 44.divisioonaa komentanut Vinogradov oli kaksi vuotta aikaisemmin ollut pahainen komppanian päällikkö. Hän nousi virkaansa vain siksi, että kaikki edeltäjät tapettiin Stalinin käskystä.- Klausevitsi
Ei sota ole mikään nyrkkeilymatsi, jossa saa pisteitä hyvin osuneista iskuista. Voi voittaa vaikka kaikki taistelut mutta hävitä rauhan, tästä on historiassa lukemattomia esimerkkejä. Se puoli voittaa joka pakottaa toisen poliittisesti alistumaan tahtoonsa. Näinhän Suomen joka tapauksessa kävi, Stalin ja Molotov löivät nyrkkiä pöytään ja meikäläiset allekirjoittivat. Ehdot olivat pahemmat kuin 1939.
Sen jälkeen kun Mainilan laukaukset oli (muka) ammuttu, Suomi vältti täystuhon, koska pystyi kolmen kuukauden vastarintaan ja ehti neuvotella edes jotenkin siedettävät rauhanehdot, mutta jo 1940 syksyllä olisi ollut loppu käsillä, ellei Saksa olisi tarvinnut meitä Barbarossaa varten.
Mannerheimin asenne talvisodan syttyessä oli: saatanan tunarit. Hallituksemme oli mokannut. Suomi joutui taisteluun ylivoimaista vihollista vastaan sotilaallisesti valmistautumattomana. Mannerheimin mielestä olisi ainakin pitänyt voittaa aikaa myönnytyksillä. Tämä riippumatta siitä oliko Stalin kerta kaikkiaan päättänyt hoidella Suomen samalla lailla kuin Baltian jo 1939. - kyllä perää..
Klausevitsi kirjoitti:
Ei sota ole mikään nyrkkeilymatsi, jossa saa pisteitä hyvin osuneista iskuista. Voi voittaa vaikka kaikki taistelut mutta hävitä rauhan, tästä on historiassa lukemattomia esimerkkejä. Se puoli voittaa joka pakottaa toisen poliittisesti alistumaan tahtoonsa. Näinhän Suomen joka tapauksessa kävi, Stalin ja Molotov löivät nyrkkiä pöytään ja meikäläiset allekirjoittivat. Ehdot olivat pahemmat kuin 1939.
Sen jälkeen kun Mainilan laukaukset oli (muka) ammuttu, Suomi vältti täystuhon, koska pystyi kolmen kuukauden vastarintaan ja ehti neuvotella edes jotenkin siedettävät rauhanehdot, mutta jo 1940 syksyllä olisi ollut loppu käsillä, ellei Saksa olisi tarvinnut meitä Barbarossaa varten.
Mannerheimin asenne talvisodan syttyessä oli: saatanan tunarit. Hallituksemme oli mokannut. Suomi joutui taisteluun ylivoimaista vihollista vastaan sotilaallisesti valmistautumattomana. Mannerheimin mielestä olisi ainakin pitänyt voittaa aikaa myönnytyksillä. Tämä riippumatta siitä oliko Stalin kerta kaikkiaan päättänyt hoidella Suomen samalla lailla kuin Baltian jo 1939.Moni asia meni perseelleen ja ei vähäisimpänä ainakaan Suomen varustelutason laiminlyöminen. Itse en ymmärrä miksi Suomi ei koskaan käytä lahjakkaita päämiehiä johtotehtävissä. Esimerkiksi Suomella oli tuolloin Mannerheimin kaltainen nero käytettävissä. Miksi hän ei ollut presidenttinä jo 1918 lähtien? Ja suurvaltapoliittisen tilanteen kiristyessä olisi ainakin pitänyt heittää karismaattinen Marski puikkoihin. Tämä maa aina karkoittaa kaikki lahjakkaat poliitikot pois. Esimerkiksi Ahtisaari oli vain yhden kauden presidenttinä. Nobel-miehiä kuitenkin. Hänen tilalleen asteli kurttunaama-Halonen (yök).
- ...tavoitettaan, ...
...joka oli koko Suomen liittäminen Neuvostoliittoon. Suomi säilyi, siis voitimme.
Kuten kesällä 1944, stalinisteilla oli vain rajoitetusti aikaa Suomen valtaamiseen:
1939-40 Suomen kysymys oli saatavat ratkaistuksi ennenkuin Hitler hermostuu Englannin ja Ranskan mahdollisesta tulosta Talvisodan varjolla Norjaan ja Ruotsiin, tai Stalin hermostuu lännen liittymisestä sotaan NL:oa vastaan. Suomen armeija piti pintansa riittävän pitkään, että po. aikaikkuna sulkeitui ja Stalin suostui rauhaan vain alueellisilla myönnytyksillä.
Kesällä -44 Stalin odotti nopeaa ratkaisua Suomen suunnalla, jotta iskukykyisimmät joukot voidaan siirtää seuraavaan kohteeseen. Hyökkäyksellä oli siis jälleen ajallinen takaraja, jonka jälkeen muut asiat nousevat stavkan (NL:n pääesikunta) pöydällä Suomea tärkeämmiksi. Kun Suomi taas kesti, ja pystyi peräyttämään armeijansa toimintakykyisenä, Stalin realistina hyväksyi taas rauhan, joka säilytti Suomen itsenäisyyden.
Suomi ei ollut siinä tilanteessa NL:n johdolle niin monen divisioonan arvoinen, kuin mitä olisi kulunut maan valtaamisessa ja sidottu pitkiksi ajoiksi Suomen miehittämiseen.
Tässä on pienten kansojen etu: Niiden kimppuun käydään yleensä jonkin kriisin aikana, ja silloin suurvallallakin on runsaasti muita huolia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vasemmistohallitus palauttaa hintasääntelyn, esim. bensalitra vain 1e.
Tuleva vasemmistolaisista koostuva hallitus ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot pitää hinnat kurissa. Tähän tarkoitukse754537Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"
Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky1063781Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"
Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä1423473Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen
Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.371970Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä
Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575691921Mitä on tullut
Entisen abcn rakennuksen tilalle se oli tyhjillään monta vuotta siellä oli jo nyt valot onko huoltoasema? 5:30.891229- 1201050
Palosta selvinnyt 18 vuotias munira tarvitsi tulkin kun puhui Iltalehdelle
Suomessa asuva 18 vuotias tarvii tulkin !!! Tää Suomea puhumaton on palossa kuolleen naisen veli ja asui perheen kanssa.131963- 57933
Mikä homma?
https://share.google/NvruSS4P4EzjTWPov Poliisilla oli keskiviikkona 4. maaliskuuta yksityisasunnossa Saarijärvellä tehtä25837