Kepulaisuuden sysimusta ydin

toki olevani väärässä, mutta todellisuus haraa vastaan.

Jos minun ja eräiden muiden kepuvastaisuus on uskonnollista hurmosta, emme ole kuitenkaan olleet esittämässä, että meidän mielipiteidemme arvostelijat syyllistyisivät kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Minusta on normaalia, että asioista voidaan olla eri mieltä. Eikä se ole vain normaalia, vaan toivottavaa, sillä siinä on juuri demokratian ydin.

Mielipidepankki kirjoitti:

toki olevani väärässä, mutta todellisuus haraa vastaan.

Jos minun ja eräiden muiden kepuvastaisuus on uskonnollista hurmosta, emme ole kuitenkaan olleet esittämässä, että meidän mielipiteidemme arvostelijat syyllistyisivät kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Minusta on normaalia, että asioista voidaan olla eri mieltä. Eikä se ole vain normaalia, vaan toivottavaa, sillä siinä on juuri demokratian ydin.

Lue lisää

SDP on kansanmurhaajien puolue.

Toivottavasti aloittavat taas rähinät omasta puolueestaan.

Aku Paasi oli hyvä tyyppi ja lisää sellaisia demareita Ihalaisen-klubiin vierailemaan!

ottaa myös kantaa siihen osaan, missä rinnastin kepulaisen ja kommustien ajattelutavan toisiinsa. Ihan vaan nähdäkseni, että olet sisäistänyt myös sen oikeaoppisella tavalla.

Mielipidepankki kirjoitti:

ottaa myös kantaa siihen osaan, missä rinnastin kepulaisen ja kommustien ajattelutavan toisiinsa. Ihan vaan nähdäkseni, että olet sisäistänyt myös sen oikeaoppisella tavalla.

Lue lisää

Eläköön kommunismi!

Maanpetturi Kekkonen juonitteli häikäilemättömästi isänmaallisten kommunistien kanssa, mutta petti sitten, niin kuin kepu pettää aina: Suomesta ei tullutkaan kommunistista neuvostojen liiton täysarvoista jäsentä. Ilman Kekkosen itsekeskeistä toimintaa olisimme istuneet kaikissa niissä pöydissä, joissa meitä koskevia päätöksiä tehdään. Suomi olisi ollut osa jotakin suurta ja mahtavaa.

Mutta kepu petti meidät vallankumouksen uljaat toverit. Aikamme on vielä koittava! Sysimusta kepu aatteineen tuhotaan ja proletariaatti ottaa sille kuuluvan vallan!

Kiitos toveri Mielipidepankki! Osaat johdatella minutkin, pienoisen toverin, ajatuksissani oikeaan suuntaan. Kajautetaanpa pitkästä aikaa kolminkertainen vallankumouksen ilosta ja voiton päivän lähestymisen tuottamasta lämpimästä olosta sydänalassa kertova kolminkertainen Partito Comunista d'Italian johtajan Antonio Gramscin kunniaksi eläköönhuuto paikalliskielellä:
viva, viva, viva!!!

Jos väkivalta suhteutetaan asukasmääriin, maaseutu on kaupunkeja väkivaltaisempi asuinympäristö.

Tässä ei ole puoluepoliittista kannanottoa mukana.

tosiasiaa kirjoitti:

Jos väkivalta suhteutetaan asukasmääriin, maaseutu on kaupunkeja väkivaltaisempi asuinympäristö.

Tässä ei ole puoluepoliittista kannanottoa mukana.

Fakta:

Jos väkivalta suhteutetaan asukasmääriin, Helsinki on Suomen väkivaltaisin asuinympäristö. Sama koskee ylipäätään rikollisuutta. Vain henkirikokset ovat joissain osaa maata korkeammalla tasolla kuin Helsingissä, lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomen korkeiden itsemurhatilastojen vuoksi

Tässä ei ole puoluepoliittista kannanottoa mukana.

Ei eilisessäkään keskustelussa puhuttu maaseudun väestöstä vastaan Helsingin väestö. Ainakaan minä en sellaista kirjoittanut. Minä en vedä suinkaan yhtäläisyysmerkkejä kepulaisuuden ja maalla asumisen välille. Sen on sinun ikioma päätelmäsi.

En tiennytkään, että tarkoitit kirjoituksellasi vain eilistä keskustelua. Että sieltä siis löytyy sellaista, missä kiihotan ihmisiä kansanryhmää vastaan. Minusta tuo väitteesi kyllä viittasi aiempiin kirjoituksiini.

Eilisestä kirjoittelusta jokainen voi tarkistaa, että tuomitsin täysin yksiselitteisesti kyseisen väkivallan teon. Sen sijaan en hyväksynyt eräiden muiden tavoin väitettä siitä, että väkivaltaisuus olisi jotenkin helsinkiläinen ilmiö. Tämän todistamiseksi kerroin sitten faktatietoja siitä, että ainakin kaikkein vakavinta väkivaltaa (henkirikoksia ja vammoihin johtaneita törkeitä pahoinpitelyitä) esiintyy suhteellisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tässäkään en eritellyt erikseen kaupunkeja ja maaseutua. Luullakseni ongelmallisimpia ovat kuitenkin noiden seutukuntien kaupungit ja taajamat. Kerroin lisäksi käsitykseni siitä, mikä väkivaltaisuuden taustalla on. Tämä on täysin normaalia sosiologista tietoa, jota on kuultu myös alan asiantuntijoiden suusta. Se ei ole mitään syrjäseutujen ihmisten syyttelyä. Syyt ovat muualla kuin ihmisissä itsessään. Ennen muuta syitä löytyy näiden seutujen huonosta taloudellista kantokyvystä, mikä aiheuttaa pitkäaikaistyöttömyyttä, syrjäytymistä ja moniongelmaisuutta.

Mainitussa yhteydessä toin esille myös sen, että Länsi-Suomessa ei esiinny samanlaisia ongelmia. En siinäkään erotellut kaupunkilaisia tai maalaisia. Tämä maalaisjuttusi on sinun omassa päässä kehittelemäsi vainoharhaisuuteen viittaava konstruktio. Minulla ei ole mitään maalaisia vastaan, mutta kepulaisuutta vastaan kyllä ja paljon.

Omat kokemukseni maaseudun elämästä eivät ihan tue väitettäsi sen moniarvoisuudesta. Tässäkin on toki seutukohtaisia eroja. Jossakin päin Suomea olen kyllä havainnut melkoista ahdasmielisyyttä ja yleensä tämä kyllä korreloi kovasti Kepun suuren kannatuksen kanssa. Enkä minä olen tätä yksin keksinyt, kyllä siitä kuulee monen muunkin suusta ja vakavimmin otan itse sellaisten puheet, jotka ovat sellaisessa yhteisössä asuneet. Erityisen selvänä tuo ahdasmielisyys ja suvaitsemattomuus näkyy seuduilla, missä sekä Kepun että lestadiolaisuuden kannatus on suurta.

Mutta on minulla toki paljon hyviä kokemuksia maaseudusta ja siellä elämisestä. Maaseudulla on paljon hyviä puolia, mutta en kyllä puhuisi silloin ensimmäisenä moniarvoisuudesta. Kaupunkiasumisessa on myös puolensa. Itse olen yrittänyt valita vähän siitä välimaastosta eli asumisen lyhyen matkan päässä kaupungin keskustasta mutta kuitenkin puolimaaseutumaisissa oloissa. Silti en tue Vanhasen puutarhakaupunkimallia, ellei siihen ole liitetty hyvää raideliikenneyhteyttä keskustaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei eilisessäkään keskustelussa puhuttu maaseudun väestöstä vastaan Helsingin väestö. Ainakaan minä en sellaista kirjoittanut. Minä en vedä suinkaan yhtäläisyysmerkkejä kepulaisuuden ja maalla asumisen välille. Sen on sinun ikioma päätelmäsi.

En tiennytkään, että tarkoitit kirjoituksellasi vain eilistä keskustelua. Että sieltä siis löytyy sellaista, missä kiihotan ihmisiä kansanryhmää vastaan. Minusta tuo väitteesi kyllä viittasi aiempiin kirjoituksiini.

Eilisestä kirjoittelusta jokainen voi tarkistaa, että tuomitsin täysin yksiselitteisesti kyseisen väkivallan teon. Sen sijaan en hyväksynyt eräiden muiden tavoin väitettä siitä, että väkivaltaisuus olisi jotenkin helsinkiläinen ilmiö. Tämän todistamiseksi kerroin sitten faktatietoja siitä, että ainakin kaikkein vakavinta väkivaltaa (henkirikoksia ja vammoihin johtaneita törkeitä pahoinpitelyitä) esiintyy suhteellisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tässäkään en eritellyt erikseen kaupunkeja ja maaseutua. Luullakseni ongelmallisimpia ovat kuitenkin noiden seutukuntien kaupungit ja taajamat. Kerroin lisäksi käsitykseni siitä, mikä väkivaltaisuuden taustalla on. Tämä on täysin normaalia sosiologista tietoa, jota on kuultu myös alan asiantuntijoiden suusta. Se ei ole mitään syrjäseutujen ihmisten syyttelyä. Syyt ovat muualla kuin ihmisissä itsessään. Ennen muuta syitä löytyy näiden seutujen huonosta taloudellista kantokyvystä, mikä aiheuttaa pitkäaikaistyöttömyyttä, syrjäytymistä ja moniongelmaisuutta.

Mainitussa yhteydessä toin esille myös sen, että Länsi-Suomessa ei esiinny samanlaisia ongelmia. En siinäkään erotellut kaupunkilaisia tai maalaisia. Tämä maalaisjuttusi on sinun omassa päässä kehittelemäsi vainoharhaisuuteen viittaava konstruktio. Minulla ei ole mitään maalaisia vastaan, mutta kepulaisuutta vastaan kyllä ja paljon.

Omat kokemukseni maaseudun elämästä eivät ihan tue väitettäsi sen moniarvoisuudesta. Tässäkin on toki seutukohtaisia eroja. Jossakin päin Suomea olen kyllä havainnut melkoista ahdasmielisyyttä ja yleensä tämä kyllä korreloi kovasti Kepun suuren kannatuksen kanssa. Enkä minä olen tätä yksin keksinyt, kyllä siitä kuulee monen muunkin suusta ja vakavimmin otan itse sellaisten puheet, jotka ovat sellaisessa yhteisössä asuneet. Erityisen selvänä tuo ahdasmielisyys ja suvaitsemattomuus näkyy seuduilla, missä sekä Kepun että lestadiolaisuuden kannatus on suurta.

Mutta on minulla toki paljon hyviä kokemuksia maaseudusta ja siellä elämisestä. Maaseudulla on paljon hyviä puolia, mutta en kyllä puhuisi silloin ensimmäisenä moniarvoisuudesta. Kaupunkiasumisessa on myös puolensa. Itse olen yrittänyt valita vähän siitä välimaastosta eli asumisen lyhyen matkan päässä kaupungin keskustasta mutta kuitenkin puolimaaseutumaisissa oloissa. Silti en tue Vanhasen puutarhakaupunkimallia, ellei siihen ole liitetty hyvää raideliikenneyhteyttä keskustaan.

Lue lisää

puolestasi asioita. Mitenkä sinulla itselläsi menee nyt huonosti tämän hallituksen takia?

Ei sinun tarvitse olla sitä hyvää tuomassa kenellekkään maalaiselle.

faktaa... kirjoitti:

Fakta:

Jos väkivalta suhteutetaan asukasmääriin, Helsinki on Suomen väkivaltaisin asuinympäristö. Sama koskee ylipäätään rikollisuutta. Vain henkirikokset ovat joissain osaa maata korkeammalla tasolla kuin Helsingissä, lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomen korkeiden itsemurhatilastojen vuoksi

Tässä ei ole puoluepoliittista kannanottoa mukana.

Lue lisää

Itsemurhat eivät ole mitään henkirikoksia. Itsemurhasta ei rangaista lain mukaan ketään. Itä- ja Pohjois-Suomessa on suhteellisesti muuta maata enemmän vakavaa väkivaltaa. Se on väkivaltaa, missä toiselta lähtee henki taikka ainakin yriteään saada toinen hengiltä (henkirikokset ja niiden yritykset) sekä väkivaltaa, missä uhrille aiheutetaan vakavia, yleensä pitkäkestoista sairaanhoitoa vaativia vammoja (törkeät pahoinpitelyt).

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei eilisessäkään keskustelussa puhuttu maaseudun väestöstä vastaan Helsingin väestö. Ainakaan minä en sellaista kirjoittanut. Minä en vedä suinkaan yhtäläisyysmerkkejä kepulaisuuden ja maalla asumisen välille. Sen on sinun ikioma päätelmäsi.

En tiennytkään, että tarkoitit kirjoituksellasi vain eilistä keskustelua. Että sieltä siis löytyy sellaista, missä kiihotan ihmisiä kansanryhmää vastaan. Minusta tuo väitteesi kyllä viittasi aiempiin kirjoituksiini.

Eilisestä kirjoittelusta jokainen voi tarkistaa, että tuomitsin täysin yksiselitteisesti kyseisen väkivallan teon. Sen sijaan en hyväksynyt eräiden muiden tavoin väitettä siitä, että väkivaltaisuus olisi jotenkin helsinkiläinen ilmiö. Tämän todistamiseksi kerroin sitten faktatietoja siitä, että ainakin kaikkein vakavinta väkivaltaa (henkirikoksia ja vammoihin johtaneita törkeitä pahoinpitelyitä) esiintyy suhteellisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tässäkään en eritellyt erikseen kaupunkeja ja maaseutua. Luullakseni ongelmallisimpia ovat kuitenkin noiden seutukuntien kaupungit ja taajamat. Kerroin lisäksi käsitykseni siitä, mikä väkivaltaisuuden taustalla on. Tämä on täysin normaalia sosiologista tietoa, jota on kuultu myös alan asiantuntijoiden suusta. Se ei ole mitään syrjäseutujen ihmisten syyttelyä. Syyt ovat muualla kuin ihmisissä itsessään. Ennen muuta syitä löytyy näiden seutujen huonosta taloudellista kantokyvystä, mikä aiheuttaa pitkäaikaistyöttömyyttä, syrjäytymistä ja moniongelmaisuutta.

Mainitussa yhteydessä toin esille myös sen, että Länsi-Suomessa ei esiinny samanlaisia ongelmia. En siinäkään erotellut kaupunkilaisia tai maalaisia. Tämä maalaisjuttusi on sinun omassa päässä kehittelemäsi vainoharhaisuuteen viittaava konstruktio. Minulla ei ole mitään maalaisia vastaan, mutta kepulaisuutta vastaan kyllä ja paljon.

Omat kokemukseni maaseudun elämästä eivät ihan tue väitettäsi sen moniarvoisuudesta. Tässäkin on toki seutukohtaisia eroja. Jossakin päin Suomea olen kyllä havainnut melkoista ahdasmielisyyttä ja yleensä tämä kyllä korreloi kovasti Kepun suuren kannatuksen kanssa. Enkä minä olen tätä yksin keksinyt, kyllä siitä kuulee monen muunkin suusta ja vakavimmin otan itse sellaisten puheet, jotka ovat sellaisessa yhteisössä asuneet. Erityisen selvänä tuo ahdasmielisyys ja suvaitsemattomuus näkyy seuduilla, missä sekä Kepun että lestadiolaisuuden kannatus on suurta.

Mutta on minulla toki paljon hyviä kokemuksia maaseudusta ja siellä elämisestä. Maaseudulla on paljon hyviä puolia, mutta en kyllä puhuisi silloin ensimmäisenä moniarvoisuudesta. Kaupunkiasumisessa on myös puolensa. Itse olen yrittänyt valita vähän siitä välimaastosta eli asumisen lyhyen matkan päässä kaupungin keskustasta mutta kuitenkin puolimaaseutumaisissa oloissa. Silti en tue Vanhasen puutarhakaupunkimallia, ellei siihen ole liitetty hyvää raideliikenneyhteyttä keskustaan.

Lue lisää

OK

Viittasin aiempiin kirjoituksiisi, joissa olet monessa kohtaa hyökännyt maaseutua ja sen elämää vastaan. Nyt ymmärrän, ettet tarkoita kaikkia maaseudulla asuvia, vain kepulaisia,

Ihan mielenkiintoista tuollainen ihmisten kategorointi poliittisen suuntauksen mukaan.

Kun eilen ennakkoluuloisesti, ja virheellisesti (jonka virheen kylläkin sitten korjasit, siitä kiitos) väitit maaseutua väkivaltaisemmaksi kuin Helsinkiä, ja väitit sen johtuvan maasedun ihmisten heikommasta elämänlaadusta, tarkoititko siis sitä, että vain kepulaiset ovat väkivaltaisempia ja heidän olosuhteensa kehnommat?

Vai puhuitko yleisesti maaseudun ihmisistä?

Kun aiemmin olet vaatinut maaseudun ihmisten erilaisten tukimuotojen poistamista, oletko tarkoittanut tukien poistoa vain kepulaisilta?

Vai puhuitko yleisesti maaseudun tukemisen lopettamisesta

Voisitko sitten todistaa tuon: "Jossakin päin Suomea olen kyllä havainnut melkoista ahdasmielisyyttä ja yleensä tämä kyllä korreloi kovasti Kepun suuren kannatuksen kanssa",

Itse olen huomannut saman, mutta vaikkapa Lapissa jossa tuota ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta on, se korreloi paremminkin vasemmistolaisuuden (korpikommunismin) ja uskonnollisten liikkeiden (lestadiolaisuus) kuin keskustalaisuuden kanssa. Kemi, joka on Suomen vasemmistolaisimpia kaupunkeja, on vaikkapa näissä väkivaltatilastoissa Lapin pahin alue (Utsjoen norjalaistilastoharha poislukien), ei sitä oikein voi kepulaisuudella selittää.

Eiliseen palataksamme, toin esiin, että helsinkiläisten viha kohdistuu maalaisiin yleisesti, ei kepulaisiin erityisesti. Sinä siihen toit tuon kepuulottovuuden, omista harhoistasi johtuvan

Mielipidepankki kirjoitti:

Itsemurhat eivät ole mitään henkirikoksia. Itsemurhasta ei rangaista lain mukaan ketään. Itä- ja Pohjois-Suomessa on suhteellisesti muuta maata enemmän vakavaa väkivaltaa. Se on väkivaltaa, missä toiselta lähtee henki taikka ainakin yriteään saada toinen hengiltä (henkirikokset ja niiden yritykset) sekä väkivaltaa, missä uhrille aiheutetaan vakavia, yleensä pitkäkestoista sairaanhoitoa vaativia vammoja (törkeät pahoinpitelyt).

Lue lisää

Tilastokeskusksen tilastoissa myös itsemurhat luokitellaan henkirikoksiksi.

tausta... kirjoitti:

Tilastokeskusksen tilastoissa myös itsemurhat luokitellaan henkirikoksiksi.

Kirjoitat ihan satuja. Mistä keksitkin?

terve vaan kirjoitti:

OK

Viittasin aiempiin kirjoituksiisi, joissa olet monessa kohtaa hyökännyt maaseutua ja sen elämää vastaan. Nyt ymmärrän, ettet tarkoita kaikkia maaseudulla asuvia, vain kepulaisia,

Ihan mielenkiintoista tuollainen ihmisten kategorointi poliittisen suuntauksen mukaan.

Kun eilen ennakkoluuloisesti, ja virheellisesti (jonka virheen kylläkin sitten korjasit, siitä kiitos) väitit maaseutua väkivaltaisemmaksi kuin Helsinkiä, ja väitit sen johtuvan maasedun ihmisten heikommasta elämänlaadusta, tarkoititko siis sitä, että vain kepulaiset ovat väkivaltaisempia ja heidän olosuhteensa kehnommat?

Vai puhuitko yleisesti maaseudun ihmisistä?

Kun aiemmin olet vaatinut maaseudun ihmisten erilaisten tukimuotojen poistamista, oletko tarkoittanut tukien poistoa vain kepulaisilta?

Vai puhuitko yleisesti maaseudun tukemisen lopettamisesta

Voisitko sitten todistaa tuon: "Jossakin päin Suomea olen kyllä havainnut melkoista ahdasmielisyyttä ja yleensä tämä kyllä korreloi kovasti Kepun suuren kannatuksen kanssa",

Itse olen huomannut saman, mutta vaikkapa Lapissa jossa tuota ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta on, se korreloi paremminkin vasemmistolaisuuden (korpikommunismin) ja uskonnollisten liikkeiden (lestadiolaisuus) kuin keskustalaisuuden kanssa. Kemi, joka on Suomen vasemmistolaisimpia kaupunkeja, on vaikkapa näissä väkivaltatilastoissa Lapin pahin alue (Utsjoen norjalaistilastoharha poislukien), ei sitä oikein voi kepulaisuudella selittää.

Eiliseen palataksamme, toin esiin, että helsinkiläisten viha kohdistuu maalaisiin yleisesti, ei kepulaisiin erityisesti. Sinä siihen toit tuon kepuulottovuuden, omista harhoistasi johtuvan

Lue lisää

Ei ole olemassakaan mitään "helsinkiläisten" vihaa.

terve vaan kirjoitti:

OK

Viittasin aiempiin kirjoituksiisi, joissa olet monessa kohtaa hyökännyt maaseutua ja sen elämää vastaan. Nyt ymmärrän, ettet tarkoita kaikkia maaseudulla asuvia, vain kepulaisia,

Ihan mielenkiintoista tuollainen ihmisten kategorointi poliittisen suuntauksen mukaan.

Kun eilen ennakkoluuloisesti, ja virheellisesti (jonka virheen kylläkin sitten korjasit, siitä kiitos) väitit maaseutua väkivaltaisemmaksi kuin Helsinkiä, ja väitit sen johtuvan maasedun ihmisten heikommasta elämänlaadusta, tarkoititko siis sitä, että vain kepulaiset ovat väkivaltaisempia ja heidän olosuhteensa kehnommat?

Vai puhuitko yleisesti maaseudun ihmisistä?

Kun aiemmin olet vaatinut maaseudun ihmisten erilaisten tukimuotojen poistamista, oletko tarkoittanut tukien poistoa vain kepulaisilta?

Vai puhuitko yleisesti maaseudun tukemisen lopettamisesta

Voisitko sitten todistaa tuon: "Jossakin päin Suomea olen kyllä havainnut melkoista ahdasmielisyyttä ja yleensä tämä kyllä korreloi kovasti Kepun suuren kannatuksen kanssa",

Itse olen huomannut saman, mutta vaikkapa Lapissa jossa tuota ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta on, se korreloi paremminkin vasemmistolaisuuden (korpikommunismin) ja uskonnollisten liikkeiden (lestadiolaisuus) kuin keskustalaisuuden kanssa. Kemi, joka on Suomen vasemmistolaisimpia kaupunkeja, on vaikkapa näissä väkivaltatilastoissa Lapin pahin alue (Utsjoen norjalaistilastoharha poislukien), ei sitä oikein voi kepulaisuudella selittää.

Eiliseen palataksamme, toin esiin, että helsinkiläisten viha kohdistuu maalaisiin yleisesti, ei kepulaisiin erityisesti. Sinä siihen toit tuon kepuulottovuuden, omista harhoistasi johtuvan

Lue lisää

En ole hyökännyt maaseutua ja sen elämää vastaan yhdessäkään kirjoituksessani. En tee tässä poikkeusta edes kepulaisten maalaisten suhteen. Olen arvostellut kepulaisuutta ja esim. veronmaksajien rahojen käyttöä maatalouden tukemiseen reilusti yli sen tarpeen, mikä olisi minkään mittapuun mukaan kohtuullista. Olen arvostellut rahan syytämistä Kepulandiaan, mikä ei tarkoita suinkaan sitä, etten kunnioittaisi maaseudulla asuvien elämää. Minä kunnioitan myös muualla asuvien elämää enkä näe viisaana, että maaseutua pidetään eräiltä osin vuodesta toiseen pystyssä näiden muiden rahoilla. Jokainen saa valita asuinpaikkansa, mutta siihen valintaan ei saa liittyä mikään elättämisvelvollisuus muille.

En siis kategorisoi ihmisiä, vaan poliittisia suuntauksia. Jos sinä haluat kategorisoida siihen ihmiset, jotka kannattavat Kepua, se on sinun asiasi, mutta älä pane sitä minun suuhuni.

En ole väittänyt maaseutua väkivaltaisemmaksi kuin Helsinkiä. Kirjoitin Pohjois- ja Itä-Suomen väkivaltaisuudesta, mikä ei tarkoita vaan maaseutua. Koko Suomen maaseutukaan ei sijaitse tietääkseni Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kepulaisia en ole syyttänyt väkivaltaisuudesta. Heikommat olosuhteet johtuvat syrjäytyneestä asemasta suhteessa talouden valtavirtoihin. Esim. Kainuuta on vaivannut vuosikaudet kroonistunut pitkäaikaistyöttömyys. Sen kohteeksi joutuvat syrjäytyvät vähitellen, kuvaan tulee silloin mukaan alkoholin ja muiden päihteiden liikakäyttöä, mielenterveysongelmia, syrjäytyneisyyttä eli moniongelmaisuutta. Tämä sitten johtaa väkivallan ja myös itsemurhien kasvuun. Kepulainen aluepolitiikka saa kantaa tästä osavastuunsa, koska sen keinoilla syytä rahaa näille alueille ei luoda parempaa hyvinvointia. Hyvinvointi syntyy vain tosiasioiden tunnustamisesta. Se tarkoittaa sitä, että ihmisiä pitää kannustaa muuttamaan työn perässä eikä odottelemaan vuositolkulla josko työ löytäisi heidät. Nämä ihmiset ovat kepulaisen politiikan uhreja olivatpa sitten itse kepulaisia tai muita.

Maaseutua ei auteta kehitysapupolitiikalla. Maaseudulle pitää syntyä omin avuin elinkeinotoimintaa ja sen mukana työtä. Jos ei synny, alueen elinkelvottomuus pitää tunnustaa. Ei Suomella ole varaa asuttaa suurta määrää ihmisiä toimettomina näissä auringonlaskun kunnissa. Tukia ei tarvitse poistaa ihmisiltä, vaan koko tukiajattelu osana aluepolitiikkaa pitää muuttaa. Sellaisesta mallista, missä pääasiana on Kepun kannatuksen säilyttäminen, pitää päästä eroon.

Ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomattomuutta en voi todistaa. Se perustuu omiin kokemuksiin ja havaintoihin sekä tuttujen ja puolituttujen kertomuksiin. Myös tällä palstalla on toisinaan aiheesta kirjoitettu. Ehkä seikkaperäisimmän kuvauksen asiasta on minulle yksittäistapauksessa antanut eräs Lapissa kunnallispolitiikassa toiminut yrittäjä, joka kyllästyi omien sanojensa mukaan tappelemaan Kepumafian kanssa ja muutti yrityksensä pääkaupunkiseudulle, missä kuulemma töitäkin riitti paljon enemmän. No nyt ei ehkä riitä, kun tuli tämä lama. Hän kertoi minulle paljon yksityiskohtia Lapin kepulaisen kunnan toiminnasta ja olihan se tietysti melkoista kuultavaa. Se oli tietysti hänen subjektiivinen näkemyksensä, mutta kyllä samantapaisia on kuultu sen verran monen ei-kepulaisen suusta, ettei niitä ihan osaa tuulesta temmattuna pitää. Lestadiolaisalueilla asiaan liittyy vielä ei-lestadiolaisten yritysten boikotointi. Olet kyllä siinä oikeassa, että ahdasmielisyys liittyy lestadiolaisuuteen, mutta nämä eivät kyllä ole vasemmistoliittolaisia vaan kepuja.

helsinkiläiset eivät vihaa ainakaan maalaisia. Kepun kannatus ei kyllä ole Helsingissä eikä pääkaupunkiseudulla hääviä. Luulen, että tämä valtionhallinnon alueellistamishömpötys on vienyt senkin vähän Kepun kannatuksen mitä on ollut jäljellä. Vähitellen ihmiselle alkaa käydä selväksi, minkälaista rahan kuppaamista Kepu on harrastanut. Onhan laskettu, että pääkaupunkikuntalaisten veroäyreistä menee noin kaksi prosenttia yksistään valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta Kepulandian pohjattomaan kaivoon.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole hyökännyt maaseutua ja sen elämää vastaan yhdessäkään kirjoituksessani. En tee tässä poikkeusta edes kepulaisten maalaisten suhteen. Olen arvostellut kepulaisuutta ja esim. veronmaksajien rahojen käyttöä maatalouden tukemiseen reilusti yli sen tarpeen, mikä olisi minkään mittapuun mukaan kohtuullista. Olen arvostellut rahan syytämistä Kepulandiaan, mikä ei tarkoita suinkaan sitä, etten kunnioittaisi maaseudulla asuvien elämää. Minä kunnioitan myös muualla asuvien elämää enkä näe viisaana, että maaseutua pidetään eräiltä osin vuodesta toiseen pystyssä näiden muiden rahoilla. Jokainen saa valita asuinpaikkansa, mutta siihen valintaan ei saa liittyä mikään elättämisvelvollisuus muille.

En siis kategorisoi ihmisiä, vaan poliittisia suuntauksia. Jos sinä haluat kategorisoida siihen ihmiset, jotka kannattavat Kepua, se on sinun asiasi, mutta älä pane sitä minun suuhuni.

En ole väittänyt maaseutua väkivaltaisemmaksi kuin Helsinkiä. Kirjoitin Pohjois- ja Itä-Suomen väkivaltaisuudesta, mikä ei tarkoita vaan maaseutua. Koko Suomen maaseutukaan ei sijaitse tietääkseni Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kepulaisia en ole syyttänyt väkivaltaisuudesta. Heikommat olosuhteet johtuvat syrjäytyneestä asemasta suhteessa talouden valtavirtoihin. Esim. Kainuuta on vaivannut vuosikaudet kroonistunut pitkäaikaistyöttömyys. Sen kohteeksi joutuvat syrjäytyvät vähitellen, kuvaan tulee silloin mukaan alkoholin ja muiden päihteiden liikakäyttöä, mielenterveysongelmia, syrjäytyneisyyttä eli moniongelmaisuutta. Tämä sitten johtaa väkivallan ja myös itsemurhien kasvuun. Kepulainen aluepolitiikka saa kantaa tästä osavastuunsa, koska sen keinoilla syytä rahaa näille alueille ei luoda parempaa hyvinvointia. Hyvinvointi syntyy vain tosiasioiden tunnustamisesta. Se tarkoittaa sitä, että ihmisiä pitää kannustaa muuttamaan työn perässä eikä odottelemaan vuositolkulla josko työ löytäisi heidät. Nämä ihmiset ovat kepulaisen politiikan uhreja olivatpa sitten itse kepulaisia tai muita.

Maaseutua ei auteta kehitysapupolitiikalla. Maaseudulle pitää syntyä omin avuin elinkeinotoimintaa ja sen mukana työtä. Jos ei synny, alueen elinkelvottomuus pitää tunnustaa. Ei Suomella ole varaa asuttaa suurta määrää ihmisiä toimettomina näissä auringonlaskun kunnissa. Tukia ei tarvitse poistaa ihmisiltä, vaan koko tukiajattelu osana aluepolitiikkaa pitää muuttaa. Sellaisesta mallista, missä pääasiana on Kepun kannatuksen säilyttäminen, pitää päästä eroon.

Ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomattomuutta en voi todistaa. Se perustuu omiin kokemuksiin ja havaintoihin sekä tuttujen ja puolituttujen kertomuksiin. Myös tällä palstalla on toisinaan aiheesta kirjoitettu. Ehkä seikkaperäisimmän kuvauksen asiasta on minulle yksittäistapauksessa antanut eräs Lapissa kunnallispolitiikassa toiminut yrittäjä, joka kyllästyi omien sanojensa mukaan tappelemaan Kepumafian kanssa ja muutti yrityksensä pääkaupunkiseudulle, missä kuulemma töitäkin riitti paljon enemmän. No nyt ei ehkä riitä, kun tuli tämä lama. Hän kertoi minulle paljon yksityiskohtia Lapin kepulaisen kunnan toiminnasta ja olihan se tietysti melkoista kuultavaa. Se oli tietysti hänen subjektiivinen näkemyksensä, mutta kyllä samantapaisia on kuultu sen verran monen ei-kepulaisen suusta, ettei niitä ihan osaa tuulesta temmattuna pitää. Lestadiolaisalueilla asiaan liittyy vielä ei-lestadiolaisten yritysten boikotointi. Olet kyllä siinä oikeassa, että ahdasmielisyys liittyy lestadiolaisuuteen, mutta nämä eivät kyllä ole vasemmistoliittolaisia vaan kepuja.

helsinkiläiset eivät vihaa ainakaan maalaisia. Kepun kannatus ei kyllä ole Helsingissä eikä pääkaupunkiseudulla hääviä. Luulen, että tämä valtionhallinnon alueellistamishömpötys on vienyt senkin vähän Kepun kannatuksen mitä on ollut jäljellä. Vähitellen ihmiselle alkaa käydä selväksi, minkälaista rahan kuppaamista Kepu on harrastanut. Onhan laskettu, että pääkaupunkikuntalaisten veroäyreistä menee noin kaksi prosenttia yksistään valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta Kepulandian pohjattomaan kaivoon.

Lue lisää

Puhut kepualaisesta aluepolitiikasta ja kepulaisen politiikan uhreista. Ilmeisesti viittaat siihen, että tulonsiirtoja maakuntiin on ollut liikaa, ja ihmiset eivät ole siksi lähteneet työn perään muualle.

Viimeisen parin vuosimymmenen suurin tulonsiirto kasvukeskuksista maakuntiin oli kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus. Esimerkiksi Helsingille se merkitsi todella suurta lisämaksuosuutta aiempaan verrattuna. Uudistuksen teki Paavo Lipposen hallitus, jossa Keskusta ei ollut mukana. Tuo Lipposen manooveri sai aikaan sen, ettei pienten kuntien tarvinnut ryhtyä taloutensa vahvistamiseen ja yhteistyön kehittämiseen silloin kun siihen olisi ollut vielä hyvät edellytykset.

Toinen hyvin merkittävä, ja edelleen käynnissä oleva hanke, on valtion virastojen alueellistaminen maakuntiin. Senkin tavoitteet linjasi ja periaatepäätökset siitä teki Lipposen hallitus, ja konkreettiseksi ohjelman muokkasi Vanhasen punamulta, jossa SDP oli todellisuudessa Kepua vahvempi toimija. Tuossakin hankkeessa siis muut kuin Kepu ovat olleet hyvinkin aktiivisia ja linjanneet tavoitteet vaikka Kepukin oli sittemmin mukana. Lipponen muutti vain hajasijoituksen nimen alueellistamiseksi jotta sai ajatuksensa paremmin kansalta läpi.

Esimerkkejä demari- tai kokoomusaluepolitiikasta olisi lisääkin, mutta eiköhän nuokin osoita, ettei meillä ole mitää kepulaista aluepolitiikkaa, vaan sitä tehdään jokaisessa puolueessa, ja itse asiassa suurimmista tulonsiirroista on ollut päättämässä SDP.

Kerroppas miksi Kemi, jossa Kepulla on hyvin vähäinen kannatus ympäröivään maakuntaan verraten, ja vasemmisto on perinteisesti ollut hyvin vahva, on Lapin synkintä aluetta väkivalta- ja rikostilastoissa? Ja miksi Pohjanmaa, jossa Kepu on ollut ja on edelleen erittäin vahva, on noissa samoissa väkivalta- ja rikostilastoissa hyvin matalien lukujen aluetta?

päätösten tekijöitä kirjoitti:

Puhut kepualaisesta aluepolitiikasta ja kepulaisen politiikan uhreista. Ilmeisesti viittaat siihen, että tulonsiirtoja maakuntiin on ollut liikaa, ja ihmiset eivät ole siksi lähteneet työn perään muualle.

Viimeisen parin vuosimymmenen suurin tulonsiirto kasvukeskuksista maakuntiin oli kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus. Esimerkiksi Helsingille se merkitsi todella suurta lisämaksuosuutta aiempaan verrattuna. Uudistuksen teki Paavo Lipposen hallitus, jossa Keskusta ei ollut mukana. Tuo Lipposen manooveri sai aikaan sen, ettei pienten kuntien tarvinnut ryhtyä taloutensa vahvistamiseen ja yhteistyön kehittämiseen silloin kun siihen olisi ollut vielä hyvät edellytykset.

Toinen hyvin merkittävä, ja edelleen käynnissä oleva hanke, on valtion virastojen alueellistaminen maakuntiin. Senkin tavoitteet linjasi ja periaatepäätökset siitä teki Lipposen hallitus, ja konkreettiseksi ohjelman muokkasi Vanhasen punamulta, jossa SDP oli todellisuudessa Kepua vahvempi toimija. Tuossakin hankkeessa siis muut kuin Kepu ovat olleet hyvinkin aktiivisia ja linjanneet tavoitteet vaikka Kepukin oli sittemmin mukana. Lipponen muutti vain hajasijoituksen nimen alueellistamiseksi jotta sai ajatuksensa paremmin kansalta läpi.

Esimerkkejä demari- tai kokoomusaluepolitiikasta olisi lisääkin, mutta eiköhän nuokin osoita, ettei meillä ole mitää kepulaista aluepolitiikkaa, vaan sitä tehdään jokaisessa puolueessa, ja itse asiassa suurimmista tulonsiirroista on ollut päättämässä SDP.

Kerroppas miksi Kemi, jossa Kepulla on hyvin vähäinen kannatus ympäröivään maakuntaan verraten, ja vasemmisto on perinteisesti ollut hyvin vahva, on Lapin synkintä aluetta väkivalta- ja rikostilastoissa? Ja miksi Pohjanmaa, jossa Kepu on ollut ja on edelleen erittäin vahva, on noissa samoissa väkivalta- ja rikostilastoissa hyvin matalien lukujen aluetta?

Lue lisää

politiikkaa pidän näissä asioissa virheenä. Hajasijoituksen osalta alueellistamista varten tehtiin silloin laki, jonka mukaan alueellistamisnäkökohdat tulee huomioida uusia virastoja perustettaessa. Laissa ei pakoteta tekemään järjettömiä päätöksiä eikä aseta mitään määrällisiä tavoitteita. Nämä määrälliset tavoitteet on asettanut Kepu.

Valtionapujärjestelmän tasausjärjestelmä on surkea. Tarkoituksena on ollut helpottaa kuntien ahdinkoa tehtävien lisääntyessä. Tämä järjestelmä kuitenkin jähmettää rakenteelliset epäkohdat pysyviksi. Kepu on aina tukenut ja vaatinut tällaista järjestelmää. Muilla puolueilla on varmasti valmiuksia tehdä siihen muutoksia, muttei Kepulla.

Demarithan korjasivat asiaa viime hallituksessa siten, että annettiin muuttoavustus niille, jotka haluavat lähteä etsimään itselleen työtä. Se on riittämätön mutta oikeansuuntainen toimenpide. Kuntien rakenneuudistus on myös järkevää politiikkaa, mitä Kepu yleensä vastustaa ja muut puoltavat. Siinäkin haetaan taloudellisti järkeviä rakenteellisia uudistuksia.

Kyllä aluepolitiikan intohimot eri puolueiden osalta ovat vuosien mittaan käyneet hyvin selviksi. Ei siitä mihinkään pääse, että Kepu haluaa eniten pitää koko maan haja-asuttuna, kun muut puolueet etsivät keinoja, millä alueiden omaehtoinen pärjääminen rakentaita muuttamalla paranisi.

Keimin väkivaltarikollisuus ei ole erityisen pahaa verrattuna maan itäisempiin osiin samoilla leveysasteilla. Laskin Tilastokeskuksen sivuilta muutamien vastaavankokoisten pohjoisen kaupunkien väkivaltaluvut 10 000 asukasta kohden vuosina 2001-2007 yhteensä. Viiden kaupungin vertailussa Itä-Suomessa sijaitseva Iisalmi oli väkivaltaisin (700 pahoinpitelyrikosta/10000 asukasta). Kemi, Joensuu ja Kajaani olivat aika tasapäisiä (550-570 rikosta). Rovaniemi oli vertailun kaupungeista matalin (noin 450).

Olennaista rikollisuuden osalta ei ole se, minkälainen Kepun kannatus on jossain kunnassa. Tästähän ei ole kyse. Kunnan poliittinen kartta ei määritä muutoinkaan rikollisuuden tasoa. Paljon olennaisempi tekijä on alueen taloudellinen elinkelpoisuus. Kun työttömyys kroonistuu, tulee kaikenlaisia ongelmia. Herkimpiä näille ongelmille ovat miesvaltaiset tehdaspaikkakunnat Pohjois- ja Itä-Suomessa ja muuallakin, missä ei ole vaihtoehtoisia työpaikkoja tarjolla. Eteläisen Suomen parempi tilanne johtuu siitä, että täällä työttmäksi jääneen on helpompi löytää uusi työpaikka. Varsinkin pääkaupunkiseutu on aika hyvin lamalta suojattu, kun teollisuuden määrä on rajallinen, mutta palveluelinkeinojen suuri. Haja-asutusalueille ei pääse syntymään tällaista palvelurakennetta, kun väestöpohja on niin pieni ja hajallaan. Tällaisista asioista tässä on kyse.

Mielipidepankki kirjoitti:

politiikkaa pidän näissä asioissa virheenä. Hajasijoituksen osalta alueellistamista varten tehtiin silloin laki, jonka mukaan alueellistamisnäkökohdat tulee huomioida uusia virastoja perustettaessa. Laissa ei pakoteta tekemään järjettömiä päätöksiä eikä aseta mitään määrällisiä tavoitteita. Nämä määrälliset tavoitteet on asettanut Kepu.

Valtionapujärjestelmän tasausjärjestelmä on surkea. Tarkoituksena on ollut helpottaa kuntien ahdinkoa tehtävien lisääntyessä. Tämä järjestelmä kuitenkin jähmettää rakenteelliset epäkohdat pysyviksi. Kepu on aina tukenut ja vaatinut tällaista järjestelmää. Muilla puolueilla on varmasti valmiuksia tehdä siihen muutoksia, muttei Kepulla.

Demarithan korjasivat asiaa viime hallituksessa siten, että annettiin muuttoavustus niille, jotka haluavat lähteä etsimään itselleen työtä. Se on riittämätön mutta oikeansuuntainen toimenpide. Kuntien rakenneuudistus on myös järkevää politiikkaa, mitä Kepu yleensä vastustaa ja muut puoltavat. Siinäkin haetaan taloudellisti järkeviä rakenteellisia uudistuksia.

Kyllä aluepolitiikan intohimot eri puolueiden osalta ovat vuosien mittaan käyneet hyvin selviksi. Ei siitä mihinkään pääse, että Kepu haluaa eniten pitää koko maan haja-asuttuna, kun muut puolueet etsivät keinoja, millä alueiden omaehtoinen pärjääminen rakentaita muuttamalla paranisi.

Keimin väkivaltarikollisuus ei ole erityisen pahaa verrattuna maan itäisempiin osiin samoilla leveysasteilla. Laskin Tilastokeskuksen sivuilta muutamien vastaavankokoisten pohjoisen kaupunkien väkivaltaluvut 10 000 asukasta kohden vuosina 2001-2007 yhteensä. Viiden kaupungin vertailussa Itä-Suomessa sijaitseva Iisalmi oli väkivaltaisin (700 pahoinpitelyrikosta/10000 asukasta). Kemi, Joensuu ja Kajaani olivat aika tasapäisiä (550-570 rikosta). Rovaniemi oli vertailun kaupungeista matalin (noin 450).

Olennaista rikollisuuden osalta ei ole se, minkälainen Kepun kannatus on jossain kunnassa. Tästähän ei ole kyse. Kunnan poliittinen kartta ei määritä muutoinkaan rikollisuuden tasoa. Paljon olennaisempi tekijä on alueen taloudellinen elinkelpoisuus. Kun työttömyys kroonistuu, tulee kaikenlaisia ongelmia. Herkimpiä näille ongelmille ovat miesvaltaiset tehdaspaikkakunnat Pohjois- ja Itä-Suomessa ja muuallakin, missä ei ole vaihtoehtoisia työpaikkoja tarjolla. Eteläisen Suomen parempi tilanne johtuu siitä, että täällä työttmäksi jääneen on helpompi löytää uusi työpaikka. Varsinkin pääkaupunkiseutu on aika hyvin lamalta suojattu, kun teollisuuden määrä on rajallinen, mutta palveluelinkeinojen suuri. Haja-asutusalueille ei pääse syntymään tällaista palvelurakennetta, kun väestöpohja on niin pieni ja hajallaan. Tällaisista asioista tässä on kyse.

Lue lisää

Pätkä erinomaista demariogiikkaa...

Kun SDP tekee hallituksessa, jossa Kepu ei ole edes mukana, aluepoliittisesti tyhmän valtionosuustasaus päätöksen, vika on Kepun joka on joskus kannattanut asiaa.

Kun SDP linjaa alueellistamistavoitteet hallituksessa, jossa Kepu ei ole edes mukana, vika on Kepun joka on joskus kannattanut hajasijoitusta.

Kun SDP ja Kepu yhdessä määrittävät alueellistamisen tavoitteet määrineen, päätös on yksin Kepun virhe.

Ymmärrätkö miksi sinä ansaitset Tollo nimen, isolla T:llä

logiikkaa... kirjoitti:

Pätkä erinomaista demariogiikkaa...

Kun SDP tekee hallituksessa, jossa Kepu ei ole edes mukana, aluepoliittisesti tyhmän valtionosuustasaus päätöksen, vika on Kepun joka on joskus kannattanut asiaa.

Kun SDP linjaa alueellistamistavoitteet hallituksessa, jossa Kepu ei ole edes mukana, vika on Kepun joka on joskus kannattanut hajasijoitusta.

Kun SDP ja Kepu yhdessä määrittävät alueellistamisen tavoitteet määrineen, päätös on yksin Kepun virhe.

Ymmärrätkö miksi sinä ansaitset Tollo nimen, isolla T:llä

Lue lisää

Tulkitset kirjoitustani väärin. En halua puolustella demarien osuutta näissä asioissa, mutta on selvää, että tällaisen aluepolitiikan puolesta puhujana on ollut Kepu.

Minusta demarien politiikka ansaitsee tässä moitteet. Olen myös aiemmin syyttänyt demareita siitä, että he osasyyllisiä maatalouspolitiikan perusvirheisiin. Demarit ovat antaneet lehmänkauppapolitiikassaan liian helposti periksi kepulaisille vaatimuksille. Se on perin valitettavaa.

Oikeastaan ryhdikkäintä politiikkaa ovat näissä asioissa harjoittaneet ns. city-kokoomuslaiset. He ovat esim. tälläkin vaalikaudella eniten kritisoineet Kepun hajasijoituspolitiikkaa. Kokoomus on myös ollut innolla ajamassa kuntarakenneuudistusta, mitä pidän ilman muuta myönteisenä politiikkana.

On siis ehkä parempi, että seuraavassa kommentissa aloitat kirjoituksen "Pätkä erinomaista Kokoomuslogiikkaa..."

logiikkaa... kirjoitti:

Pätkä erinomaista demariogiikkaa...

Kun SDP tekee hallituksessa, jossa Kepu ei ole edes mukana, aluepoliittisesti tyhmän valtionosuustasaus päätöksen, vika on Kepun joka on joskus kannattanut asiaa.

Kun SDP linjaa alueellistamistavoitteet hallituksessa, jossa Kepu ei ole edes mukana, vika on Kepun joka on joskus kannattanut hajasijoitusta.

Kun SDP ja Kepu yhdessä määrittävät alueellistamisen tavoitteet määrineen, päätös on yksin Kepun virhe.

Ymmärrätkö miksi sinä ansaitset Tollo nimen, isolla T:llä

Lue lisää

Lipposen hallitukset tekivät aluepolitiikkaansa paljolti siksi, ettei kepu olisi päässyt lisäämään sen varjolla kannatustaan. Eli oppositiolta vietiin lyömäaseita, kun tätä aluepolitiikkaa tehtiin aina juuri ennen vaaleja, jotta päästiin todistamaan, että kepun puheilla ei olisi pohjaa.

Olen keskittynyt kirjoittamaan tällä palstalla kepulaisuudesta. Maalaisista en ole kirjoittanut muistini mukaan koskaan ja jos olenkin, tuskin mitenkään halveksivassa sävyssä. Eilsessäkin keskustelussa oli esillä väkivallan esiintyminen eri puolilla Suomea. Vastakkain eivät olleett maalaiset ja kaupunkilaiset. Itsekin esitin lukuja esim. Joensuun ja Rovaniemen rikosluvuista. ne ovat kaupunkeja ja niissä asuu kaupunkilaisia.

Kepulaisuudesta olen kyllä kirjoittanut paljon ja hyvin kriittisesti. Näin ollen en näen muuta mahdollisuutta kuin se, että minua syytettiin kiihotuksesta kepulaisuutta vastaan. Kyse ei voi olla kiihotuksesta maalaisia vastaan, kun en ole maalaisista kirjoittanut. Maanviljelijöistä olen myös kirjoittanut ja yleensä yhdistänyt senkin silloin Kepun alue- ja maatalouspolitiikkaan.

Jos olen puhunut maaseudulla asuvista ihmisistä ryhmänä, olen käsitellyt heitä kyllä enimmäkseen kepulaisen politiikan uhreina kuin minään pahantekijöinä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen keskittynyt kirjoittamaan tällä palstalla kepulaisuudesta. Maalaisista en ole kirjoittanut muistini mukaan koskaan ja jos olenkin, tuskin mitenkään halveksivassa sävyssä. Eilsessäkin keskustelussa oli esillä väkivallan esiintyminen eri puolilla Suomea. Vastakkain eivät olleett maalaiset ja kaupunkilaiset. Itsekin esitin lukuja esim. Joensuun ja Rovaniemen rikosluvuista. ne ovat kaupunkeja ja niissä asuu kaupunkilaisia.

Kepulaisuudesta olen kyllä kirjoittanut paljon ja hyvin kriittisesti. Näin ollen en näen muuta mahdollisuutta kuin se, että minua syytettiin kiihotuksesta kepulaisuutta vastaan. Kyse ei voi olla kiihotuksesta maalaisia vastaan, kun en ole maalaisista kirjoittanut. Maanviljelijöistä olen myös kirjoittanut ja yleensä yhdistänyt senkin silloin Kepun alue- ja maatalouspolitiikkaan.

Jos olen puhunut maaseudulla asuvista ihmisistä ryhmänä, olen käsitellyt heitä kyllä enimmäkseen kepulaisen politiikan uhreina kuin minään pahantekijöinä.

Lue lisää

Eilinen keskustelu käytiin helsinkiläisten käyttäytymisestä, heidän väkivallastaan maalaisia tai sellaisiksi kuvittelemiaan kohtaan.

Missä kohden tuo kirjoittaja väitti sinun kiihottaneen ihmisiä kepulaisia vastaan. Selkeästi puhuttiin maaseudun ihmisistä, joka siis on eri asia kuin kepulaisuus.

Sinä itse keksit tuon kepulaisuutta vastaan kiihottamisen.

Kopioi nyt se kohta jossa sinun on väitetty harrastaneen kiihotusta kepulaisuutta kohtaan, kiitos

nyt todistaa kirjoitti:

Eilinen keskustelu käytiin helsinkiläisten käyttäytymisestä, heidän väkivallastaan maalaisia tai sellaisiksi kuvittelemiaan kohtaan.

Missä kohden tuo kirjoittaja väitti sinun kiihottaneen ihmisiä kepulaisia vastaan. Selkeästi puhuttiin maaseudun ihmisistä, joka siis on eri asia kuin kepulaisuus.

Sinä itse keksit tuon kepulaisuutta vastaan kiihottamisen.

Kopioi nyt se kohta jossa sinun on väitetty harrastaneen kiihotusta kepulaisuutta kohtaan, kiitos

Lue lisää

Millä ihmeen perusteella väität, että muutama jokerikannattaja tekee helsinkiläisistä muuta väestöä väkivaltaisempia?

nyt todistaa kirjoitti:

Eilinen keskustelu käytiin helsinkiläisten käyttäytymisestä, heidän väkivallastaan maalaisia tai sellaisiksi kuvittelemiaan kohtaan.

Missä kohden tuo kirjoittaja väitti sinun kiihottaneen ihmisiä kepulaisia vastaan. Selkeästi puhuttiin maaseudun ihmisistä, joka siis on eri asia kuin kepulaisuus.

Sinä itse keksit tuon kepulaisuutta vastaan kiihottamisen.

Kopioi nyt se kohta jossa sinun on väitetty harrastaneen kiihotusta kepulaisuutta kohtaan, kiitos

Lue lisää

Panen nyt tähän vielä tuon siteerauksen, jotta näet:

"Sinua voisi helposti syyttää kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, ja se syyte toisi satavarmasti tuomion, ainakin jos tämän palstan kirjoituksiasi todisteina käytettäisiin. Sen verran rajua tekstiä olet ladellut."

Kirjoittaja puhuu tämän palstan kirjoituksista, mikä viittaa aiempiin kirjoituksiini eikä vain tuossa yhteydessä kirjoittamaani. Kun ole kirjoittanut enimmäkseen kepulaisuudesta ja lähinnä vain siitä kriittisesti, en näe loogisesti muuta mahdollisuutta kuin, että kirjoittaja tarkoittaa tuossa arvostelevaa suhtautumistani kepulaisuuteen. Ei ole minun vikani, jos hän vetää yhtäläisyysmerkkejä kepulaisuuden ja maalaisuuden välille. Minä en ole koskaan sellaista tehnyt.

Jos kyse ei ole kepulaisuudesta, niin mistä sitten. Hänhän syyttää minua kiihotuksesta kansanryhmää vastaan ja että tähän löytyy palstalta tukuttain todisteita. Sillä joka tällaista väittää, on kai todistustaakka asiassa. Minun väitteeni on se, että olen kirjoittanut arvostellen lähinnä vain kepulaisuudesta ja en ainakaan maalaisista. Pyydä tätä kirjoittajaa näyttämään se, missä syytän tai solvaan maalaisia. Hänhän tässäkin ketjussa kykenee vain vetoamaan siihen oman mielikuvituksensa tuotteeseen, että verhoan maalaisvihan jotenkin kepulaisuuden kaavun alle. Minusta se kuulostaa aika vainoharhaiselta väitteeltä.

ilman vastausta kirjoitti:

Millä ihmeen perusteella väität, että muutama jokerikannattaja tekee helsinkiläisistä muuta väestöä väkivaltaisempia?

Ei muutama Jokerifani tee helsinkiläisistä väkivaltaisempia kuin muut. Se on vaan merkki yleisestä ilmiöstä. Osoitus kuinka kaupunkilaiset nuoret miehet purkavat agressioitaan jopa täysin sivullisiin ja vieläpä naisiin ja vain sen vuoksi, että uhri sattui kantamaan maalaisjoukkueen paitaa.

Tilastot sitten todistaa väkivallan olevan yleisintä Helsingissä

muuta kuin maanviljelijän. Se osoittaa vain sen, että SDP on ajastaan jäljessä.
Muissa eurooppalaisissa sivistysvaltioissa arvostetaan ja kunnioitetaan viljelijää.

Täytyy kyllä sanoa, että olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Kokoomuksen kannattajien piirissä esiintyy vähemmän suovaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä sekä taipumusta yhden totuuden ajatteluun kuin esim. kepulaisuudessa ja äärivasemmistolaisuudessa. Se on ominaisuus, minkä vuoksi pidänkin Kokoomusta ihan tarpeellisena puolueena ja lisäksi oikein hyvänä puolueena omalla asiallaan, jos katsotaan asiaa vaikkapa kansainvälisesti. Kokoomus on maltillinen oikeistopuolue, joka on paikkansa ansainnut. Pidätän silti tietysti oikeuden arvostella senkin politiikkaa ja sen kannattajien keskuudessa onkin paljon enemmän kuin kepulaisten keskuudessa, että arvostelu ja arvioiminen kuuluu demokratiaan ja moniarvoiseen yhteiskuntaan.

Minun mielestäni vastakkainasettelu syntyy perimältään toiseuden kokemuksesta. Mikäli >toiseus< määritellään sosiologisin termein. Toiseudella tarkoitetaan sitä, että sen kautta pyritään vahvistamaan omaa (oman ryhmän) identiteettiä, heijastamalla kaikki paha ja epämiellyttävä toiseksi miellettyyn entiteettiin.

Mitä tiiviimpänä yhteisöä pyritään pitämään, sitä välttämätöntä on toiseus. Yhteiskunnallisena ilmiönä projektisointi on kuitenkin kehityksen este, siksi sitä ei tulisi kannattaa eikä suosia.

Länsimaista yhteiskuntaa kuvataan usein Huntingtonin mukaan, jolloin länsimaisuudella olisi kahdeksan perustekijää:
"Kreikan ja Rooman perintö, läntisen kristinuskon vaikutus, eurooppalaisten kielten valta-asema, henkisen ja maallisen vallan erottaminen toisistaan, oikeusvaltiolle ominainen lakien suoma turva mielivaltaista vallankäyttöä vastaan,
yhteiskunnallinen moniarvoisuus ja moniluokkaisuus, kansanedustukselliset
valtaelimet sekä yksilöllisyyden salliminen."

Mikäli analysoisi eilistä keskustelua ja täällä käytyjä monia muitakin keskusteluja, silloin on varsin selvästi havaittavissa, että länsimaiset perusarvot eivät ole kovinkaan kovassa huudossa Keskustapuolueen kannattajien piirissä. Paras esimerkki on tietenkin, tänäänkin aloitettu ketju, jossa oppositiopoliitikkoa vaaditaan edesvastuuseen, koska hän on kritisoinut ja ehdottanut toimenpiteitä hallitusta vastaan.

Yhteiskunnista on erotettavissa erilaisia muotoja, joiden määrittely on kohtalaisen yksinkertaista. On vahvasti uskonnollisesti johdettuja maita, johon kuuluu osa islamistisia maita, Kiina, Pohjois-Korea, on vahvan yksipuoluejärjestelmän johtamia maita, joista Kuuba on hyvä esimerkki ja sitten eräs ryhmä johon kuuluu diktaattorimaisesti johdetut maat. Näissä kaikissa valtioissa on yhteisiä piirteitä, niitä on jopa paljon. Eräs oleellinen on kulttuurillinen yhtenäisyyden vaatimus ja kritiikitön alistumisvaade.

Kalle Karjalan väitöskirjan määritelmän mukaisesti kulttuuri voidaan kiteyttää näin:
Kulttuuri on ihmisryhmille ominainen monisärmäinen kokonaisuus,
• se sisältää ryhmän kielen, tiedon, taidot, tuotteet, uskomukset, arvot, tavat, koko
elämänmuodon,
• se perustuu oppimiselle ja välittyy paljolti kielen avulla,
• se on tulosta ryhmän pitkäaikaisesta eksistenssistä,
• se muuttuu jatkuvasti,
• se on kaikkien ryhmän jäsenten kohdalla hieman erilaista.

JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 214
------------
Konfliktien välttämiseksi tulisikin kiinnittää huomiota siihen ristiriitaan, joka syntyy siitä, että omaa kulttuuria pyritään pitämään staattisena ainoana oikeana elämäntapana, jolloin toisenlainen tapa hahmottaa todellisuutta nähdään uhkaavana ja jopa pelottavana.

Minä, hyvinkin epäpoliittisena ihmisenä olen ollut varsin hämmästynyt täällä esillä olevasta kommunikointitavoista, se on oikeasti varsin vierasta länsimaiselle demokratialle. Vastaavanlaista yhtenäisyyden vaatimusta voisi odottaa löytävänsä uskonnollisesti hallituista valtioista ja vahvasta kommunistisesta ideologiasta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa, että olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Kokoomuksen kannattajien piirissä esiintyy vähemmän suovaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä sekä taipumusta yhden totuuden ajatteluun kuin esim. kepulaisuudessa ja äärivasemmistolaisuudessa. Se on ominaisuus, minkä vuoksi pidänkin Kokoomusta ihan tarpeellisena puolueena ja lisäksi oikein hyvänä puolueena omalla asiallaan, jos katsotaan asiaa vaikkapa kansainvälisesti. Kokoomus on maltillinen oikeistopuolue, joka on paikkansa ansainnut. Pidätän silti tietysti oikeuden arvostella senkin politiikkaa ja sen kannattajien keskuudessa onkin paljon enemmän kuin kepulaisten keskuudessa, että arvostelu ja arvioiminen kuuluu demokratiaan ja moniarvoiseen yhteiskuntaan.

Lue lisää

>>Kokoomuksen kannattajien piirissä esiintyy vähemmän suovaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä sekä taipumusta yhden totuuden ajatteluun kuin esim. kepulaisuudessa ja äärivasemmistolaisuudessa>>

Unohdit demarit.

SDP elää vastakkainasettelusta, yksinkertaistamisesta ja toisten syyllistämisestä. Sehän nähtiin viimeksi eläkekiistassa.

Nuo ominaisuudet voidaan kuvata myös sanoin ahdasmielisyys ja suvaitsemattomuus.

Suomen nykyisessä vasemmistossa Vasemmistoliitto on suvaitsevaisempi ja moniarvoisempi kuin SDP. SDP on jämähtänyt tietyn eliittiduunariporukan saavutettujen etujen vaalijaksi, ay-liikkeen edustajaksi poliittisessa päätöksen teossa ja unohtanut aidosti vähäosaiset ja köyhät, Vasemmistoliitto muistaa heitäkin. Nyt puhun käytännön politiikasta, en urpilaispapukaijapuheista

Niinpä niin kirjoitti:

Minun mielestäni vastakkainasettelu syntyy perimältään toiseuden kokemuksesta. Mikäli >toiseus< määritellään sosiologisin termein. Toiseudella tarkoitetaan sitä, että sen kautta pyritään vahvistamaan omaa (oman ryhmän) identiteettiä, heijastamalla kaikki paha ja epämiellyttävä toiseksi miellettyyn entiteettiin.

Mitä tiiviimpänä yhteisöä pyritään pitämään, sitä välttämätöntä on toiseus. Yhteiskunnallisena ilmiönä projektisointi on kuitenkin kehityksen este, siksi sitä ei tulisi kannattaa eikä suosia.

Länsimaista yhteiskuntaa kuvataan usein Huntingtonin mukaan, jolloin länsimaisuudella olisi kahdeksan perustekijää:
"Kreikan ja Rooman perintö, läntisen kristinuskon vaikutus, eurooppalaisten kielten valta-asema, henkisen ja maallisen vallan erottaminen toisistaan, oikeusvaltiolle ominainen lakien suoma turva mielivaltaista vallankäyttöä vastaan,
yhteiskunnallinen moniarvoisuus ja moniluokkaisuus, kansanedustukselliset
valtaelimet sekä yksilöllisyyden salliminen."

Mikäli analysoisi eilistä keskustelua ja täällä käytyjä monia muitakin keskusteluja, silloin on varsin selvästi havaittavissa, että länsimaiset perusarvot eivät ole kovinkaan kovassa huudossa Keskustapuolueen kannattajien piirissä. Paras esimerkki on tietenkin, tänäänkin aloitettu ketju, jossa oppositiopoliitikkoa vaaditaan edesvastuuseen, koska hän on kritisoinut ja ehdottanut toimenpiteitä hallitusta vastaan.

Yhteiskunnista on erotettavissa erilaisia muotoja, joiden määrittely on kohtalaisen yksinkertaista. On vahvasti uskonnollisesti johdettuja maita, johon kuuluu osa islamistisia maita, Kiina, Pohjois-Korea, on vahvan yksipuoluejärjestelmän johtamia maita, joista Kuuba on hyvä esimerkki ja sitten eräs ryhmä johon kuuluu diktaattorimaisesti johdetut maat. Näissä kaikissa valtioissa on yhteisiä piirteitä, niitä on jopa paljon. Eräs oleellinen on kulttuurillinen yhtenäisyyden vaatimus ja kritiikitön alistumisvaade.

Kalle Karjalan väitöskirjan määritelmän mukaisesti kulttuuri voidaan kiteyttää näin:
Kulttuuri on ihmisryhmille ominainen monisärmäinen kokonaisuus,
• se sisältää ryhmän kielen, tiedon, taidot, tuotteet, uskomukset, arvot, tavat, koko
elämänmuodon,
• se perustuu oppimiselle ja välittyy paljolti kielen avulla,
• se on tulosta ryhmän pitkäaikaisesta eksistenssistä,
• se muuttuu jatkuvasti,
• se on kaikkien ryhmän jäsenten kohdalla hieman erilaista.

JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 214
------------
Konfliktien välttämiseksi tulisikin kiinnittää huomiota siihen ristiriitaan, joka syntyy siitä, että omaa kulttuuria pyritään pitämään staattisena ainoana oikeana elämäntapana, jolloin toisenlainen tapa hahmottaa todellisuutta nähdään uhkaavana ja jopa pelottavana.

Minä, hyvinkin epäpoliittisena ihmisenä olen ollut varsin hämmästynyt täällä esillä olevasta kommunikointitavoista, se on oikeasti varsin vierasta länsimaiselle demokratialle. Vastaavanlaista yhtenäisyyden vaatimusta voisi odottaa löytävänsä uskonnollisesti hallituista valtioista ja vahvasta kommunistisesta ideologiasta.

Lue lisää

Kiinnostavasti kirjoitit. Ilmeisesti netin keskustelupalstat valikoivat kirjoittajikseen henkilöitä, joilla on taipumusta polarisoida asiat siten, että he pitävät omaa kantaansa ainutlaatuisena ja ainoana oikeana ja muita kannanottoja uhkaavina ja vihamielisinä.

Toiseus sosiologisena terminä on minusta kiinnostava. Moni liittää sen sen kepulaisuuteen, mutta esiintyy sitä kaikissa muissakin puolueiss, jotka hakevat sisäistä yhtenäisyyttään osoittamalla kannattajilleen ulkoisen vihollisen, jota "vastustamaan" on politiikassa yhdistyttävä "joukkovoimaksi".

Jostain muistan lukeneeni/kuulleeni, että venäläinen kansanluonne olisi nationalismissaan ja vahvan johtajan kaipuussaan vastaavanlainen: se voi tuntea olemassaolonsa vahvaksi vain silloin, kun sillä on joku vastustaja.

Vastaavasti venäläinen - ja moni suomalainenkin - ei koskaan myönnä jonkin epäkohdan aiheutuneen omista tekemisistä, vaan etsii aina syyllistä ulkopuolelta, sieltä "toisista".

-Jäbä

hyvä piirre kirjoitti:

Kiinnostavasti kirjoitit. Ilmeisesti netin keskustelupalstat valikoivat kirjoittajikseen henkilöitä, joilla on taipumusta polarisoida asiat siten, että he pitävät omaa kantaansa ainutlaatuisena ja ainoana oikeana ja muita kannanottoja uhkaavina ja vihamielisinä.

Toiseus sosiologisena terminä on minusta kiinnostava. Moni liittää sen sen kepulaisuuteen, mutta esiintyy sitä kaikissa muissakin puolueiss, jotka hakevat sisäistä yhtenäisyyttään osoittamalla kannattajilleen ulkoisen vihollisen, jota "vastustamaan" on politiikassa yhdistyttävä "joukkovoimaksi".

Jostain muistan lukeneeni/kuulleeni, että venäläinen kansanluonne olisi nationalismissaan ja vahvan johtajan kaipuussaan vastaavanlainen: se voi tuntea olemassaolonsa vahvaksi vain silloin, kun sillä on joku vastustaja.

Vastaavasti venäläinen - ja moni suomalainenkin - ei koskaan myönnä jonkin epäkohdan aiheutuneen omista tekemisistä, vaan etsii aina syyllistä ulkopuolelta, sieltä "toisista".

-Jäbä

Lue lisää

Keskustelupalstojen luonne on jo rakenteeltaan yksipuolinen vuorovaikutuskanava. Jännitteitä muodostuu varsin monella taholla. Eräs, täälläkin nähty, on yksilöllisyyden tunnistamisen haenta, se on kohtalaisen mielenkiintoinen piirre. Palstoilla, jossa on määritellyt teemat. Pyritään siis erottumaan yksilöinä, eikä niinkään asiaperusteilla. Nimettömyys ja fyysisen läsnäolon puute,tekee yksilöllisyyden korostamisesta varsin haasteellisen tehtävän. Osalla se onnistuu luontaisen karisman ansiosta, esimerkkinä täältä vaikkapa Uusi-Ukki. Osalla kirjoitusten pääasiallisin sisältö on provokatiivisuus ja henkilöihin käyvä kirjoittelu, nämäkin ovat eräänlaisia erottumisen muotoja.

Neutraalin keskustelun käyminen vaatisi sen, että pyrittäisiin unohtamaan oma persoona ja kirjoittamaan asiapitoisesti. Keskustelupalstojen pienryhmäkulttuuri harvoin tukee tällaista toimintaa. Varsin mielenkiintoinen piirre sinänsä.

Toiseus on Simone de Beauvoirin käyttämä termi, häntä voidaan pitää nykyaikaisen feminismin yhtenä perusfilosofian luojana. Sosiologian teorioihin toiseus sopii mainiosti, se on erinomainen argumentaationtuki.

Hieman vierastan, näitä kansanluonne määritelmiä. Mutta luultavasti siirtomaavallan perintönä varsin usealle kansalle on syntynyt käsitys muiden maiden toiseudesta ja myös viholliskuva. Siirtomaavaltaisännät kärsivät osaltaan vieläkin näistä ongelmista. Imperialismin jäljet ovat pitkät.

Kommunistisen puolueen periaatteisiin kuului aikoinaan slogan: "Ellet ole puolestamme, olet meitä vastaan". Tässä on varsin hyvin tiivistetty toiseuden ja sen kokemisen ydin.

Aivan, kaikissa ryhmissä syntyy oma näkemys ryhmän kulttuurista ja sen vastavoimista, harvalla puolueella on kuitenkin noinkin tiivis yksimielisyyden vaatimus kuin Keskustapuolueella. Yksimielisyyden vaade on lisäksi siksikin jännä, koska puolueen sisäinen oppositio on niin voimakas. Viesti on ristiriitaisuudessaan suorastaan kiehtova, sen perusteita on niin vaikea hahmottaa.

Niinpä niin kirjoitti:

Keskustelupalstojen luonne on jo rakenteeltaan yksipuolinen vuorovaikutuskanava. Jännitteitä muodostuu varsin monella taholla. Eräs, täälläkin nähty, on yksilöllisyyden tunnistamisen haenta, se on kohtalaisen mielenkiintoinen piirre. Palstoilla, jossa on määritellyt teemat. Pyritään siis erottumaan yksilöinä, eikä niinkään asiaperusteilla. Nimettömyys ja fyysisen läsnäolon puute,tekee yksilöllisyyden korostamisesta varsin haasteellisen tehtävän. Osalla se onnistuu luontaisen karisman ansiosta, esimerkkinä täältä vaikkapa Uusi-Ukki. Osalla kirjoitusten pääasiallisin sisältö on provokatiivisuus ja henkilöihin käyvä kirjoittelu, nämäkin ovat eräänlaisia erottumisen muotoja.

Neutraalin keskustelun käyminen vaatisi sen, että pyrittäisiin unohtamaan oma persoona ja kirjoittamaan asiapitoisesti. Keskustelupalstojen pienryhmäkulttuuri harvoin tukee tällaista toimintaa. Varsin mielenkiintoinen piirre sinänsä.

Toiseus on Simone de Beauvoirin käyttämä termi, häntä voidaan pitää nykyaikaisen feminismin yhtenä perusfilosofian luojana. Sosiologian teorioihin toiseus sopii mainiosti, se on erinomainen argumentaationtuki.

Hieman vierastan, näitä kansanluonne määritelmiä. Mutta luultavasti siirtomaavallan perintönä varsin usealle kansalle on syntynyt käsitys muiden maiden toiseudesta ja myös viholliskuva. Siirtomaavaltaisännät kärsivät osaltaan vieläkin näistä ongelmista. Imperialismin jäljet ovat pitkät.

Kommunistisen puolueen periaatteisiin kuului aikoinaan slogan: "Ellet ole puolestamme, olet meitä vastaan". Tässä on varsin hyvin tiivistetty toiseuden ja sen kokemisen ydin.

Aivan, kaikissa ryhmissä syntyy oma näkemys ryhmän kulttuurista ja sen vastavoimista, harvalla puolueella on kuitenkin noinkin tiivis yksimielisyyden vaatimus kuin Keskustapuolueella. Yksimielisyyden vaade on lisäksi siksikin jännä, koska puolueen sisäinen oppositio on niin voimakas. Viesti on ristiriitaisuudessaan suorastaan kiehtova, sen perusteita on niin vaikea hahmottaa.

Lue lisää

Mielenkiintoisen kirjoituksesi kuittaukseksi totean jatkoksi vaan, että kiistellyn demaripoliitikon ja mepin, Lasse Lehtisen väitöskirja oli aika kiinnostavaa luettavaa siinäkin mielessä, että se kuvasi vallan mainiosti, millaisia sisäisiä ryhmiä sdp:n sisällä on ollut vallan kahvaa vääntämässä j millaisia erilaisia kulttuureja mahtuu yhden puolueen ulkoisesti yhtenäiseen joukkoon.

Keskustan sisäinen oppositio näkyy ehkä nyt vahvana, mutta smoin oli sdp:n sisällä, kun Lipponen nousi Paasion jälkeen puheenjohtajaksi ja ay-toimitsijat puolueen sisällä yrittivät opponoida Lipposta vastaan.

Heidät hiljennettiin aika pian. Vain Tuomioja jäi joninlaiseksi aatteelliseksi haastajaksi.

Keskusta on sen sijaan aika omituinen minusta sen suhteen, että Vanhasta kritosoidaan ja lyödään täysin avoimesti, mutta ei hänelle ole kukaan ilmoittautunut haastajaksi.

-Jäbä

Niinpä niin kirjoitti:

Keskustelupalstojen luonne on jo rakenteeltaan yksipuolinen vuorovaikutuskanava. Jännitteitä muodostuu varsin monella taholla. Eräs, täälläkin nähty, on yksilöllisyyden tunnistamisen haenta, se on kohtalaisen mielenkiintoinen piirre. Palstoilla, jossa on määritellyt teemat. Pyritään siis erottumaan yksilöinä, eikä niinkään asiaperusteilla. Nimettömyys ja fyysisen läsnäolon puute,tekee yksilöllisyyden korostamisesta varsin haasteellisen tehtävän. Osalla se onnistuu luontaisen karisman ansiosta, esimerkkinä täältä vaikkapa Uusi-Ukki. Osalla kirjoitusten pääasiallisin sisältö on provokatiivisuus ja henkilöihin käyvä kirjoittelu, nämäkin ovat eräänlaisia erottumisen muotoja.

Neutraalin keskustelun käyminen vaatisi sen, että pyrittäisiin unohtamaan oma persoona ja kirjoittamaan asiapitoisesti. Keskustelupalstojen pienryhmäkulttuuri harvoin tukee tällaista toimintaa. Varsin mielenkiintoinen piirre sinänsä.

Toiseus on Simone de Beauvoirin käyttämä termi, häntä voidaan pitää nykyaikaisen feminismin yhtenä perusfilosofian luojana. Sosiologian teorioihin toiseus sopii mainiosti, se on erinomainen argumentaationtuki.

Hieman vierastan, näitä kansanluonne määritelmiä. Mutta luultavasti siirtomaavallan perintönä varsin usealle kansalle on syntynyt käsitys muiden maiden toiseudesta ja myös viholliskuva. Siirtomaavaltaisännät kärsivät osaltaan vieläkin näistä ongelmista. Imperialismin jäljet ovat pitkät.

Kommunistisen puolueen periaatteisiin kuului aikoinaan slogan: "Ellet ole puolestamme, olet meitä vastaan". Tässä on varsin hyvin tiivistetty toiseuden ja sen kokemisen ydin.

Aivan, kaikissa ryhmissä syntyy oma näkemys ryhmän kulttuurista ja sen vastavoimista, harvalla puolueella on kuitenkin noinkin tiivis yksimielisyyden vaatimus kuin Keskustapuolueella. Yksimielisyyden vaade on lisäksi siksikin jännä, koska puolueen sisäinen oppositio on niin voimakas. Viesti on ristiriitaisuudessaan suorastaan kiehtova, sen perusteita on niin vaikea hahmottaa.

Lue lisää

Vähän tuosta viimeisetä kappaleestasi.

Meillä ehkä tiukin yksimielisyysvaade on SDP:llä, varsinkin jos RKP katsotaan pelkäksi kielipuolueeksi. SDP on hyvin keskusjohtoinen, pienen piirin hallitsema. Puheenjohtajavalintatavan ympärillä käyty keskustelu viime kesänä paljasti aika raadollisesti tuon demokratiavajeen joka puolueessa on. Demareilla on hyvin sisäänrakennettu taipumus seurata johtajaa liiemmälti marisematta, ainakaan julkisesti.

Lipponen oli hyvin oikeistolainen politiikassaan, silti joukot hurrasivat hänelle. Heinäluoma oli puhdas ay-johtaja, silti joukot hurrasivat hänelle. Urpilainen on pelkkä fraasien toistelija, silti joukot hurraavat hänelle. Näytelmä ei kaukaa liippaa kommunistipuolueiden näytöksiä entisissä sosialimaissa. Julkisesti ei arvostella johtoa, se on sääntö.

Kokoomuksessa on meneillään samansuuntainen kehitys, Kataista ei arvostella kuin välillisesti Niinistöä tukemalla. Historiallisesti ottaen Kokoomuksessa ei kuitenkaan ole samanlaista yhdenmukaisuuden vaadetta kuin SDP:ssä.

Vasemmistoliitto kantaa kommunistien perintöä, ja siellähän on aina oltu sisäisesti erimielisiä asioista. Puolueen kuihtuminen on vähentänyt erimielisyyksiä, vaikka vielä Siimeksen aikaan käytiin kovaakin vääntöä.

Keskustassa uskalletaan olla eri mieltä omienkin kanssa. "Sisäinen oppositio" on kaikkien nähtävissä ja erilaisia kantoja ei peitetä hymistelyyn johtajan takana. Enemmän kepun sisäisiä mielipide-eroja ruotivat poliittiset vastustajat kuin puolueen toimijat itse. Vastustajine motiivitkin ovat tiedossa.

meni... kirjoitti:

Vähän tuosta viimeisetä kappaleestasi.

Meillä ehkä tiukin yksimielisyysvaade on SDP:llä, varsinkin jos RKP katsotaan pelkäksi kielipuolueeksi. SDP on hyvin keskusjohtoinen, pienen piirin hallitsema. Puheenjohtajavalintatavan ympärillä käyty keskustelu viime kesänä paljasti aika raadollisesti tuon demokratiavajeen joka puolueessa on. Demareilla on hyvin sisäänrakennettu taipumus seurata johtajaa liiemmälti marisematta, ainakaan julkisesti.

Lipponen oli hyvin oikeistolainen politiikassaan, silti joukot hurrasivat hänelle. Heinäluoma oli puhdas ay-johtaja, silti joukot hurrasivat hänelle. Urpilainen on pelkkä fraasien toistelija, silti joukot hurraavat hänelle. Näytelmä ei kaukaa liippaa kommunistipuolueiden näytöksiä entisissä sosialimaissa. Julkisesti ei arvostella johtoa, se on sääntö.

Kokoomuksessa on meneillään samansuuntainen kehitys, Kataista ei arvostella kuin välillisesti Niinistöä tukemalla. Historiallisesti ottaen Kokoomuksessa ei kuitenkaan ole samanlaista yhdenmukaisuuden vaadetta kuin SDP:ssä.

Vasemmistoliitto kantaa kommunistien perintöä, ja siellähän on aina oltu sisäisesti erimielisiä asioista. Puolueen kuihtuminen on vähentänyt erimielisyyksiä, vaikka vielä Siimeksen aikaan käytiin kovaakin vääntöä.

Keskustassa uskalletaan olla eri mieltä omienkin kanssa. "Sisäinen oppositio" on kaikkien nähtävissä ja erilaisia kantoja ei peitetä hymistelyyn johtajan takana. Enemmän kepun sisäisiä mielipide-eroja ruotivat poliittiset vastustajat kuin puolueen toimijat itse. Vastustajine motiivitkin ovat tiedossa.

Lue lisää

Seuraan varsin tiiviisti, jo työnikin puolesta yhteiskunnallista keskustelua. Keskustapuolue on siten poikkeuksellinen puolue, että saman mielisyyden vaatimus ulotetaan TOISIIN toimijoihin puolueisiin ja järjestöihin. Korhosen mm. vaati rivien ampumista suoraksi ja tämä viesti oli osoitettu Kokoomukselle. Tälläkin keskustelupalstalla äänekkäämmin keskustelun yksipuolisatamista vaativat Keskustalaisiksi mielletyt henkilöt, voitaisiinkin oikeastaan jo puhua sensuurin haikailuista. Vanhasen mielestä asioista ei voida keskustella valmisteluvaiheessa, eikä valmisteluvaiheen jälkeen, koska asiat on päätetty. Kritiikki on aina väärään aikaan kohdennettua. Tämä piirre on erittäin poikkeuksellista demokratiassa ja on kummallista, että Keskustapuolue on sen hyväksynyt. Kuten edellisessä viestissä ihmeteltiin, kuinka on mahdollista, että Vanhasen toimintaa kritisoidaan hyvinkin vahvasti, mutta haastajaa ei kuitenkaan aktivitisesti haeta?

SDP.n oppositio on ollut varsin äänekäs, siellä on aina ollut puolueen linjan arvostelijoita ja aina ne ovat mahtuneet saman katon alle. Demarit eivät ole myöskään vaatineen toisten puolueiden kritiikkiä vaikenemaan. Demareista on joskus sanottu, että "katto on korkealla ja seinät leveällä", tämä on viesti puolueen sisäisestä monikulttuurillisuudesta.

Kokoomuksellakin on jonkin verran näitä harvainvaltaisuuteen liitettäviä perinteitä, vedotaan yhteisvastuuseen siten, että hallituksen toimia ei tulisi arvostella, koska yhteiskunnallinen tilanne on niin vaikea? Kuitenkin juuri silloin pitäisi asioista keskustella ja erilaisia vaihtoehtoja haravoida.

Niinpä niin kirjoitti:

Seuraan varsin tiiviisti, jo työnikin puolesta yhteiskunnallista keskustelua. Keskustapuolue on siten poikkeuksellinen puolue, että saman mielisyyden vaatimus ulotetaan TOISIIN toimijoihin puolueisiin ja järjestöihin. Korhosen mm. vaati rivien ampumista suoraksi ja tämä viesti oli osoitettu Kokoomukselle. Tälläkin keskustelupalstalla äänekkäämmin keskustelun yksipuolisatamista vaativat Keskustalaisiksi mielletyt henkilöt, voitaisiinkin oikeastaan jo puhua sensuurin haikailuista. Vanhasen mielestä asioista ei voida keskustella valmisteluvaiheessa, eikä valmisteluvaiheen jälkeen, koska asiat on päätetty. Kritiikki on aina väärään aikaan kohdennettua. Tämä piirre on erittäin poikkeuksellista demokratiassa ja on kummallista, että Keskustapuolue on sen hyväksynyt. Kuten edellisessä viestissä ihmeteltiin, kuinka on mahdollista, että Vanhasen toimintaa kritisoidaan hyvinkin vahvasti, mutta haastajaa ei kuitenkaan aktivitisesti haeta?

SDP.n oppositio on ollut varsin äänekäs, siellä on aina ollut puolueen linjan arvostelijoita ja aina ne ovat mahtuneet saman katon alle. Demarit eivät ole myöskään vaatineen toisten puolueiden kritiikkiä vaikenemaan. Demareista on joskus sanottu, että "katto on korkealla ja seinät leveällä", tämä on viesti puolueen sisäisestä monikulttuurillisuudesta.

Kokoomuksellakin on jonkin verran näitä harvainvaltaisuuteen liitettäviä perinteitä, vedotaan yhteisvastuuseen siten, että hallituksen toimia ei tulisi arvostella, koska yhteiskunnallinen tilanne on niin vaikea? Kuitenkin juuri silloin pitäisi asioista keskustella ja erilaisia vaihtoehtoja haravoida.

Lue lisää

Vanhasen kakkos hallituksessa on paljon avoimempi ilmapiiri kuin vaikkapa edellisissä Vanhasen ykkös tai Lipposen hallituksissa. Sen näkee päälle ja sen olen saanut myös kuulla eri ministeriöiden tutuilta virkamiehiltä

Esimerkiksi ulko- ja puolustuspolitiikasta on puhuttu ihan eritavalla kuin aiemmin, Etenkin Stubb on tuonut uuden otteen ulkopolitiikan avoimmuuteen. Ylipäätään ministereillä on enemmän omaa erityisalaansa koskevia toimintavapauksia kuin aiemmilla hallituksilla. Näin ei olla pelkästään pääministerin käskytyksen varassa kuten Lipposen aikaan.

Kyllä juuri Lipposella oli ihan toisen tason keskustelemattomuuskulttuuri kuin nykyhallituksella. Talouden taantuma saattaa toki tuoda lisää päätöksiä, joista ei ole keskusteltu ennakkoon, mutta sen sanoisin olevan enemmän tästä tilanteesta johtuvaa.

Demareilla voi olla katto korkealla ja seinät levällään, mutta siellä on sisäänrakennettu seuraa johtajaa -kulttuuri. Ja kun johtaja valitaan pienen klikin toimesta, ei oikeastaan voi puhua kansanvaltaisesta liikkeestä. Levällään olevien seinien sisällä huudetaan kuitenkin yhteen ääneen sen mukaan mitä johtaja edellä käskee. Siinä se ero.

Niinpä niin kirjoitti:

Seuraan varsin tiiviisti, jo työnikin puolesta yhteiskunnallista keskustelua. Keskustapuolue on siten poikkeuksellinen puolue, että saman mielisyyden vaatimus ulotetaan TOISIIN toimijoihin puolueisiin ja järjestöihin. Korhosen mm. vaati rivien ampumista suoraksi ja tämä viesti oli osoitettu Kokoomukselle. Tälläkin keskustelupalstalla äänekkäämmin keskustelun yksipuolisatamista vaativat Keskustalaisiksi mielletyt henkilöt, voitaisiinkin oikeastaan jo puhua sensuurin haikailuista. Vanhasen mielestä asioista ei voida keskustella valmisteluvaiheessa, eikä valmisteluvaiheen jälkeen, koska asiat on päätetty. Kritiikki on aina väärään aikaan kohdennettua. Tämä piirre on erittäin poikkeuksellista demokratiassa ja on kummallista, että Keskustapuolue on sen hyväksynyt. Kuten edellisessä viestissä ihmeteltiin, kuinka on mahdollista, että Vanhasen toimintaa kritisoidaan hyvinkin vahvasti, mutta haastajaa ei kuitenkaan aktivitisesti haeta?

SDP.n oppositio on ollut varsin äänekäs, siellä on aina ollut puolueen linjan arvostelijoita ja aina ne ovat mahtuneet saman katon alle. Demarit eivät ole myöskään vaatineen toisten puolueiden kritiikkiä vaikenemaan. Demareista on joskus sanottu, että "katto on korkealla ja seinät leveällä", tämä on viesti puolueen sisäisestä monikulttuurillisuudesta.

Kokoomuksellakin on jonkin verran näitä harvainvaltaisuuteen liitettäviä perinteitä, vedotaan yhteisvastuuseen siten, että hallituksen toimia ei tulisi arvostella, koska yhteiskunnallinen tilanne on niin vaikea? Kuitenkin juuri silloin pitäisi asioista keskustella ja erilaisia vaihtoehtoja haravoida.

Lue lisää

>>Vanhasen mielestä asioista ei voida keskustella valmisteluvaiheessa, eikä valmisteluvaiheen jälkeen, koska asiat on päätetty. Kritiikki on aina väärään aikaan kohdennettua.

huutamista kirjoitti:

Vanhasen kakkos hallituksessa on paljon avoimempi ilmapiiri kuin vaikkapa edellisissä Vanhasen ykkös tai Lipposen hallituksissa. Sen näkee päälle ja sen olen saanut myös kuulla eri ministeriöiden tutuilta virkamiehiltä

Esimerkiksi ulko- ja puolustuspolitiikasta on puhuttu ihan eritavalla kuin aiemmin, Etenkin Stubb on tuonut uuden otteen ulkopolitiikan avoimmuuteen. Ylipäätään ministereillä on enemmän omaa erityisalaansa koskevia toimintavapauksia kuin aiemmilla hallituksilla. Näin ei olla pelkästään pääministerin käskytyksen varassa kuten Lipposen aikaan.

Kyllä juuri Lipposella oli ihan toisen tason keskustelemattomuuskulttuuri kuin nykyhallituksella. Talouden taantuma saattaa toki tuoda lisää päätöksiä, joista ei ole keskusteltu ennakkoon, mutta sen sanoisin olevan enemmän tästä tilanteesta johtuvaa.

Demareilla voi olla katto korkealla ja seinät levällään, mutta siellä on sisäänrakennettu seuraa johtajaa -kulttuuri. Ja kun johtaja valitaan pienen klikin toimesta, ei oikeastaan voi puhua kansanvaltaisesta liikkeestä. Levällään olevien seinien sisällä huudetaan kuitenkin yhteen ääneen sen mukaan mitä johtaja edellä käskee. Siinä se ero.

Lue lisää

On ihan totta, että tässä hallituksessa on alettu keskustella hieman avoimemmin, mutta juuri se on herättänyt tavatonta kritiikkiä etenkin kokoomusta kohtaan.

Naurettavinta tämä kritiikki on ollut sdp:n Erkki Tuomiojan suunnasta, kun hän piti itsellään oikeuden mielipiteenvapauteen ministerinä, mutta syyttää jatkuvasti kokoomusministereitä siitä, etteivät nämä toista ulkopolitiikan liturgiaa sanasta sanaan, vaan "poikkeavat virallisesta linjasta".

-Jäbä

Kommunismin arvostelu ei ainakaan minun kohdallani tarkoita kapitalismin ylistystä. Näinä aikoina on hyvin nähtävissä, mihin kontrolloimaton uusliberalistinen kapitalismi johtaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kommunismin arvostelu ei ainakaan minun kohdallani tarkoita kapitalismin ylistystä. Näinä aikoina on hyvin nähtävissä, mihin kontrolloimaton uusliberalistinen kapitalismi johtaa.

Lue lisää

USAssa finanssimarkkinoiden kontrollin puute johti kuplaan ja sen puhkeamiseen, mutta ei siitä pidä liberalismia syyttää, vaan sitä, ettei demokratia saanut aikaiseksi markkinoiden riittävää valvontaa. Eihän vapaus koskaan merkitse anarkiaa!

Mitä Venäjään ja myös Kiinaan tulee, niin ne ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten markkinatalouden vapauksia käytetään täysin ilman demokraattsta valvontaa, eli poliittisen yksinvallan työkaluina. Seuraukset ovat nähtävissä uskomattoman suurina tulo- ja elintasoeroina ja täysin käsittämättömänä piittaamattomuutena, kun mm. melamiinia lisätään maitoon.

Venäjä sinänsä on päässyt eroon kommunismista vain poliittisenä nimikkeenä, kun juuri mikään muu ei ole muuttunut siinä, että maata edelleen hallitsee vain yksi puolue.

-Jäbä

Mietipä vielä kirjoitti:

USAssa finanssimarkkinoiden kontrollin puute johti kuplaan ja sen puhkeamiseen, mutta ei siitä pidä liberalismia syyttää, vaan sitä, ettei demokratia saanut aikaiseksi markkinoiden riittävää valvontaa. Eihän vapaus koskaan merkitse anarkiaa!

Mitä Venäjään ja myös Kiinaan tulee, niin ne ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten markkinatalouden vapauksia käytetään täysin ilman demokraattsta valvontaa, eli poliittisen yksinvallan työkaluina. Seuraukset ovat nähtävissä uskomattoman suurina tulo- ja elintasoeroina ja täysin käsittämättömänä piittaamattomuutena, kun mm. melamiinia lisätään maitoon.

Venäjä sinänsä on päässyt eroon kommunismista vain poliittisenä nimikkeenä, kun juuri mikään muu ei ole muuttunut siinä, että maata edelleen hallitsee vain yksi puolue.

-Jäbä

Lue lisää

Taloudellisen uusliberalismin ydinajatushan on olut siinä, että kaikki valvonta on turhasta ja vaarallista. Poliittisena oppina tämän iskosti maailmalle Ronald Reagan, joka sanoi, ettei markkinatalouden vapaus ole ongelma, vaan ongelmana on valtio, joka pyrkii harjoittamaan tällaista valvontaa. Tämän uusliberalismin oppiin kuuluu siis valvonnan vähentäminen ja usko markkinatalouden itsesäätelyyn.

Mielipidepankki kirjoitti:

Taloudellisen uusliberalismin ydinajatushan on olut siinä, että kaikki valvonta on turhasta ja vaarallista. Poliittisena oppina tämän iskosti maailmalle Ronald Reagan, joka sanoi, ettei markkinatalouden vapaus ole ongelma, vaan ongelmana on valtio, joka pyrkii harjoittamaan tällaista valvontaa. Tämän uusliberalismin oppiin kuuluu siis valvonnan vähentäminen ja usko markkinatalouden itsesäätelyyn.

Lue lisää

Sotket nyt valvonnan ja sääntelyn.

Markkinoiden valvotaa pitää olla väärinkäytösten estämiseksi, mutta markkinoiden sääntely, markkinoihin puuttuminen poliittisin keinoin, johtaa tehottomuuteen pitkään jatkuessaan.

USA:ssa petti valvonta, mutta ei Reaganin eikä yksin edes Bush nuoremman aikaansamana, vaan jo Clinton helpotti investointipankkien toimintaa höllentämällä niiden toiminnan rajoja, ja sehän lopulta johti asuntolainoituksen läpinäkymättömyyteen ja riskien kumuloitumiseen, leviten maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi.

Valvonnan pettäessä lainoja myönnettiin väärin vakuuksin, tai ilman vakuuksia, ja lainat myytiin edelleen sijoittajille riskit piilottaen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Taloudellisen uusliberalismin ydinajatushan on olut siinä, että kaikki valvonta on turhasta ja vaarallista. Poliittisena oppina tämän iskosti maailmalle Ronald Reagan, joka sanoi, ettei markkinatalouden vapaus ole ongelma, vaan ongelmana on valtio, joka pyrkii harjoittamaan tällaista valvontaa. Tämän uusliberalismin oppiin kuuluu siis valvonnan vähentäminen ja usko markkinatalouden itsesäätelyyn.

Lue lisää

Juttusi markkinatalouden vapaudesta ja kontrolloimattomasta liberalismista ovat täysin huuhaata.

Ei nimittäin ole olemassa vapautta, joka antaisi oikeuden tehdä mitä tahansa, koska vapaus toteutuu vain silloin, kun kukaan ei omalla vapaudellaan loukkaa toisen vapautta.

Uusliberalismin oppeihin ei missään nimessä kuulu valvonnan vähentäminen tai itsesääntelyn lisääminen, vaan sellainen tila, jossa vapaus toteutuu niin, että se vapaus on samanlainen kaikille.

Kontrolloimattomuus ja em. periaatteen (jokaisella on oltava oikeus samaan vapauteen) laiminlyönti johtaa siihen, että syntyy anarkia, jossa yhdet tallovat toisten vapauksia kontrolloimattomasti, mikä ei enää ole vapaata markkinatalotta eikä liberalismiakaan vaan harvainvaltaa, kartelleja ja määräävän aseman hyväksikäyttöä.

Sinun pitäisi miettiä enemmän käsitteiden oikeaa sisältöä ja politikoida vähemmän.

-Jäbä

Sääntelystä puhe kirjoitti:

Sotket nyt valvonnan ja sääntelyn.

Markkinoiden valvotaa pitää olla väärinkäytösten estämiseksi, mutta markkinoiden sääntely, markkinoihin puuttuminen poliittisin keinoin, johtaa tehottomuuteen pitkään jatkuessaan.

USA:ssa petti valvonta, mutta ei Reaganin eikä yksin edes Bush nuoremman aikaansamana, vaan jo Clinton helpotti investointipankkien toimintaa höllentämällä niiden toiminnan rajoja, ja sehän lopulta johti asuntolainoituksen läpinäkymättömyyteen ja riskien kumuloitumiseen, leviten maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi.

Valvonnan pettäessä lainoja myönnettiin väärin vakuuksin, tai ilman vakuuksia, ja lainat myytiin edelleen sijoittajille riskit piilottaen.

Lue lisää

ei ole mahdollista, ellei ole sääntelyä siitä, mitä valvotaan ja mihin valvonta perustuu. Kyllä tässä finanssikriisissä oli kyse sekä sääntelyn että valvonnan puutteesta.

USAn uusliberalismin voittokulku alkoi Reaganin ajoista eikä mikään hallinto asettanut sille esteitä. Tämän liberalismin keskeinen kulmakivi ja yhteinen nimittäjä on ollut USAn keskuspankin pitkäaikainen johtaja Alan Greenspan. Häneen nykyiset vaikeudet henkilöityvät hyvin pitkälle. Asiaa kuvattiin hyvin joku aika sitten tv:ssä esityssä dokumentissa Krugman ja lamat. Krugman on taloustieteen nobelisti ja kritisoi ohjelmassa tätä uusliberalistien toimintaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

ei ole mahdollista, ellei ole sääntelyä siitä, mitä valvotaan ja mihin valvonta perustuu. Kyllä tässä finanssikriisissä oli kyse sekä sääntelyn että valvonnan puutteesta.

USAn uusliberalismin voittokulku alkoi Reaganin ajoista eikä mikään hallinto asettanut sille esteitä. Tämän liberalismin keskeinen kulmakivi ja yhteinen nimittäjä on ollut USAn keskuspankin pitkäaikainen johtaja Alan Greenspan. Häneen nykyiset vaikeudet henkilöityvät hyvin pitkälle. Asiaa kuvattiin hyvin joku aika sitten tv:ssä esityssä dokumentissa Krugman ja lamat. Krugman on taloustieteen nobelisti ja kritisoi ohjelmassa tätä uusliberalistien toimintaa.

Lue lisää

Sääntely tarkoittaa yritysten keskinäisen sopimusvapauden rajoituksia, valtion tai julkisen sektorin määräämiä toimia. Siinä siis rajoitetaan ihmisten oikeutta sopia keskinäisistä toimistaankuten tavaroiden, palveluiden tai työpanoksen ostamisesta ja myymisestä täysin vapaasti. Esimerkkinä valtiot ovat säänneelleet mm. tuontia ja vientiä tullein, ja sääntelevät yritystoimintaa veroilla ja maksuilla. Sääntely on siis toimintaympäristöön vaikuttamista. Näistä toimista hallitukset ovat yrittäneet tehdä mahdollisimman avoimia, ja keskinäisin sopimuksin vähentää sääntelyä. Reagan aloitti tuon aikanaan ja Euroopassa seurattiin Tatcherin johdolla.

Valvonnalla seurataan, että yritykset ja ihmiset noudattavat lakeja ja muita määräyksiä, huolehtivat yhteiskuntavastuustaan ja antavat riittävät tiedot muille markkinaosapuolille toiminnastaan. Valvonnalla pyritään estämään väärinkäytökset, ja siksi esimerkiksii julkisesti noteeratujen yritysten on annettava tietoa toiminnastaan määrävälein (kvartaaleittain) sekä aina näkymien oleellisesti muuttuessa.

Rahoitusmarkkinoilla on omat valvontamenettelynsä.

Tuota valvontaa höllättiin, ja mm. Enron käytti valvonnan heikkoutta hyväkseen peittelemällä riskejään. Samoin nämä investointipankit.

Toivottavasti nyt ymmärrät sääntelyn ja valvonnan erot ettei tarvitse itse käsitteistä keksustella vaan voisit keskustella asiasta

selviksi kirjoitti:

Sääntely tarkoittaa yritysten keskinäisen sopimusvapauden rajoituksia, valtion tai julkisen sektorin määräämiä toimia. Siinä siis rajoitetaan ihmisten oikeutta sopia keskinäisistä toimistaankuten tavaroiden, palveluiden tai työpanoksen ostamisesta ja myymisestä täysin vapaasti. Esimerkkinä valtiot ovat säänneelleet mm. tuontia ja vientiä tullein, ja sääntelevät yritystoimintaa veroilla ja maksuilla. Sääntely on siis toimintaympäristöön vaikuttamista. Näistä toimista hallitukset ovat yrittäneet tehdä mahdollisimman avoimia, ja keskinäisin sopimuksin vähentää sääntelyä. Reagan aloitti tuon aikanaan ja Euroopassa seurattiin Tatcherin johdolla.

Valvonnalla seurataan, että yritykset ja ihmiset noudattavat lakeja ja muita määräyksiä, huolehtivat yhteiskuntavastuustaan ja antavat riittävät tiedot muille markkinaosapuolille toiminnastaan. Valvonnalla pyritään estämään väärinkäytökset, ja siksi esimerkiksii julkisesti noteeratujen yritysten on annettava tietoa toiminnastaan määrävälein (kvartaaleittain) sekä aina näkymien oleellisesti muuttuessa.

Rahoitusmarkkinoilla on omat valvontamenettelynsä.

Tuota valvontaa höllättiin, ja mm. Enron käytti valvonnan heikkoutta hyväkseen peittelemällä riskejään. Samoin nämä investointipankit.

Toivottavasti nyt ymmärrät sääntelyn ja valvonnan erot ettei tarvitse itse käsitteistä keksustella vaan voisit keskustella asiasta

Lue lisää

minä tunnen sääntelyn ja valvonnan. Kaikki valvonta perustuu sääntelyyn ja sääntely luo edellytkset sille, mitä ja miten voidaan valvoa.

Otetaan esimerkiksi tämä Enron, kun se kerran itsekin otit. Kyse ei ollut siinä vain valvonnan puutteista vaan myös sääntelyn heikkouksista. Enronin tapauksessahan oli muistaakseni kyse kahdesta suuresta kuprusta. Toinen koski sähkömarkkinoiden manipulointia siten, että yhtiö loi tuotantokapeikkoja tahallaan saadakseen suuria hetkellisiä sähkön hinnan nousuja aikaan. Tässä yhteydessä yhtiötä epäiltiin jopa tahallisten tuhopolttojen sytyttämisestä. En puutu tähän enempää, koska tämä perustui sen verran keksiäseen ja rikolliseen mielenlaatuun, että sitä oli vaikea ennakoida millään.

Sen sijaan toinen kupru perustui kirjanpitolainsäädännön eli siis sääntelyn heikkouksiin. Kun itse sääntely antoi mahdollisuuden rikoksille, sitä oli vaikea valvoa millään tavalla. Yhtiöhän näitä muodollisesti menettelevän ihan lainmukaisesti.

Kirjanpitolainsäädäntö mahdollisti sellaisen käytännön, että yritykset saattoivat kirjata todellisen tuloksensa sijasta oletettuja tuloksia kirjanpitoon. En tunne yksityiskohtia, mutta tässä oli kaiketi mahdollisuus tehdä sellaisia oikaisueriä kirjanpitoon, jotka perustuivat tulevaisuuden toiveajatteluun siitä, mitkä ovat yhtiön tulosnäkyvät. Ehkä systeemin ajatuksena oli mahdollistaa kirjanpitokausia tasaava systeemi, joka näyttäisi yhtiöiden pitkän aikavälin trendin paremmin ja ikään kuin eliminoisi satunnaisia kausivaihteluja.

Enronin kirjanpitotapa oli sitten oikea toiveiden tynnyri. Yhtiö teki pitkään tappiota, mutta onnistui kirjaamaan koko ajan plusmerkkisiä tuloksia ja kertoi siinä yhteydessä sijoittajille aina vain paranevista tulevaisuuden odotuksista.

Tietääkseni kirjanpitolainsäädäntöä eli sääntelyä tiukennettiin USAssa Enronin tapauksen jälkeen.

Mielipidepankki kirjoitti:

ei ole mahdollista, ellei ole sääntelyä siitä, mitä valvotaan ja mihin valvonta perustuu. Kyllä tässä finanssikriisissä oli kyse sekä sääntelyn että valvonnan puutteesta.

USAn uusliberalismin voittokulku alkoi Reaganin ajoista eikä mikään hallinto asettanut sille esteitä. Tämän liberalismin keskeinen kulmakivi ja yhteinen nimittäjä on ollut USAn keskuspankin pitkäaikainen johtaja Alan Greenspan. Häneen nykyiset vaikeudet henkilöityvät hyvin pitkälle. Asiaa kuvattiin hyvin joku aika sitten tv:ssä esityssä dokumentissa Krugman ja lamat. Krugman on taloustieteen nobelisti ja kritisoi ohjelmassa tätä uusliberalistien toimintaa.

Lue lisää

USA:n tilanteesta voitaisi varmaan tehdä vain yksi johtopäätös: demokratia toimi niin, ettei sääntelyä ja valvontaa jostain syystä haluttu lisätä.

Sovittaisko noin ja jätettäisi markkinatalouden vapaus ja liberalismi syyttelemättä, koska ne eivät ole syyllisiä siihen, että USA:n konservatiivit ovat toimineet typerästi.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

minä tunnen sääntelyn ja valvonnan. Kaikki valvonta perustuu sääntelyyn ja sääntely luo edellytkset sille, mitä ja miten voidaan valvoa.

Otetaan esimerkiksi tämä Enron, kun se kerran itsekin otit. Kyse ei ollut siinä vain valvonnan puutteista vaan myös sääntelyn heikkouksista. Enronin tapauksessahan oli muistaakseni kyse kahdesta suuresta kuprusta. Toinen koski sähkömarkkinoiden manipulointia siten, että yhtiö loi tuotantokapeikkoja tahallaan saadakseen suuria hetkellisiä sähkön hinnan nousuja aikaan. Tässä yhteydessä yhtiötä epäiltiin jopa tahallisten tuhopolttojen sytyttämisestä. En puutu tähän enempää, koska tämä perustui sen verran keksiäseen ja rikolliseen mielenlaatuun, että sitä oli vaikea ennakoida millään.

Sen sijaan toinen kupru perustui kirjanpitolainsäädännön eli siis sääntelyn heikkouksiin. Kun itse sääntely antoi mahdollisuuden rikoksille, sitä oli vaikea valvoa millään tavalla. Yhtiöhän näitä muodollisesti menettelevän ihan lainmukaisesti.

Kirjanpitolainsäädäntö mahdollisti sellaisen käytännön, että yritykset saattoivat kirjata todellisen tuloksensa sijasta oletettuja tuloksia kirjanpitoon. En tunne yksityiskohtia, mutta tässä oli kaiketi mahdollisuus tehdä sellaisia oikaisueriä kirjanpitoon, jotka perustuivat tulevaisuuden toiveajatteluun siitä, mitkä ovat yhtiön tulosnäkyvät. Ehkä systeemin ajatuksena oli mahdollistaa kirjanpitokausia tasaava systeemi, joka näyttäisi yhtiöiden pitkän aikavälin trendin paremmin ja ikään kuin eliminoisi satunnaisia kausivaihteluja.

Enronin kirjanpitotapa oli sitten oikea toiveiden tynnyri. Yhtiö teki pitkään tappiota, mutta onnistui kirjaamaan koko ajan plusmerkkisiä tuloksia ja kertoi siinä yhteydessä sijoittajille aina vain paranevista tulevaisuuden odotuksista.

Tietääkseni kirjanpitolainsäädäntöä eli sääntelyä tiukennettiin USAssa Enronin tapauksen jälkeen.

Lue lisää

...että jos sääntelyssä on porsaanreikiä, joita valvonta ei kata, niin eihän se ole vapaan markkinatalouden syy eikä johdu mistään liberalistisista markkinatalouden opeistakaan.

Vai mitä?

-Jäbä