Suomen jatkosodan loppuvaiheiden ikävät asiat salataan edelleen suomalaisilta. Vaikka Suomen armeijan ja hallituksen laaja yhteistyö natsien kanssa alkaakin paljastua joukkoluovutuksineen nyt jo noin kuudenkymmenen vuoden kuluttua, on "pimeitä saarekkeita" Suomen historiassa edelleen liikaa.
Melkein viisisataa suomalaista sotilasta kuoli jatkosodan loppuvaiheissa sellaisessa tilanteessa, jossa taistelukosketusta viholliseen ei ollut. Ainoa selitys on se, että heidät tuomittiin pikatuomioistuimessa ja teloitettiin. Asiakirjat ovat ihme kyllä kadonneet. Asiasta on tehty mm. väitökirja, jonka suurin ansio oli selittämättömien kuolemien julkitulo, ja sen kertominen, että kaikki asiakirjat ovat kadonneet. Vain armeija voi selvittää asian, jos haluaa. (siis vaikka nyt heti n. 60-vuoden jälkeen)
Suomen Karjalassa ylläpitämistä keskitysleireistäkään ei tiedoteta nykynuorisolle, vaikka kuolleisuusprosentit olivat paikoin suurempia kuin saksalaisten ylläpitämissä leireissä. Selityksenä esitetään, että Suonmessa oli ruokapula. Kuintenkaan yhdenkään keskitysleirin suomalaisen vartijan ei ole raportoitu kuolleen nälkään.
Lopetetaan salailu! Avoimen historiankirjoituksen ja rehellisemmän koulujen historianopetuksen puolesta: Erja
Melkein viisisataa suomalaista sotilasta kuoli jatkosodan loppuvaiheissa sellaisessa tilanteessa, jossa taistelukosketusta viholliseen ei ollut. Ainoa selitys on se, että heidät tuomittiin pikatuomioistuimessa ja teloitettiin. Asiakirjat ovat ihme kyllä kadonneet. Asiasta on tehty mm. väitökirja, jonka suurin ansio oli selittämättömien kuolemien julkitulo, ja sen kertominen, että kaikki asiakirjat ovat kadonneet. Vain armeija voi selvittää asian, jos haluaa. (siis vaikka nyt heti n. 60-vuoden jälkeen)
Suomen Karjalassa ylläpitämistä keskitysleireistäkään ei tiedoteta nykynuorisolle, vaikka kuolleisuusprosentit olivat paikoin suurempia kuin saksalaisten ylläpitämissä leireissä. Selityksenä esitetään, että Suonmessa oli ruokapula. Kuintenkaan yhdenkään keskitysleirin suomalaisen vartijan ei ole raportoitu kuolleen nälkään.
Lopetetaan salailu! Avoimen historiankirjoituksen ja rehellisemmän koulujen historianopetuksen puolesta: Erja
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Melkein viisisataa suomalaista sotilasta kuoli jatkosodan loppuvaiheissa sellaisessa tilanteessa, jossa taistelukosketusta viholliseen ei ollut. Ainoa selitys on se, että heidät tuomittiin pikatuomioistuimessa ja teloitettiin. Asiakirjat ovat ihme kyllä kadonneet"
Asiakirjat eivät ole "kadonneet" ,vaan niitä ei ole koskaan ollut olemassakaan, koska 500 suomalaista sotilasta ei ole teloitettu jatkosodan lopussa
Koko väite on vain kommunistien keksimää valetta
Suomalaiset eivat halua uskoa itsestään mitään pahaa, vaan kieltäytyvät uskomasta tosiasioita niiden tullessa esille ja tuomitsevat niiden esittäjän kommariksi ja KGB:n kätyriksi. Hatunnosto siis tutkijoille, jotka rohkenevat tuoda esille myös negatiivisia asioita Suomen historiasta, siis niitä joista ei haluta puhua ja joiden olemassaoloa ei haluta myöntää.
Asiakirjat ovat tarkoituksella salattu ja/tai hävitetty parhaan kyvyn mukaan, jotta kiusalliset totuudet eivät tulisi julkisuuteen ja romuttaisi Suomen jo vuosikymmeniä kestänyttä PR-työtä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Jos tällainen teloitus olisi tehty, niin kai omaiset olisivat nostaneet äläkän.
Näin mielikuvituksellista en ole kuunaan kuullut/lukenut. Edes Hymylehdestä.
Eli aivan "muodinmukaista" höpinää.
Niin omaiset kuin varsinaiset asianosaiset ovat tiedossa. Tuo Erjan tekstissä mainittu tutkimus, jossa mitään mainittavaa uutta ei selvinnyt, on tehty muistaakseni Tampereen yliopistossa. Keskeistä on, että vasta vuosia sodan jälkeen tutkijoillekin valkeni, että nuo kuolleet eivät ole voineet kuolla sotilastehtävissä.
Juttuun perehtyneet ovat epävirallisesti olleet sitä mieltä, että taistelumoraali alkoi luhistua jo ennen Kannaksen suurhyökkäystä ja rintamalta karkasi joitakin sotilaita, jotka teloitettiin. Mukana epäillään olleen myös mielisairaita ja sotatilanteessa "seonneita" ei juurikaan polittisia tapauksia. Mutta asiasta vaikeneminen ja peittely oli totaalista. Samaan aikaan kyllä eräs sotaoikeuden tuomari määrättiin salaisiin erikoistehtviin, mutta tehtävän laatua koskevia arkistotietoja ei ole löytynyt. Hätäisempi immeinen voisi tuosta tehdä jotakin johtopäätöksiä, mutta tutkijat eivät voi sellaista tehdä.
Uskoisinpa, että asiaa ei selvitetä milloinkaan perinjuurin. Mutta ei se silti vaikenemalla kaunistu.
Mutta kyllä muutkin maat kaunistelevat historiaansa.
Luulen myös että marsilaiset sekaantuivat asiaan ja kuljettivat ko 500 miestä avaruuteen kokeisiin. Muistaakseni Juhan af on tehnytkin asiasta tutkimuksen, josta Suomen viranomaiset vaikenevat täysin:))))))))))))))
Voi jee teidän kanssanne. Tosiasiat ovat tosiasioita ei "salatut elämät"
täällä voi oppia uutta tietoa(uutta joillekkin)misikin pakeni avaruuteen kun salatut elämät alkoivat selvitä;)
Eihän tämä asia eli väite 500-600 henkilön teloituksista kenttäoikeuden pikaoikeudenkäyntien jälkeen mikään uusi ja nyt keksitty ole. Tällaisia huhuja on sodan jälkeen levinnyt ihmisten puheissa. Kysehän on Lappeenrannassa toimineeksi väitetystä kenttäoikeudesta. Kenttäoikeuden puheenjohtajana on väitetty toiminen Toivo Tapaninen. Hänen on väitetty toimineen ylipäällikön käskystä ja käsketty olla mahdollisimman ankara sotilaskarkureille. Lappeenrantalainen Etelä-Saimaa lehti on pitänyt asiaa esillä ja kertonut mm. lappeenrantalaisen talon ullakolta löytyneistä tuomiopöytäkirjoista. Asiasta on myös ollut yksi tai pari teeveeohjelmaa 1990-luvulla.
Tuomittujen joukkohaudan on väitetty olevan Lappeenrannan Huhtiniemessä. On esitetty, että ruumiiden jäännökset pitäisi kaivaa ylös totuuden selville saamiseksi. Tällaiset huhut ovat olleet varsin sitkeitä.
Asiaa on myös tieteellisessä historinkirjoituksessa väitöskirjatasolla tutkittu. Dokumentaatiota väitteiden tueksi ei ole löydetty ja tähän on vastattu, että pöytäkirjat on hävitetty ja asia pidettiin mahdollisimman salassa. Silti monet seikat puhuvat sitä vastaan, ettei tällainen toiminta olisi pysynyt näin hyvin salassa jättämättä mitään dokumnetaatiota jälkeensä. Asiassahan on väitetty, että myös eduskunnassa tehtiin salainen kysymys asian johdosta. Tästä eivät kuitenkaan ketkään sen ajan vasemmistoedustjatkaan ole maininneet. Teloitukset ovat vahvaan elänyt paikallinen huhu Lappeenrannan seudulla, mutta dokumnettiaineistoa, joka vahvistaisi asian, ei ole löydetty. Näin ollen lienee oikein lähteä siitä, että mitään teloituksia ei ole tapahtunut niin kauan, kun voidaan jollain keinoin toista osoittaa.
Mutta mistään Hymy-lehden jutusta tai ufosta tässä ei ole kyse. Erja on ollut aivan oikean, mutta epävarman kysymyksen jäjillä.
Eli koko juttusi oli taas hevosmiesten tietotoimiston uutisia.
Mene kuule kyselemään virolaisilta millaista oli elää 50-vuotta venäläisten miehityshallinnon alla jos ei muuten ala valkenemaan miltä suomalaiset säästyivät.
Minähän selkeästi kerroin, että kyse on huhun luontoisesta asiasta. Tähän huhuun on oettu kuitenkin otettu kantaa parissakin väitöskirjassa, joten ei se nyt ihan mikä tahansa olankohautuksella sivuutettava huhu ole. Kerroin myös hyvin selvästi, että huhun tueksi ei voitu osoittaa mitään kovin vakuuttavaa näyttöä. Eniten asia alkoi aikoinaan kiinnostaa Lappeenrannassa toimivia toimittajia, jotak toivat asian esille ilmeisesti pelkästä mielenkiinnosta ja asian tuntemattomuuden/tunnistettavuuden vuoksi.
Juttuni ei tällä kertaa ollut mitään hevosmiesten tietotoimiston juttuja, koska en sanonut huhun olevan totta, vaan päinvastoin totesin, että siihen tulee suhtautua epäilyksin. Faktoihin olen yrittänyt pidättäytyä yleensäkin, vai onko Kahvaralla jotain esimerkkiä muusta väitteensä tueksi?
Historia on vaikea aihe. Ikäviä asioita ei voi tutkia ennenkuin asianomaiset ovat kuolleet. Ja kuolleet eivät puhu. Suomi on poikkeuksellisen salaileva maa. Meillä arkistot eivät aukea edes viidenkymmenen vuoden viiveellä kuten demokratioissa on tapana. Ja arkistot joka tapauksessa puhdistetaan sitä ennen.
Esimerkiksi vain: Suomessa yritettiin sodan jälkeen kertoa,että Suomen hallituksessa ja armeijan johdossa ei tiedetty Natsi-Saksan keskitysleireistä, eikä Suomesta luovutettu juutalaisia Saksaan. Tosiasiassa suomalainen sotasensuuri vain poisti lehdistöstä asiaa koskevat uutiset, mutta armeijan ja politiikan johto oli näistä tietoinen. Kun jatkosota oli hävitty, tapahtui ihme. Yhdessä yössä kaikki natsismi oli kadonnut Suomesta.
Huomasin tämän keskustelun vasta nyt! Ihmettelen sitä, että Suomessa edelleen suositaan sitä vanhaa virallista keskuskustelutapaa, jossa historian ikävistä asioista vaietaan, vaikka on kai mahdotonta, että koko Suomi olisi pidetty pimennossa historian tapahtumista.
Tapana näyttää olevan se, että jos historian tapahtumat eivätmiellytä, pyritään arvostelemaan sitä, joka tuo faktat julkisuuteen.
Isä vainaa tiesi teloitettuja olleen 250-300
Lappeenrannasssa.