Pää pyörälle ajatuksilla elämästä

Taannoin tuli ylellä dokumentti eri eläinlajien välisestä yhteistyöstä. Söpöjen eläin yhteistöiden, kuten paviaanien koira lemmikit, lisäksi oli mukana paljon evoluutiosta kertovia symbiooseja.

Mukana oli mm. muurahaisia joiden toukat söivät lähinnä tiettyä sientä. Muurahaiset antoivat sienelle antibioottia, ja mikään kolmesta elämänmuodosta ei olisi selvinnyt ilman toistansa. Moni eläinlaji oli kehittynyt niin ettei olisi voinut selvitä ilman muita elukoita, esimerkkinä vaikkapa haiden ja rauskujen vatsoissa matkustelevat rumat kalat, jotka elivät isomman petoeläimen suojissa suojavärinsä avulla.

Mistä se pää menee sitten pyörälle? Ensinnäkin maailmasta tulee varsin monimutkainen. Eläimet ovat enemmän kuin saduissa, vuorovaikuttavat keskenään ja tekevät tarvittaessa yhteistyötä, eivät sellaisia mekaanisia kaiken erilaisen kimppuun hyökkääviä viettiensä ohjamia koneita. Sen lisäksi että maailmassa olisi ihmisten välisiä vuorosuhteita, kasvaa vuorosuhteiden määrä eläinten myötä monin kertaiseksi. Maailma on monimutkainen paikka, ja hyvä niin! Riittää tutkittavaa!

Pää menee pyörälle kun alkaa ajattelemaan missä kulkee erillisten elämien raja. Kuvitella omaa kehoamme! Suolistossamme on bakteereja, jotka auttavat ruuan sulatuksessa, ja joita ilman elämämme olisi vaivalloista. Nämä bakteerit eivät kuitenkaan ole osa ihmisruumista, vaan omia elämiään. Entäs valkosolut vastaavat, ovatko nämäkin omia elämiään ihmisruumiin muodostamassa linnoituksessa. Jokainen ihminen on oma ekosysteeminsä täynnä ihon päällä kulkevia pölypunkkeja, ja sitten oma koostumuksemmekin olisi symbioosia! Päätäntä valta on hermosoluijen muodostamalla sähköllä, muuten olisimme ihmisinä kuin muurit jotka pitävät sisällään monenlaisia toisiaan tukevia elämän muotoja.

Tämä on mielestäni suuri todiste evoluution oikeellisuudesta. Jos järki pelaa ja juoksee vapaana, alkaa nopeasti mietimään lukiossa esitettyjä ajatuksia solujen synnystä alempien elämänmuotojen yhdistymisenä. Ja yhteistyötä tekevistä soluista muodostui sitten uusia monimutkaisempia eliöitä. Jollainen siis ihminenkin on, monien erilaisten elämänmuotojen muodostama kokonaisuus.