Holkerin keskiluokkainto

Holkerille on tullut omantunnontuskia 1980-luvulla noudattamastaan politiikasta, vaikka Koivisto on yhtä häpeämätön kuin ennenkin.

Holkeri on vasta vanhuksena nähnyt Irlannissa ja Kosovossa maailman pahuuden ja eriarvoisuuden. Vielä Leniniä ylistäessään Suomikin oli pelkkä onnellisten saari, mitä johtamaan Kaitselmus (pikemminkin Sorsa ja Koivisto) olivat hänet valinneet (apu)johtamaan.

Tuo Holkerin keskinkertaisuuden korostaminen kuulosti lähinnä pakonomaiselta. Ennen kokoomus oli sivistyneiden ja sahanomistajien sekä kirkkoherrojen ja muutaman köyhän kansankynttilän puolue.

Nyt se alkaa olla pollareiden ja hoitsujen puolue huolimatta siitä, että heidät jätetään aina liian runsaslukuisina ilman palkankorotusta, koska juuri heidän palkankorotuksensa tietäisivät veronkorotusta Akavan paremmalle ja fiksuimmalle väelle.

10 000 mitalia vuodessa itsenäisyyspäivään ja lippujuhlapäivään sijoitettuina pitävät kuitenkin kantakirjakokoomuslaiset rauhallisena.

Paperikoneenkuljettajat eivät ole yhtä yksinkertaisia kuin nämä holkerit.

Mitäs "keskiluokkaa" muka tavalliset pollarit olivat? Hehän ovat SAK-laisia proletaareja!

Keskiluokkaiset ovat lukenutta ja sivistynyttä väkeä ja he tietävät, että Kansallisella Kookoomuksella on poliittisena liikkeenä ikää yli 150 vuotta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustamista 1831 voi pitää yhtenä tapahtumana, joka liittyy Kookoomuken historiaan Venäjän vallan alkuvuosikymmeninä, kun valtiopäivät eivät kokoontuneet puoleen vuosisataan.

Erittäin hieno veto Holkerilta - muistaa keskiluokkaisia Itsenäisyyspäivän juhlassa.

Kyllähän Holkeri tuossa ihan oikeassa on.

Onhan kokoomus aina ollut hyvin keskiluokkainen niinkuin koko suomalainen yhteiskuntakin.

Mitä muuta se olisi voinut olla.

Eikä keskiluokkaisuus terminä tuossa mielessä, mitä oletan Holkerin tuossa tarkoittaneen tarkoita ollenkaan keskinkertaisuutta tai jotakin sellaista.

Eiväthän edes tasokkaimmaat suomalaiset ole ikinä olleet kuin keskiluokkaisia eivätkä edes niitäkään, jos sellaista termiä halutaan käyttää maailmanlaajuisen sijainnin ja paikan määrittelyssä ja laajemmissa historiallisissa referenssiraameissa.

Enpä tiedä onko nyt politikassa yleensäkään edes maailmanlaajuisesti varsinkaan sodan jälkeen ollut jotakin varsinaista yläluokkaa kuin yksittäisinä hajatapauksina ja diplomaatteina, joitten mallikkaita edustajiahan nyt Suomestakin politiikassakin kyllä löytyy vielä ennen sotia ja sodan aikana.

Kovin demokraattistahan tuo touhu kaikkinestaan on koko Euroopassa ollut jo ennen Ranskan veristä vallankumoustakin.