Keskusta puolustaa suomalaista elintarvikeketjua, koska se saa ison osan kannatustan ihmisiltä, jotka työskentelevät tättä elintarvikeketjussa. Niinpä keskustan kansanedustajat ja ministerit eivät kovinkaan avoimesti tunnusta, että ruoan hinta Suomessa on käsittämättömän korkealla verrattuna mihin tahansa EU-maahan.
Yhdessä asiassa kepun kansanedustajat ja ministerit kuitenkin ovat oikeassa: maataloustuottajan saama tuottajahinta on noussut hyvin vähän ja maataloustuet vielä vähemmän, osa niistä on jopa laskenut samalla kun tuotantokustannukset ovat nousseet.
Kaupassa ruoka on kuitenkin maksanut päivä päivältä enemmän ja enemmän kun jo lähtökohtaisesti Euroopan korkein hintataso on noussut edelleen ja prosentuaalisesti eniten Euroopassa.
Joku siis vetää rahaa tuottajahinnan ja kuluttajahinnan välistä.
Jos asiaa kysyy teollisuudelta, niin selitykseksi tulee perusteluja siitä, että teollisuus sopii kaupan keskusliikkeiden kanssa kolmannesvuosittain toimituskiintiöt ja niille kiinteät hinnat.
Niinpä hinnasta ei keskustella teollisuuden ja kaupan välillä kuin aina neljän kuukauden välein, mutta silloin väännetään kättä sitäkin kovemmin, kun puhutaan toimitusmääristä, -aikatauluista, hinnoista, tarjouskampanjoista, markkinointiyhteistyöstä, tuotteiden sijoittelusta myymälään ja kaupan mainoslaskujen maksamisesta.
Kaikki tämä neuvotellaan siis vain kolme kertaa vuodessa, neljäksi kuukaudeksi kerrallaan ja silloin lyödään lukkoon jokaisen elintarvikkeen normaali hintataso, montako erikoistarjouskampanjaa sille tehdään, mihin tuote myymälässä sijoitetaan ja paljonko sitä mainostetaan.
Tuotteen sijoittamisesta hyvälle paikalle myymälässä teollisuus joutuu maksamaan erikseen, eräänlaista myyntipaikan vuokraa. Erikoistarjousten mainoskulut teollisuus maksaa kokonaan sen lisäksi, että se on tinkinyt oman hintansa erikoistarjouksesta jo valmiiksi alas, että kauppa voi siirtää ämän alennuksen kuluttajalle.
Tässä prosessissa kauppa käyttää läpi linjan aika kovaa kerrointa. Se on mahdollista, koska Kesko ja S-ryhmä eivät kilpaile keskenään hinnoilla, vaan ylläpitävät suunnilleen samaa hinttasoa samantyyppisissä myymälöissään. Myös tavaravalikoima on miltei identtinen. Ero tulee lähinnä siitä, millä väreillä myymälät on sisältä maalattu, miten kalusteet ja tuotteet on sijoiteltu ja minkävärisillä tusseilla hintamainoslaput on tekstattu.
Olisi hyvä, jos keskustasta löytyisi rohkeutta avata S-ryhmän kirjnpito elintarvikekaupan kohdalta. Sieltä näkisi, miksi suomalainen kuluttaja maksaa ruoastaan 10-20% enemmän, tuoteryhmästä riippuen, kuin eurooppalainen kuluttaja.
Kokoomus voisi tehdä saman Keskon suhteen.
Vasta tämän jälkeen knnattaa alkaa puhua siitä, miten ruoan hinta saataisi Suomessa alemmaksi, eurooppalaiselle tasolle.
Ruoan hinta nimittäin ei laske tippaakaan vaikka maataloustuet poistettaisi kokonaan ja vaikka ruoan alv alennettaisi nollaan.
Kauppa vetää aina välistä niin pitkään kuin kauppa voi vetää välistä.
Näin se vaan on!
-Jäbä
Ruoan hinta ja keskusta
12
265
Vastaukset
- mvv
..asiaa kirjoitat. Mutta kai pitää muistaa Suomessa olevan kaikki kallista. Vaikkapa vain sellainen tavara kun tavallinen laakeri, maksaa Suomessa ehkä kolme kertaa enemmän kun Saksassa.
En sitten tiedä ottaako laakerinmyyjä tavarasta todella mahtavat voitot vai hinnoitellaanko laakerit jo valmistajien taholta toisin Suomessa ja Saksassa. Sitä en tietysti usko, vaan kyllä kauppa ne hinnat päättää.
Ruuan hinnan nousussa ei todellakaan ole raaka-aineiden hinnalla suurtakaan merkitystä. Se on pelkkä tekosyy. Jos leivän hintaa olisi nostettu vain rukiin ja vehnän hinnan nousun edelyttävällä määrällä niin sitä ei huomasi, koska se menisi pyöristyksiin.
Mutta kyllähän kaupan kovat katteet sitten toisaalta mahdollistaa niitä työllistämään ihmisiä. Jos kauppa ahdistetaan hintoja laskemaan ovat taas irtisanomiset uutisissa. Myöskin nämä suurimmat keskusliikkeet rakentavat paljon, sinnehän ne rahat menevät. Ja saahan valtio verorahat jos ylitse jää.
Mutta jos ruoka olisi halvempaa jäisi kuluttajalle rahaa sitten muihin hankintoihin enemmän, työllistäsihän sekin.
Jos maanviljelijän kaikki tulot tulisi myydyistä raaka-aineista ja ruuan hintaan otettaisiin vain se kohonnut kustannus euroina, ei ruuan hinta paljoakaan nousisi.
Mutta jos näin tehtäsiin, teollisuus etsisi halpoja raaka-aine eriä muualta. Vähitellen elintarviketeollisuus näivettyisi ja kuihtuisi lopulta pois. Että katson maataloustukien tältä kannalta olevan välttämättömiä.
Suomalaisella palkkatasolla ei nimittäin pysty ruokaa valmistamaan, kyllä sen valmistuskin siirtysi muualle.- pohdintaa
Suomessa kauppa on hyvin keskittynyttä, mikä on johtanut hintakiplailun puutteellisuuteen kaikilla aloilla. Laakereiden hintaan toki vaikuttaa myös kuljetuskustannus ja kaikki muut meille tyypilliset kustnnukset verrattuna eurooppalaisiin maihin, eli lämmittämisen tarve, pienen kansan pieni ostovolyymi, varastointi, jne... koska se laakerikin sitoo pääoma, kun se seisoo lämpimän ja kalliisti rakennetun varaston hyllyllä odottamassa ostaansa.
Tämä ero tuli minulle havainnolliseksi kesällä 2006, kun kiersimme vaimon kanssa Eurooppaa matkailuautolla ja katselimme siihen liittyvien tarvikkeiden hintoja mm. Hollannissa. Ne olivat 10-20% halvempia kuin meillä, mikä ei voi selittyä juuri muulla kuin sillä, että tavaraa myydään siellä niin paljon enemmän, että myyjälle riittää pienempikin katetuoton siivu, kun myyntivolyymi tuo voitot kotiin.
Suomessa vaikutta siis se, että kannattavuus on otettava isompana katetuottoprosenttina, kun myyntivolyymi on tiheään asuttua Eurooppaa pienempi kaiken erikoistavarakaupan aloilla.
Ruokakauppaan tämä kuitenkaan ei saisi vaikuttaa niin paljoa kuin se vaikuttaa nyt.
Luulen nimittöin, että kaupan keskusliikkeet ovat kahden suuren harvainvallassaan joutuneet jonkinlaiseen kiereteeseen, eli voittoja tulee koko ajan niin paljon, että rakentamista ja uusien kauppapaikkojen pystyttämistä on pakko jatkaa, etteivät voitot menisi veroihin, vaan koko ajan on haalittava uusia investointikohteita, johon voitot voidaan sijoittaa.
Tosiasiahan on, että isot myymäläyksiköt tuottavat paremmin, mikä selittää sen trendin, että hypermarktit (Prisma, City-Market) kasvattavat elintarvikekaupassa koko ajan markkinaosuuttaan. Nyt se on jo neljännes.
Minusta on aika hälyyttävää, että joka neljäs ruokaan käytetty euro ajetaan autolla kilometrien päähän ja käytetään jo nyt näissä kaupan mammuttiyksiköissä, kun mitään lähi- tai kyläkauppaa ei enää ole.
Ja nämä turhat ruokahallit me olemme maksaneet sillä, että kaupan alalla ei ole ollut mitään hintakilpailua edes silloin, kun meillä oli kaupassa neljä suurta, S-ryhmän ja Keskon rinnalla TUKO ja E-Osuuskunta Eka.
Se, että ruoka maksaa "liikaa" siksi, ettei hintakilpailua ole, on minun mielestäni huono juttu, koska jokaisen on pakko syödä, mikä vie ruokamenot automaattisesti pois valinnaisesta kulutuksesta, siitä jolla voisimme työllistää muita kotimarkkinayrityksiä.
Kaupan yksipuolisuus näkyy myös valikoimissa. Isoissakin markteissa on vain sitä, minkä kauppa saa ostetuksi suurissa erissä, koko ketjun tarvetta varten neljän kuukauden toimitussopimuksin ja tarpeeksi halvalla.
Kaupasta puuttuu todellinen tuoretavara, kun leipäkin "leivotaan" pakasteesta kaupan omissa uuneissa. Lähiruokaa ostamaan on mentävä torille tai kauppahalliin, koska marketeista ei lähiruokaa saa.
Kunpa joku kustantaisi keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat opintomatkalle eurooppalaisiin pikkukaupunkeihin ja kyliin, niin että he näkisivät, miten ruokaa myydään isojen kauppaketjujen ulkopuolella silloin, kun sellaisten olemassaoloa ei ole kahden kartelleilla estetty.
Se voisi avata silmiä myös sille, ettei ruoan tarvitse maksaa niin paljoa kuin Suomessa nyt maksaa, jos annettaisi perheyrityspohjaisille pienkaupoille mahdollisuus, mitä niillä nyt ei ole, kun Kaksi suurta on vallannut markkinat itselleen.
Kaupan alallehan ei ole mahdollista tunkeutua muuta kuin mahdottoman suurilla pääomilla. Lidl on siitä esimerkki. Tradeka, nykyinen Lähikauppa Oy, toinen kun se eiole vieläkään löytänyt sellaista ulkomaista ostajaa, jolla olisi tarpeeksi rahaa ottaa haltuunsa niinkin pieni kuin 10-11% markkinaosuus suomalaisesta ruokakaupasta.
t. -Jäbä
-Jäbä - mvv
pohdintaa kirjoitti:
Suomessa kauppa on hyvin keskittynyttä, mikä on johtanut hintakiplailun puutteellisuuteen kaikilla aloilla. Laakereiden hintaan toki vaikuttaa myös kuljetuskustannus ja kaikki muut meille tyypilliset kustnnukset verrattuna eurooppalaisiin maihin, eli lämmittämisen tarve, pienen kansan pieni ostovolyymi, varastointi, jne... koska se laakerikin sitoo pääoma, kun se seisoo lämpimän ja kalliisti rakennetun varaston hyllyllä odottamassa ostaansa.
Tämä ero tuli minulle havainnolliseksi kesällä 2006, kun kiersimme vaimon kanssa Eurooppaa matkailuautolla ja katselimme siihen liittyvien tarvikkeiden hintoja mm. Hollannissa. Ne olivat 10-20% halvempia kuin meillä, mikä ei voi selittyä juuri muulla kuin sillä, että tavaraa myydään siellä niin paljon enemmän, että myyjälle riittää pienempikin katetuoton siivu, kun myyntivolyymi tuo voitot kotiin.
Suomessa vaikutta siis se, että kannattavuus on otettava isompana katetuottoprosenttina, kun myyntivolyymi on tiheään asuttua Eurooppaa pienempi kaiken erikoistavarakaupan aloilla.
Ruokakauppaan tämä kuitenkaan ei saisi vaikuttaa niin paljoa kuin se vaikuttaa nyt.
Luulen nimittöin, että kaupan keskusliikkeet ovat kahden suuren harvainvallassaan joutuneet jonkinlaiseen kiereteeseen, eli voittoja tulee koko ajan niin paljon, että rakentamista ja uusien kauppapaikkojen pystyttämistä on pakko jatkaa, etteivät voitot menisi veroihin, vaan koko ajan on haalittava uusia investointikohteita, johon voitot voidaan sijoittaa.
Tosiasiahan on, että isot myymäläyksiköt tuottavat paremmin, mikä selittää sen trendin, että hypermarktit (Prisma, City-Market) kasvattavat elintarvikekaupassa koko ajan markkinaosuuttaan. Nyt se on jo neljännes.
Minusta on aika hälyyttävää, että joka neljäs ruokaan käytetty euro ajetaan autolla kilometrien päähän ja käytetään jo nyt näissä kaupan mammuttiyksiköissä, kun mitään lähi- tai kyläkauppaa ei enää ole.
Ja nämä turhat ruokahallit me olemme maksaneet sillä, että kaupan alalla ei ole ollut mitään hintakilpailua edes silloin, kun meillä oli kaupassa neljä suurta, S-ryhmän ja Keskon rinnalla TUKO ja E-Osuuskunta Eka.
Se, että ruoka maksaa "liikaa" siksi, ettei hintakilpailua ole, on minun mielestäni huono juttu, koska jokaisen on pakko syödä, mikä vie ruokamenot automaattisesti pois valinnaisesta kulutuksesta, siitä jolla voisimme työllistää muita kotimarkkinayrityksiä.
Kaupan yksipuolisuus näkyy myös valikoimissa. Isoissakin markteissa on vain sitä, minkä kauppa saa ostetuksi suurissa erissä, koko ketjun tarvetta varten neljän kuukauden toimitussopimuksin ja tarpeeksi halvalla.
Kaupasta puuttuu todellinen tuoretavara, kun leipäkin "leivotaan" pakasteesta kaupan omissa uuneissa. Lähiruokaa ostamaan on mentävä torille tai kauppahalliin, koska marketeista ei lähiruokaa saa.
Kunpa joku kustantaisi keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat opintomatkalle eurooppalaisiin pikkukaupunkeihin ja kyliin, niin että he näkisivät, miten ruokaa myydään isojen kauppaketjujen ulkopuolella silloin, kun sellaisten olemassaoloa ei ole kahden kartelleilla estetty.
Se voisi avata silmiä myös sille, ettei ruoan tarvitse maksaa niin paljoa kuin Suomessa nyt maksaa, jos annettaisi perheyrityspohjaisille pienkaupoille mahdollisuus, mitä niillä nyt ei ole, kun Kaksi suurta on vallannut markkinat itselleen.
Kaupan alallehan ei ole mahdollista tunkeutua muuta kuin mahdottoman suurilla pääomilla. Lidl on siitä esimerkki. Tradeka, nykyinen Lähikauppa Oy, toinen kun se eiole vieläkään löytänyt sellaista ulkomaista ostajaa, jolla olisi tarpeeksi rahaa ottaa haltuunsa niinkin pieni kuin 10-11% markkinaosuus suomalaisesta ruokakaupasta.
t. -Jäbä
-Jäbä..jos Suomessa olisi kilpailua useamman kaupan kesken, riittäsikö nykyinenkään siivu kaupalle, vai olisiko tavara ja ruoka vieläkin tyyriimpää.
Siitä Hollannista tuli mieleeni, sehän on kallis maa myös, polttoaineet ovat suurinpiirtein Suomen hinnoissa, autot myös. Kerran kysyin eräältä Holantilaiseta jostakin raskaasta maansiirtokoneesta, että olisiko niitä Hollannista saatavilla. Tämä tyrmäsi heti, -ei kuulemma Hollannista kannata mitään ostaa, on niin kallis maa.Mene vaikka Englantiin.
Sitä hinnan muodostustahan voi tietysti tutkia. Sitä vain ihmettelen mitä suurta tutkimista siinä on. Sehän on hyvin yksinkeratinen toimenpide. Kyllä raakaineiden hinta tiedetään, sekin tiedetään millä kauppa tavaraa sisään ostaa ja millä hinalla sitä myydään. Nyt maatalousministeri panee asiasta kovat tutkimukset käyntiin. Siinä taas haaskataan rahaa aivan nollatutkimukseen.
Tavallaanhan tämä Suomen systeemi on kustannustehokas kun on vähän keskusliikeitä, eihän tänne useampaa sopisikkaan.Pieni maa.
Tietysti keskusliikkeet voisivat monipuolistaa tuotevalikoimaansa ruokapuolella. Kyllähän pientenkin valmistajia Prismojen hyllyillä on, mutta ne vasta kalliita ovat. Johtuuko se sitten valmistajista vai Prismoista, en tiedä. - niin kuin kilpailusta aina
mvv kirjoitti:
..jos Suomessa olisi kilpailua useamman kaupan kesken, riittäsikö nykyinenkään siivu kaupalle, vai olisiko tavara ja ruoka vieläkin tyyriimpää.
Siitä Hollannista tuli mieleeni, sehän on kallis maa myös, polttoaineet ovat suurinpiirtein Suomen hinnoissa, autot myös. Kerran kysyin eräältä Holantilaiseta jostakin raskaasta maansiirtokoneesta, että olisiko niitä Hollannista saatavilla. Tämä tyrmäsi heti, -ei kuulemma Hollannista kannata mitään ostaa, on niin kallis maa.Mene vaikka Englantiin.
Sitä hinnan muodostustahan voi tietysti tutkia. Sitä vain ihmettelen mitä suurta tutkimista siinä on. Sehän on hyvin yksinkeratinen toimenpide. Kyllä raakaineiden hinta tiedetään, sekin tiedetään millä kauppa tavaraa sisään ostaa ja millä hinalla sitä myydään. Nyt maatalousministeri panee asiasta kovat tutkimukset käyntiin. Siinä taas haaskataan rahaa aivan nollatutkimukseen.
Tavallaanhan tämä Suomen systeemi on kustannustehokas kun on vähän keskusliikeitä, eihän tänne useampaa sopisikkaan.Pieni maa.
Tietysti keskusliikkeet voisivat monipuolistaa tuotevalikoimaansa ruokapuolella. Kyllähän pientenkin valmistajia Prismojen hyllyillä on, mutta ne vasta kalliita ovat. Johtuuko se sitten valmistajista vai Prismoista, en tiedä.Aito hintakilpailu pudottaisi ilman muuta hintatasoa, olettaen, ettei nykyinen "hiljainen kartelli" jatkuisi, kun uusia toimijoita tulisi kaupan alalle.
Se nimittäin on totta, että meikäläinen kaupan integraatio on erittäin tehokas järjestelmä, jossa kaikki logistiikka ja muu toimii todella kustannustehokkaasti. Hyöty tehokkuudesta ei kuitenkaan tule kuluttajahintoihin, vaan jää kaupan voittoihin ja uppoaa turhien ostosparatiisien rakennuskustannuksiin, koska ne ovat vieläkin kustannustehokkaampia kaikilla mittareilla.
Olii todella hyvä, jos keskusliikkeiden ja kaupan ketjujen tuloslaskelmista ja taseista tehtäisi kunnon läpivalaisu ja tulos julkistettaisi kaikelle kansalle, että näkisimme, mihin meidän ruokalaskumme katetuotto uppoaa, kun ei siitä kovin paljoa elintarviketeollisuudellekaan mene saati sitten alkutuottajalle.
Se, että pienten valmistajien tuotteet ovat Prismojen hyllyillä kalliita, johtuu nimenomaan Prismasta ja Prisman hinnoittelusta. Lähtöhinta on jo tietenkin korkeampi, kun elintarvike tuotetaan pienemmissä erissä, missä on sisällä enemmän ihmisen työtä ja palkkakustannuksia per yksikkö, ja kun kauppa lisää tähän oman kertoimensa, joka aikanaan oli 1,8, niin kyllä kuluttajan hintalappuhinta kasvaa verrattuna suurteollisuuden bulkkiruoan eikoistarjoushintaan.
Hollanti tuli mieleeni vain laakereista, jotka itse heitit esimerkiksi, kun siellä katselimme lähinnä matkailuauton tarvikkeiden hintoja. Yhtä hyvin voisi puhua Saksasta, jossa isot kauppaketjut ja pienkauppiaat osaavat elää rinnakkain eikä isoilla ketjuilla ole sellaista määräävää markkina-asemaa kuin meillä.
Saksasta kerroin aikanani juttua, kun pysähdyimme yhdessä pohjoissaksalaisessa pikkukaupungissa leipomon myymälään ja saimme 4,20 eurolla kaksi 15 sentin läpimittaista suolaista piirakkaa, kaksi samankokoista, rahkapiirakan tyyppistä makeaa piirakkaa ja neljä vehnäsämpylää, siis kaikki tämä yhteishintaan 4,20 euroa!
Luulisin, ettei kyse ole ainakaan palkkakustannuksista, koska tuskinpa Saksassa on leipomoalalla pienemmät palkat kuin Suomessa.
Saksassa sai muuten camping-alueella aamupalasämpylät autolle toimitettuna hintaan 25 senttiä kappale, kun ne tilasi illalla ja antoi rekisterinumeronsa respaan.
t. -Jäbä - korjaus tarpeen
niin kuin kilpailusta aina kirjoitti:
Aito hintakilpailu pudottaisi ilman muuta hintatasoa, olettaen, ettei nykyinen "hiljainen kartelli" jatkuisi, kun uusia toimijoita tulisi kaupan alalle.
Se nimittäin on totta, että meikäläinen kaupan integraatio on erittäin tehokas järjestelmä, jossa kaikki logistiikka ja muu toimii todella kustannustehokkaasti. Hyöty tehokkuudesta ei kuitenkaan tule kuluttajahintoihin, vaan jää kaupan voittoihin ja uppoaa turhien ostosparatiisien rakennuskustannuksiin, koska ne ovat vieläkin kustannustehokkaampia kaikilla mittareilla.
Olii todella hyvä, jos keskusliikkeiden ja kaupan ketjujen tuloslaskelmista ja taseista tehtäisi kunnon läpivalaisu ja tulos julkistettaisi kaikelle kansalle, että näkisimme, mihin meidän ruokalaskumme katetuotto uppoaa, kun ei siitä kovin paljoa elintarviketeollisuudellekaan mene saati sitten alkutuottajalle.
Se, että pienten valmistajien tuotteet ovat Prismojen hyllyillä kalliita, johtuu nimenomaan Prismasta ja Prisman hinnoittelusta. Lähtöhinta on jo tietenkin korkeampi, kun elintarvike tuotetaan pienemmissä erissä, missä on sisällä enemmän ihmisen työtä ja palkkakustannuksia per yksikkö, ja kun kauppa lisää tähän oman kertoimensa, joka aikanaan oli 1,8, niin kyllä kuluttajan hintalappuhinta kasvaa verrattuna suurteollisuuden bulkkiruoan eikoistarjoushintaan.
Hollanti tuli mieleeni vain laakereista, jotka itse heitit esimerkiksi, kun siellä katselimme lähinnä matkailuauton tarvikkeiden hintoja. Yhtä hyvin voisi puhua Saksasta, jossa isot kauppaketjut ja pienkauppiaat osaavat elää rinnakkain eikä isoilla ketjuilla ole sellaista määräävää markkina-asemaa kuin meillä.
Saksasta kerroin aikanani juttua, kun pysähdyimme yhdessä pohjoissaksalaisessa pikkukaupungissa leipomon myymälään ja saimme 4,20 eurolla kaksi 15 sentin läpimittaista suolaista piirakkaa, kaksi samankokoista, rahkapiirakan tyyppistä makeaa piirakkaa ja neljä vehnäsämpylää, siis kaikki tämä yhteishintaan 4,20 euroa!
Luulisin, ettei kyse ole ainakaan palkkakustannuksista, koska tuskinpa Saksassa on leipomoalalla pienemmät palkat kuin Suomessa.
Saksassa sai muuten camping-alueella aamupalasämpylät autolle toimitettuna hintaan 25 senttiä kappale, kun ne tilasi illalla ja antoi rekisterinumeronsa respaan.
t. -JäbäAamupalasämpylät maksoivat 50 senttiä kpl, ei siis 25 senttiä, ja ne tuotiin lämpiminä suoraan pienleipomon autosta aamukahdeksalta.
Matkailuautotarvikkeista muistin, että ostimme Saksasta autoon sivumarkiisin, joka tuli asennuksineen 100 euroa halvemmaksi kuin vastaava olisi maksanut hyllystä haettuna ilman asennusta Suomessa. Suomen hinnassa on toki enemmän kuljetuskustannusta mukana, mutta silti.
-Jäbä - myös väärässä
"Jos maanviljelijän kaikki tulot tulisi myydyistä raaka-aineista ja ruuan hintaan otettaisiin vain se kohonnut kustannus euroina, ei ruuan hinta paljoakaan nousisi. "
Jos näin olisi mutta ei ole. Teollisuuden hinnoittelu lähtee ihan eri lähtökohdasta. Jos raaka-aine maksaa enemmän, on siitä johtuva kulu enemmän kuin se pelkän raaka-aineen hinnan nousu. Eli se tilanne että' hintoihin lisättäisi ainoastaan raaka-aineen hinnan nousu johtaisi teollisuuden vaikeuksiin.
Mutta, tällä hetkellä tilanne olisi se että voisi olla mahdollista nostaa raaka-aineen hintaa nostamatta kovin paljon jalostushintaa. Mutta pörssissä oleva ns. omistaja vaatii osansa, äärettömän suuren osansa. Pörssiomistaja katsoo raaka-aineen hinnan suhdetta myyntihintaan ja jos se ei ole tarpeeksi iso se vaatii että sitä on nostettava että saa enemmän osinkotuloja. Muuten pörssiomistaja myy osakkeensa pois. Tämä keinottelu, raaka-ainepörssikeinottelun kanssa yhdessä aiheuttaa hinnannousua. - kolmaskin
pohdintaa kirjoitti:
Suomessa kauppa on hyvin keskittynyttä, mikä on johtanut hintakiplailun puutteellisuuteen kaikilla aloilla. Laakereiden hintaan toki vaikuttaa myös kuljetuskustannus ja kaikki muut meille tyypilliset kustnnukset verrattuna eurooppalaisiin maihin, eli lämmittämisen tarve, pienen kansan pieni ostovolyymi, varastointi, jne... koska se laakerikin sitoo pääoma, kun se seisoo lämpimän ja kalliisti rakennetun varaston hyllyllä odottamassa ostaansa.
Tämä ero tuli minulle havainnolliseksi kesällä 2006, kun kiersimme vaimon kanssa Eurooppaa matkailuautolla ja katselimme siihen liittyvien tarvikkeiden hintoja mm. Hollannissa. Ne olivat 10-20% halvempia kuin meillä, mikä ei voi selittyä juuri muulla kuin sillä, että tavaraa myydään siellä niin paljon enemmän, että myyjälle riittää pienempikin katetuoton siivu, kun myyntivolyymi tuo voitot kotiin.
Suomessa vaikutta siis se, että kannattavuus on otettava isompana katetuottoprosenttina, kun myyntivolyymi on tiheään asuttua Eurooppaa pienempi kaiken erikoistavarakaupan aloilla.
Ruokakauppaan tämä kuitenkaan ei saisi vaikuttaa niin paljoa kuin se vaikuttaa nyt.
Luulen nimittöin, että kaupan keskusliikkeet ovat kahden suuren harvainvallassaan joutuneet jonkinlaiseen kiereteeseen, eli voittoja tulee koko ajan niin paljon, että rakentamista ja uusien kauppapaikkojen pystyttämistä on pakko jatkaa, etteivät voitot menisi veroihin, vaan koko ajan on haalittava uusia investointikohteita, johon voitot voidaan sijoittaa.
Tosiasiahan on, että isot myymäläyksiköt tuottavat paremmin, mikä selittää sen trendin, että hypermarktit (Prisma, City-Market) kasvattavat elintarvikekaupassa koko ajan markkinaosuuttaan. Nyt se on jo neljännes.
Minusta on aika hälyyttävää, että joka neljäs ruokaan käytetty euro ajetaan autolla kilometrien päähän ja käytetään jo nyt näissä kaupan mammuttiyksiköissä, kun mitään lähi- tai kyläkauppaa ei enää ole.
Ja nämä turhat ruokahallit me olemme maksaneet sillä, että kaupan alalla ei ole ollut mitään hintakilpailua edes silloin, kun meillä oli kaupassa neljä suurta, S-ryhmän ja Keskon rinnalla TUKO ja E-Osuuskunta Eka.
Se, että ruoka maksaa "liikaa" siksi, ettei hintakilpailua ole, on minun mielestäni huono juttu, koska jokaisen on pakko syödä, mikä vie ruokamenot automaattisesti pois valinnaisesta kulutuksesta, siitä jolla voisimme työllistää muita kotimarkkinayrityksiä.
Kaupan yksipuolisuus näkyy myös valikoimissa. Isoissakin markteissa on vain sitä, minkä kauppa saa ostetuksi suurissa erissä, koko ketjun tarvetta varten neljän kuukauden toimitussopimuksin ja tarpeeksi halvalla.
Kaupasta puuttuu todellinen tuoretavara, kun leipäkin "leivotaan" pakasteesta kaupan omissa uuneissa. Lähiruokaa ostamaan on mentävä torille tai kauppahalliin, koska marketeista ei lähiruokaa saa.
Kunpa joku kustantaisi keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat opintomatkalle eurooppalaisiin pikkukaupunkeihin ja kyliin, niin että he näkisivät, miten ruokaa myydään isojen kauppaketjujen ulkopuolella silloin, kun sellaisten olemassaoloa ei ole kahden kartelleilla estetty.
Se voisi avata silmiä myös sille, ettei ruoan tarvitse maksaa niin paljoa kuin Suomessa nyt maksaa, jos annettaisi perheyrityspohjaisille pienkaupoille mahdollisuus, mitä niillä nyt ei ole, kun Kaksi suurta on vallannut markkinat itselleen.
Kaupan alallehan ei ole mahdollista tunkeutua muuta kuin mahdottoman suurilla pääomilla. Lidl on siitä esimerkki. Tradeka, nykyinen Lähikauppa Oy, toinen kun se eiole vieläkään löytänyt sellaista ulkomaista ostajaa, jolla olisi tarpeeksi rahaa ottaa haltuunsa niinkin pieni kuin 10-11% markkinaosuus suomalaisesta ruokakaupasta.
t. -Jäbä
-Jäbäsuuri kauppaketju, Sakasalainen LIDL. Unohditko sinä? Lidl tuli suomeen kilpailemaan markkinoista. Eipä tuo ole hintoihin vaikutanut muutoin rihkaman osalta. Näyttää se saksalainenkin ruoka olevan yhtä kallista ostaa kuin suomalaisen kaupankin ruoka.
Siis kysymys, missä se halpa Sakasalainen ruoka jota piti tuleman suomen markkinoille? - mvv
korjaus tarpeen kirjoitti:
Aamupalasämpylät maksoivat 50 senttiä kpl, ei siis 25 senttiä, ja ne tuotiin lämpiminä suoraan pienleipomon autosta aamukahdeksalta.
Matkailuautotarvikkeista muistin, että ostimme Saksasta autoon sivumarkiisin, joka tuli asennuksineen 100 euroa halvemmaksi kuin vastaava olisi maksanut hyllystä haettuna ilman asennusta Suomessa. Suomen hinnassa on toki enemmän kuljetuskustannusta mukana, mutta silti.
-Jäbä..edullisuuteen voi olla se, että siellä naapurimaat ovat lähellä. He tietävät toistensa hinnat erittäin hyvin, siitä johtuu kilpailu maittenkin välillä.
Suomi on tavallaan saari, ei täällä tarvitse välittää juurikaan mitä tavara naapurimaassa maksaa.
Yksi harha Suomalaisilla on usko meidän rehellisyyteen. Kyllä tuolla Euroopassa ollaan vähintäinkin yhtä rehellisiä, käytetynkin tavaran myyjät ovat luotettavia. Meillä ei aina niin ole. - mvv
myös väärässä kirjoitti:
"Jos maanviljelijän kaikki tulot tulisi myydyistä raaka-aineista ja ruuan hintaan otettaisiin vain se kohonnut kustannus euroina, ei ruuan hinta paljoakaan nousisi. "
Jos näin olisi mutta ei ole. Teollisuuden hinnoittelu lähtee ihan eri lähtökohdasta. Jos raaka-aine maksaa enemmän, on siitä johtuva kulu enemmän kuin se pelkän raaka-aineen hinnan nousu. Eli se tilanne että' hintoihin lisättäisi ainoastaan raaka-aineen hinnan nousu johtaisi teollisuuden vaikeuksiin.
Mutta, tällä hetkellä tilanne olisi se että voisi olla mahdollista nostaa raaka-aineen hintaa nostamatta kovin paljon jalostushintaa. Mutta pörssissä oleva ns. omistaja vaatii osansa, äärettömän suuren osansa. Pörssiomistaja katsoo raaka-aineen hinnan suhdetta myyntihintaan ja jos se ei ole tarpeeksi iso se vaatii että sitä on nostettava että saa enemmän osinkotuloja. Muuten pörssiomistaja myy osakkeensa pois. Tämä keinottelu, raaka-ainepörssikeinottelun kanssa yhdessä aiheuttaa hinnannousua...niinhän se tavara aina hinnoitellaan, että kerrotaan jollakin luvulla, vaikka sillä 1,80.
Ja jos kaupalle tavaran hinta nousee vähän, nousee se kuluttajalle vähän enemmän. - juuri mitään
kolmaskin kirjoitti:
suuri kauppaketju, Sakasalainen LIDL. Unohditko sinä? Lidl tuli suomeen kilpailemaan markkinoista. Eipä tuo ole hintoihin vaikutanut muutoin rihkaman osalta. Näyttää se saksalainenkin ruoka olevan yhtä kallista ostaa kuin suomalaisen kaupankin ruoka.
Siis kysymys, missä se halpa Sakasalainen ruoka jota piti tuleman suomen markkinoille?Lidlin markkinaosuus on 5% elintarvkekaupasta, eli se on pienempi kuin kioskit yhteensä.
- väärä väite
Raaka-aineen osuus ruoan kuluttajahinnasta on 5% luokkaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "974339Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293243No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452360- 351368
- 10979
- 152976
- 6904
- 20864
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12852- 26805