onko vähennys sama kuin

ESIMERKKI:
Poistot tietokoneesta

Arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittava yrittäjä hankki vuonna 2008 elinkeinotoiminnan käyttöön uuden tietokoneen, näytön ja printterin yhteishintaan 1 830 euroa. Arvonlisäveroton hankintameno oli siis 1 500 euroa. Laitteiden käyttöönottovuonna 2008 hän saa tehdä 375 euron suuruisen poiston (25 %) kirjanpidossa ja verotuksessa. Vuonna 2009 poisto tulisi olemaan enintään 281,25 euroa (25 prosenttia 1 125 eurosta).
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/veroilmoitusohjeet/ammatinjaliikkeenharjoittaja/

Toinen selitys:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4000000000000031&posting=22000000026337040&view_mode=flat_threaded

Poistot ovat vähennyksiä, tarkemmin sanottuna yksi vähennyskelpoisten kulujen ryhmä. Meillä verotetaan netto- ei bruttotulosta.

Homma siis toimii pääpiirteissään niin, että liikevaihdon ja muiden veronalaisten tulojen summasta vähennetään kaikki vähennyskelpoiset kulut, joita ovat poistojen lisäksi esim. ostot ja palkat (yleisesti tulon hankkimiseksi tarvitut menot). Jos vähennyslaskun tulos on positiivinen, on syntynyt verotettava tulos, veron määrä lasketaan tästä loppusummasta (esim. myynti 2000e miinus palkat 200e, ostot 100e ja poistot 300e, jää jäljelle 1400e =verotettava tulos). Päinvastaisessa tapauksessa on tehty tappio.

Poisto on kuluna vähennettävä jaksotuserä. Pointtina on, että jos yritykseen ostetaan jotain isompaa joka auttaa tulon hankkimisessa useampana vuotena, jaetaan sen hankintahinta useammalle vuodelle, jolloin tuloksen muodostus on tasaisempaa.

Esim. ostetaan joku masiina 4000 eurolla, ja lasketaan sen kelpaavan sellaisenaan vaikka 4 vuotta. Verotuksessa voidaan joka vuosi vähentää 25% poistamatta olevasta menojäännöksestä. Eli ekana vuonna 1000e, tokana 25% x 3000 (=se jäljelle jäänyt 75% edelliseltä vuodelta). Tuo poistosumma (ekalta vuodelta 1000e) siis pienentää tulosta vähennyskelpoisena kuluna.

Poistosäännöt vaihtelevat erilaisten hyödykkeiden kohdalla, minkä lisäksi verotuksen ja kirjanpidon säännöt eroavat osittain. Em. esimerkki koskee ns. irtainta käyttöomaisuutta ("irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöspoisto"). Suosittelen lämpimästi asiantuntijan konsultointia yrityksen alkutaipaleella...