Suomi on ykkönen

"Valtio ei kuuntele kansalaisia
Suomen valtio kuuntelee kansalaisten mielipidettä kuin Mongolia ja Honduras.

Missä kansainvälisessä vertailussa Suomi on jaetulla 45. sijalla samoilla pisteillä kuin Honduras, Mongolia ja Filippiinit? Tuohon saavutukseen Suomi yltää YK:n vertailussa, jossa mitataan valtioiden tapaa käyttää ict-teknologiaa kansalaisten mielipiteen kuuntelemiseen.

Jos Suomi menestyisi yhtä huonosti esimerkiksi hiihtourheilussa, julistaisi ainakin media maahan hätätilan. Urheiluasioista vastaava ministeri menisi heti vaihtoon. Kansalaisten vähäiset vaikuttamismahdollisuudet eivät kuitenkaan herätä keskustelua valtiodiktatuurissa, jossa kansalaisvaikuttamisen ainoa muoto on äänioikeus.

Monet muut maat ovat heränneet siihen, että internet on kätevä väline kansalaisten mielipiteiden kuuntelemiseen. Monissa maissa kansalaisia rohkaistaan kertomaan näkemyksensä valmisteltavista asioista. Suomessa sen sijaan ministeri toisensa jälkeen on todennut useaan otteeseen, että keskeneräisistä asioista ei ole soveliasta keskustella.

Management by perkele -maassa on totuttu, että tehdään ensin ja korjataan virheet jälkeenpäin. Ruotsalainen diskuteeraaminen on suorastaan hävettävä asia maassamme. Sija 45 todistaa, että ainakaan diskuteeraamisesta meitä ei voi syyttää.

Keskustelu säästää virhekustannuksia

Suomessa elää vahvana käsitys, että nopea toiminta ilman keskustelua on taloudellista. Monessa muussa maassa on alettu ajatella, että valtio palvelee paremmin kansalaisia, jos valtio tuntee kansalaisten tarpeet ja odotukset.

Muissa maissa säästetään, kun keskustellaan ennen päätöksiä. Silloin ei pidä korjata virheitä jälkikäteen. Teollisuudessa tätä sanotaan laadukkaaksi toiminnaksi.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että samaisessa YK:n vertailussa Suomen vahvuutena ovat maailman parhaiten koulutetut kansalaiset. Suomalaisten valmiudet kertoa ajatuksiaan itseään koskevissa asioissa voisivat siis olla maailman parhaat.

Noita valmiuksia valtio ei kuitenkaan käytä, vaikka päättäjät hokevat kaikkialla Suomen elävän huippuosaamisesta. Huippuyliopiston perustaminen voikin olla suurta rahan tuhlaamista maassa, jossa ihmisten ajattelukykyyn ei kuitenkaan luoteta.

Suomi on pudonnut muutamassa vuodessa palkintosijoilta kansainvälisissä vertailuissa, jossa mitataan eri maiden kykyä hyödyntää ict-teknologiaa. Rakkaat naapurit Ruotsi ja Tanska ovat yhä kärkisijoilla kaikissa selvityksissä.


Surkea kehitys on vakavampi asia kuin vain huono kisamenestys. Työvoima alkaa vähentyä nopeasti ensi vuodesta alkaen, joten koko julkisella sektorilla on entistä vähemmän työntekijöitä ja enemmän tekemistä. Siksi kaikkien on pakko toimia tehokkaammin. Siinä tietotekniikka on valtava mahdollisuus, jota ei pitäisi jättää käyttämättä.

Suomen hallitus ilmoittikin muutama viikko sitten, että valtio investoi rutkasti laajakaistaan ja uusiin sähköisiin palveluihin. Uudet järjestelmät eivät kuitenkaan auta, jos toimintamallit pysyvät vanhoina.

Suurimmat tietotekniikan hyödyt syntyvätkin vasta, kun maassa aletaan ravistella suomalaista tapaa tulkita demokratiaa. Ehkä Suomessakin nähdään vielä päivä, jolloin julkisen sektorin päättäjät tunnustavat, että viisautta on myös virastojen ulkopuolella".

Varmaankin on näin, että kilpailua on kaiken kaikkiaan vähemmän kuin Keski-Euroopassa, Niemi toteaa.