Dynaamisesti tyypitetyt tietokannat

Ihme homma kun noi dynaamisen tyypityksen puolestapuhujat eivät viitsikään kertoa miksi laajemmin käytetyissä tietokannoissa ei oikeen viittitäkkään käyttää tota dynaamista tyypittelyä vaikka se on muuten niin mahtavaa.

Onhan sille syynsä ettei sitä käytetä.

Jepulis Jeep kirjoitti:

Ihme homma kun noi dynaamisen tyypityksen puolestapuhujat eivät viitsikään kertoa miksi laajemmin käytetyissä tietokannoissa ei oikeen viittitäkkään käyttää tota dynaamista tyypittelyä vaikka se on muuten niin mahtavaa.

Onhan sille syynsä ettei sitä käytetä.

Lue lisää

Oletko tosissasi edes miettinyt, mikä on oikea syy siihen, että tietokannat eivät ole "dynaamisesti tyypitettyjä"?

Vinkki: oikea vastaus ei ole käännösaikaisista tyyppivirheistä varoittaminen.

Jepulis Jeep kirjoitti:

Ihme homma kun noi dynaamisen tyypityksen puolestapuhujat eivät viitsikään kertoa miksi laajemmin käytetyissä tietokannoissa ei oikeen viittitäkkään käyttää tota dynaamista tyypittelyä vaikka se on muuten niin mahtavaa.

Onhan sille syynsä ettei sitä käytetä.

Lue lisää

Niin, tämähän oli toisessa ketjussa ainoa argumenttisi dynaamista tyypitystä vastaan ohjelmointikielissä. Et sitten jaksanut pysyä samassa ketjussa, vaan piti oikein aloittaa uusi? Ja nyt luulet, että jotakuta kiinnostaa tarttua "haasteeseesi"?

Ketään ei vain kiinnosta. Saattaisi kiinnostaakin, jos osaisit itse sanoa yhdenkin _ohjelmointikieliin_ liittyvän argumentin, miksi dynaaminen tyypitys on lähtökohtaisesti väärä tai huono ratkaisu.

Tietokanta != ohjelmointikieli, peikkoseni.

Haukotuttaa kirjoitti:

Niin, tämähän oli toisessa ketjussa ainoa argumenttisi dynaamista tyypitystä vastaan ohjelmointikielissä. Et sitten jaksanut pysyä samassa ketjussa, vaan piti oikein aloittaa uusi? Ja nyt luulet, että jotakuta kiinnostaa tarttua "haasteeseesi"?

Ketään ei vain kiinnosta. Saattaisi kiinnostaakin, jos osaisit itse sanoa yhdenkin _ohjelmointikieliin_ liittyvän argumentin, miksi dynaaminen tyypitys on lähtökohtaisesti väärä tai huono ratkaisu.

Tietokanta != ohjelmointikieli, peikkoseni.

Lue lisää

Eiköhän tää ole jo nähty aika monasti. Porukka tulee ja selittää muitten sanomiset trollaamiseksi kun ei muutakaan keksi. Mikäs siinä on niin vaikeaa teikäläisille, ettette voi hyväksyä edes sitä, että joku on teidän kanssa toista mieltä näistä hommista?

Luulis, että uudet mielipiteet ovat tervetulleita sisäsiittoiselle it-alalle jossa väki hymistelee keskenään korkeintaan siitä mikä käyttis on makee ja pitääks koodis uskaltaa kirjottaa tavalla x.

Joo ei, ohan se selvää, että tälläkin alueella juttua on kertakaikkiaan niin paljon, että eihän tääkään ketju meinaa mahtua sekaan kun tänne tulee päivittäin niin suurina massoina laadukkaita ohjelmointivinkkejä, hienoja huomioita alasta ja konkareittein muistoja siitä miten hommat tehtiin kun he aloittivat uraansa. Näkis vaan nekin jutut. Sillä välin onkin kiva tulla aukomaan päätään ja kehotella edes vähän aiheesta puhuvia olemaan hiljaa kun se nyt on trollaamista olla väärää mieltä. Ai juku!

Ookko muuten huomannut semmosen, että joissain kielissä on mahollista pistää koodin dynaaminen tyypitys päälle ja pois ja vaikka takas päälle? Ihme ajatus, että maailma ei olekkaan mustavalkonen, vai mitä? Että oikeen molempiin suuntiin ja vielä erikseen määriteltävissä ohjelman eri osille?

Eihän se dynaaminen tyypittely olekkaan lähtökohtasesti huono ratkasu vaikka mun nyt pitäisi teikäläisten sankahkon joukon vuoksi olla sitä mieltä. Jotain syitä sille tosin on, ettei se leviä niin pahasti.

Ja katos, en ees pojitellut sua.

Jepulis Jeep kirjoitti:

Eiköhän tää ole jo nähty aika monasti. Porukka tulee ja selittää muitten sanomiset trollaamiseksi kun ei muutakaan keksi. Mikäs siinä on niin vaikeaa teikäläisille, ettette voi hyväksyä edes sitä, että joku on teidän kanssa toista mieltä näistä hommista?

Luulis, että uudet mielipiteet ovat tervetulleita sisäsiittoiselle it-alalle jossa väki hymistelee keskenään korkeintaan siitä mikä käyttis on makee ja pitääks koodis uskaltaa kirjottaa tavalla x.

Joo ei, ohan se selvää, että tälläkin alueella juttua on kertakaikkiaan niin paljon, että eihän tääkään ketju meinaa mahtua sekaan kun tänne tulee päivittäin niin suurina massoina laadukkaita ohjelmointivinkkejä, hienoja huomioita alasta ja konkareittein muistoja siitä miten hommat tehtiin kun he aloittivat uraansa. Näkis vaan nekin jutut. Sillä välin onkin kiva tulla aukomaan päätään ja kehotella edes vähän aiheesta puhuvia olemaan hiljaa kun se nyt on trollaamista olla väärää mieltä. Ai juku!

Ookko muuten huomannut semmosen, että joissain kielissä on mahollista pistää koodin dynaaminen tyypitys päälle ja pois ja vaikka takas päälle? Ihme ajatus, että maailma ei olekkaan mustavalkonen, vai mitä? Että oikeen molempiin suuntiin ja vielä erikseen määriteltävissä ohjelman eri osille?

Eihän se dynaaminen tyypittely olekkaan lähtökohtasesti huono ratkasu vaikka mun nyt pitäisi teikäläisten sankahkon joukon vuoksi olla sitä mieltä. Jotain syitä sille tosin on, ettei se leviä niin pahasti.

Ja katos, en ees pojitellut sua.

Lue lisää

Miten niin "kun ei muutakaan keksi"?

Sinä et ole itse antanut keskusteluun yhtään pätevää argumenttia ohjelmointikielten staattiseen tai dynaamiseen liittyen.

Jotta voisit osoittaa, ettet ole trolli, heitän ohjelmointikieliin liittyvään keskusteluun oikeita argumetteja pureskeltavaksesi:

Dynaamisesti tyypitetyllä ohjelmointikielellä kirjoitettu ohjelmakoodi on kompaktimpaa ja syntaktisesti yksinkertaisempaa. Se, mitä menetetään staattisen tyypityksen luomassa yksikäsitteisyydessä, voitetaan joustavuudessa.

"Dynaamisesti tyypitettyihin tietokantoihin" en edelleenkään ota kantaa, koska ketjun aloitusviesti oli lähinnä flamebait tyyliin "taisi mennä Python-väki hiljaiseksi" sisältämättä yhtään selkeää argumenttia mihinkään suuntaan. Jos sinulla on jotain todellista sanottavaa tietokantojen sisuskaluista, sano pois.

Argumentteja! kirjoitti:

Miten niin "kun ei muutakaan keksi"?

Sinä et ole itse antanut keskusteluun yhtään pätevää argumenttia ohjelmointikielten staattiseen tai dynaamiseen liittyen.

Jotta voisit osoittaa, ettet ole trolli, heitän ohjelmointikieliin liittyvään keskusteluun oikeita argumetteja pureskeltavaksesi:

Dynaamisesti tyypitetyllä ohjelmointikielellä kirjoitettu ohjelmakoodi on kompaktimpaa ja syntaktisesti yksinkertaisempaa. Se, mitä menetetään staattisen tyypityksen luomassa yksikäsitteisyydessä, voitetaan joustavuudessa.

"Dynaamisesti tyypitettyihin tietokantoihin" en edelleenkään ota kantaa, koska ketjun aloitusviesti oli lähinnä flamebait tyyliin "taisi mennä Python-väki hiljaiseksi" sisältämättä yhtään selkeää argumenttia mihinkään suuntaan. Jos sinulla on jotain todellista sanottavaa tietokantojen sisuskaluista, sano pois.

Lue lisää

Tää on uskomattoman yleistä, että näitä muita mielipiteitä leimataan flamebaiteiksi. Ihan vaan siksi, että päästään väittämään vastaan. Trollaamiseksi väittäminenhän on kuitenkin yksi tapa esittää toisen olevan väärässä. Miltäs vaikuttaa nää kaverit jotka vastaa ihan mihin tahansa kaiken olevan trollailua?

No jaah ite asiaan.

Noihan se on, että se on joustavampaa. Ite pidän joustavuutena myös globaaleja muuttujia ja ehkä vanhempien kielien goto-käskyjä. No, nämä eivät ole samaa asiaa, mutta jossain määrin ehkä valottavat sitä millaisena nään noita. Globaaleilla on muuten tosin ihan oikeasti joskus hyviäkin käyttötarkotuksia, että eivät ne ole mitään automaattisen pahaa.

Tyyåitetymmällä kielellä päästään heti käsiksi siihen paikkaan missä virhe sattuu. Näin niinkun yhden jutun esilleottaen. Jos vaikka käyttäjä lykkää sinne lomakkeelle luvun -1 ja sinne pitäs saada vaikka pelkkää plussaa, niin tosta napsahtais samaten tein virhettä siellä missä toi laitetaan sinne unsainediin. Dynaamisella tyypityksellä kaikki menee ok vaikkaoa just siihen asti kun tätä lyödään kantaan. Parhaassa tapauksessa tiedon syöttämisestä on mennyt hyväkin aika eikä kukaan tiijä mistä tää juttu tuli.

Tottakai tommoset pitäs tarkastaa siellä jossain alkupäässä. Ei kaikki vaan iffittele ja muista, että toi on softantelkijän vastuulla. Tyypitys vaan on yksi tapa varmistua tiedon oikeellisudesta. Ei se mikään automaatti siihen oo. Sinänsä vaan erikoinen ajatus, että toinen puoli tietojärjestelmästä on tiukasti tyypitetty ja toinen ei oo. Meinaan näin jos toteutuksena on vaikka pyytton myskli.

Nythän löytyy paljonkin semmosia esimerkkejä joissa ei vaikka käytetä kantaa ollenkaan. Mutta kantojen kanssa mennään aika usein just silleen, että osa systeemistä on kuitemkin vahvasti tyypitettyä. Sitä vaan meinaan, että ootteko miettineet miksi nää kannat ovat tyypitettyjä? Meinaan nää joita yleensä käytetään.

Siitä vaan leimaamaan tääkin trollaamiseks jos haluut päästä helpolla vastauksella. Moni haluaa. Muuten en viitti kielenkäyttöön puuttua.

Jepulis Jeep kirjoitti:

Tää on uskomattoman yleistä, että näitä muita mielipiteitä leimataan flamebaiteiksi. Ihan vaan siksi, että päästään väittämään vastaan. Trollaamiseksi väittäminenhän on kuitenkin yksi tapa esittää toisen olevan väärässä. Miltäs vaikuttaa nää kaverit jotka vastaa ihan mihin tahansa kaiken olevan trollailua?

No jaah ite asiaan.

Noihan se on, että se on joustavampaa. Ite pidän joustavuutena myös globaaleja muuttujia ja ehkä vanhempien kielien goto-käskyjä. No, nämä eivät ole samaa asiaa, mutta jossain määrin ehkä valottavat sitä millaisena nään noita. Globaaleilla on muuten tosin ihan oikeasti joskus hyviäkin käyttötarkotuksia, että eivät ne ole mitään automaattisen pahaa.

Tyyåitetymmällä kielellä päästään heti käsiksi siihen paikkaan missä virhe sattuu. Näin niinkun yhden jutun esilleottaen. Jos vaikka käyttäjä lykkää sinne lomakkeelle luvun -1 ja sinne pitäs saada vaikka pelkkää plussaa, niin tosta napsahtais samaten tein virhettä siellä missä toi laitetaan sinne unsainediin. Dynaamisella tyypityksellä kaikki menee ok vaikkaoa just siihen asti kun tätä lyödään kantaan. Parhaassa tapauksessa tiedon syöttämisestä on mennyt hyväkin aika eikä kukaan tiijä mistä tää juttu tuli.

Tottakai tommoset pitäs tarkastaa siellä jossain alkupäässä. Ei kaikki vaan iffittele ja muista, että toi on softantelkijän vastuulla. Tyypitys vaan on yksi tapa varmistua tiedon oikeellisudesta. Ei se mikään automaatti siihen oo. Sinänsä vaan erikoinen ajatus, että toinen puoli tietojärjestelmästä on tiukasti tyypitetty ja toinen ei oo. Meinaan näin jos toteutuksena on vaikka pyytton myskli.

Nythän löytyy paljonkin semmosia esimerkkejä joissa ei vaikka käytetä kantaa ollenkaan. Mutta kantojen kanssa mennään aika usein just silleen, että osa systeemistä on kuitemkin vahvasti tyypitettyä. Sitä vaan meinaan, että ootteko miettineet miksi nää kannat ovat tyypitettyjä? Meinaan nää joita yleensä käytetään.

Siitä vaan leimaamaan tääkin trollaamiseks jos haluut päästä helpolla vastauksella. Moni haluaa. Muuten en viitti kielenkäyttöön puuttua.

Lue lisää

Jepulis Jeep ei ole täysjärkinen ihminen keskuudessamme. Teette itsellenne paremmin jos vain jätätte kyseisen kusipään trollaukset huomiotta.

Jepulis Jeep kirjoitti:

Tää on uskomattoman yleistä, että näitä muita mielipiteitä leimataan flamebaiteiksi. Ihan vaan siksi, että päästään väittämään vastaan. Trollaamiseksi väittäminenhän on kuitenkin yksi tapa esittää toisen olevan väärässä. Miltäs vaikuttaa nää kaverit jotka vastaa ihan mihin tahansa kaiken olevan trollailua?

No jaah ite asiaan.

Noihan se on, että se on joustavampaa. Ite pidän joustavuutena myös globaaleja muuttujia ja ehkä vanhempien kielien goto-käskyjä. No, nämä eivät ole samaa asiaa, mutta jossain määrin ehkä valottavat sitä millaisena nään noita. Globaaleilla on muuten tosin ihan oikeasti joskus hyviäkin käyttötarkotuksia, että eivät ne ole mitään automaattisen pahaa.

Tyyåitetymmällä kielellä päästään heti käsiksi siihen paikkaan missä virhe sattuu. Näin niinkun yhden jutun esilleottaen. Jos vaikka käyttäjä lykkää sinne lomakkeelle luvun -1 ja sinne pitäs saada vaikka pelkkää plussaa, niin tosta napsahtais samaten tein virhettä siellä missä toi laitetaan sinne unsainediin. Dynaamisella tyypityksellä kaikki menee ok vaikkaoa just siihen asti kun tätä lyödään kantaan. Parhaassa tapauksessa tiedon syöttämisestä on mennyt hyväkin aika eikä kukaan tiijä mistä tää juttu tuli.

Tottakai tommoset pitäs tarkastaa siellä jossain alkupäässä. Ei kaikki vaan iffittele ja muista, että toi on softantelkijän vastuulla. Tyypitys vaan on yksi tapa varmistua tiedon oikeellisudesta. Ei se mikään automaatti siihen oo. Sinänsä vaan erikoinen ajatus, että toinen puoli tietojärjestelmästä on tiukasti tyypitetty ja toinen ei oo. Meinaan näin jos toteutuksena on vaikka pyytton myskli.

Nythän löytyy paljonkin semmosia esimerkkejä joissa ei vaikka käytetä kantaa ollenkaan. Mutta kantojen kanssa mennään aika usein just silleen, että osa systeemistä on kuitemkin vahvasti tyypitettyä. Sitä vaan meinaan, että ootteko miettineet miksi nää kannat ovat tyypitettyjä? Meinaan nää joita yleensä käytetään.

Siitä vaan leimaamaan tääkin trollaamiseks jos haluut päästä helpolla vastauksella. Moni haluaa. Muuten en viitti kielenkäyttöön puuttua.

Lue lisää

Suomeen ei kertaakaijkkiaan mahu montaa ohjelmoitsijaa. Suomiloiset menestyvät vain jossain Pis(s)a-tutkimuksessa joka on käytäntöpainotteinen. Koska jos sekin olisi teoriapainotteinen nin ainoo vastaus olis "Häh?". Ei myö tiietä. Myö käytetään linuksii.

Suomalaanen koorinviäntäjä kirjoitti:

Suomeen ei kertaakaijkkiaan mahu montaa ohjelmoitsijaa. Suomiloiset menestyvät vain jossain Pis(s)a-tutkimuksessa joka on käytäntöpainotteinen. Koska jos sekin olisi teoriapainotteinen nin ainoo vastaus olis "Häh?". Ei myö tiietä. Myö käytetään linuksii.

Lue lisää

Suakos muutoon PHP:ssa sen rynnaamisen tyypityksen poies, että hus-hus?

Varokaa kirjoitti:

Jepulis Jeep ei ole täysjärkinen ihminen keskuudessamme. Teette itsellenne paremmin jos vain jätätte kyseisen kusipään trollaukset huomiotta.

Ei sais sanoo pahasti siitä ihanasta pyyttonista ja tynaamista tyypittelyä ei sais pitää ikävänä jossain tilanteessa. Ai kauheeta kun paha JJ meni sanoon ikävästi. Yhyy!

Jepulis Jeep kirjoitti:

Tää on uskomattoman yleistä, että näitä muita mielipiteitä leimataan flamebaiteiksi. Ihan vaan siksi, että päästään väittämään vastaan. Trollaamiseksi väittäminenhän on kuitenkin yksi tapa esittää toisen olevan väärässä. Miltäs vaikuttaa nää kaverit jotka vastaa ihan mihin tahansa kaiken olevan trollailua?

No jaah ite asiaan.

Noihan se on, että se on joustavampaa. Ite pidän joustavuutena myös globaaleja muuttujia ja ehkä vanhempien kielien goto-käskyjä. No, nämä eivät ole samaa asiaa, mutta jossain määrin ehkä valottavat sitä millaisena nään noita. Globaaleilla on muuten tosin ihan oikeasti joskus hyviäkin käyttötarkotuksia, että eivät ne ole mitään automaattisen pahaa.

Tyyåitetymmällä kielellä päästään heti käsiksi siihen paikkaan missä virhe sattuu. Näin niinkun yhden jutun esilleottaen. Jos vaikka käyttäjä lykkää sinne lomakkeelle luvun -1 ja sinne pitäs saada vaikka pelkkää plussaa, niin tosta napsahtais samaten tein virhettä siellä missä toi laitetaan sinne unsainediin. Dynaamisella tyypityksellä kaikki menee ok vaikkaoa just siihen asti kun tätä lyödään kantaan. Parhaassa tapauksessa tiedon syöttämisestä on mennyt hyväkin aika eikä kukaan tiijä mistä tää juttu tuli.

Tottakai tommoset pitäs tarkastaa siellä jossain alkupäässä. Ei kaikki vaan iffittele ja muista, että toi on softantelkijän vastuulla. Tyypitys vaan on yksi tapa varmistua tiedon oikeellisudesta. Ei se mikään automaatti siihen oo. Sinänsä vaan erikoinen ajatus, että toinen puoli tietojärjestelmästä on tiukasti tyypitetty ja toinen ei oo. Meinaan näin jos toteutuksena on vaikka pyytton myskli.

Nythän löytyy paljonkin semmosia esimerkkejä joissa ei vaikka käytetä kantaa ollenkaan. Mutta kantojen kanssa mennään aika usein just silleen, että osa systeemistä on kuitemkin vahvasti tyypitettyä. Sitä vaan meinaan, että ootteko miettineet miksi nää kannat ovat tyypitettyjä? Meinaan nää joita yleensä käytetään.

Siitä vaan leimaamaan tääkin trollaamiseks jos haluut päästä helpolla vastauksella. Moni haluaa. Muuten en viitti kielenkäyttöön puuttua.

Lue lisää

> Tyyåitetymmällä kielellä päästään heti käsiksi siihen paikkaan missä > virhe sattuu. Jos nyt puhutaan ohjelmointikielestä ja virheiden löytämisestä, niin staattisen tyypityksen etu dynaamiseen nähden on selvien tyyppivirheiden paljastuminen ***käännösaikana***. On yleinen harhaluulo, että muuttujien tai metodien nimiin jääneet kirjoitusvirheet ovat dynaamisilla kielillä mahdottomia selvittää. Tämä ei pidä paikkaansa, esimerkiksi pylint ja pychecker osaavat varoittaa näistä tapauksista Pythonin tapauksessa. > Näin niinkun yhden jutun esilleottaen. Jos vaikka käyttäjä lykkää > sinne lomakkeelle luvun -1 ja sinne pitäs saada vaikka pelkkää > plussaa Käyttäjän syötteet aiheuttavat ***ajoaikaisia*** virheitä. Niillä ei ole siksi mitään tekemistä ohjelmointikielten staattisen tai dynaamisen tyypityksen kanssa. Vahvasti tyypitetyt ohjelmointikielet ilmoittavat ajoaikaisista tyyppivirheistä. Pythonissa "int(raw_input())" aiheuttaa poikkeuksen, jos käyttäjä ei syöttänyt kokonaislukua. Tyyppivirhe tulee myös siitä, jos käyttäjän syötettä yritetään laskea yhteen kokonaisluvun kanssa ilman tyyppimuunnosta: "42 raw_input()" heittää aina poikkeuksen. Jotta tämä toimisi, pitää syöte muuntaa johonkin lukutyyppiin tai sellaiseen käyttäjän määrittelemään tyyppiin, joka osaa yhteenlaskuoperaattorin ylikuormittamalla laskea tuloksen yhteenlaskulle kokonaisluvun 42 kanssa. > Dynaamisella tyypityksellä kaikki menee ok vaikkaoa just siihen asti > kun tätä lyödään kantaan. Kuten edellisessä kappaleessani osoitin, olet täysin väärässä. > Sinänsä vaan erikoinen ajatus, että toinen puoli tietojärjestelmästä > on tiukasti tyypitetty ja toinen ei oo. Siinä ei ole mitään erikoista. Esimerkiksi tiedostot ja socketit eivät ole mitenkään tyypitettyjä ja siitä huolimatta niitä luetaan milloin mitenkin tyypitetyillä ohjelmointikielillä. Vielä enemmän saattaa järkyttää se, että C:llä ohjelmoituja kirjastojakin voi käyttää Pythonista ihan suoraan, ja C -kirjastoissa määritellyt luokatkin ovat täysin käytettävissä Python-ohjelmissa (tosin tämä vaatii kirjastokohtaista lisätyötä). > Sitä vaan meinaan, että ootteko miettineet miksi nää kannat ovat > tyypitettyjä? Meinaan nää joita yleensä käytetään. Tärkein motivaatio tietokantaan tallennettavan datan ilmoittamiseen ei varmasti ole ohjelmien ajoaikaisten virheiden paljastamisessa. Jos näin olisi, tietokannan kanssa kommunikoitaisiin ihan erilaisella mekanismilla nykyisen SQL:n sijaan. Tietokantojen on tarkoitus pystyä tallentamaan tietoja suuria määriä ja tarjota tehokas tapa hakea tallennettuja tietoja. Tietojen tyypittäminen auttaa tallentamaan ne nopeasti haettavaan muotoon tilaa haaskaamatta. Jos kuitenkin tarvittavien hakujen määrä on rajallinen ja ennalta hyvin tunnettu, sekä suoritusnopeudessa että tilan säästössä pääsee lähes aina yleiskäyttöisiä tietokantoja parempaan tulokseen ihan tavallisten (staattisesti tyypittämättömien ;) tiedostojen ja nimenomaista tarkoitusta varten viilattujen algoritmien ja tietorakenteiden avulla. Työstä vain tulee isompi lasku.

TRRY kirjoitti:

> Tyyåitetymmällä kielellä päästään heti käsiksi siihen paikkaan missä > virhe sattuu. Jos nyt puhutaan ohjelmointikielestä ja virheiden löytämisestä, niin staattisen tyypityksen etu dynaamiseen nähden on selvien tyyppivirheiden paljastuminen ***käännösaikana***. On yleinen harhaluulo, että muuttujien tai metodien nimiin jääneet kirjoitusvirheet ovat dynaamisilla kielillä mahdottomia selvittää. Tämä ei pidä paikkaansa, esimerkiksi pylint ja pychecker osaavat varoittaa näistä tapauksista Pythonin tapauksessa. > Näin niinkun yhden jutun esilleottaen. Jos vaikka käyttäjä lykkää > sinne lomakkeelle luvun -1 ja sinne pitäs saada vaikka pelkkää > plussaa Käyttäjän syötteet aiheuttavat ***ajoaikaisia*** virheitä. Niillä ei ole siksi mitään tekemistä ohjelmointikielten staattisen tai dynaamisen tyypityksen kanssa. Vahvasti tyypitetyt ohjelmointikielet ilmoittavat ajoaikaisista tyyppivirheistä. Pythonissa "int(raw_input())" aiheuttaa poikkeuksen, jos käyttäjä ei syöttänyt kokonaislukua. Tyyppivirhe tulee myös siitä, jos käyttäjän syötettä yritetään laskea yhteen kokonaisluvun kanssa ilman tyyppimuunnosta: "42 raw_input()" heittää aina poikkeuksen. Jotta tämä toimisi, pitää syöte muuntaa johonkin lukutyyppiin tai sellaiseen käyttäjän määrittelemään tyyppiin, joka osaa yhteenlaskuoperaattorin ylikuormittamalla laskea tuloksen yhteenlaskulle kokonaisluvun 42 kanssa. > Dynaamisella tyypityksellä kaikki menee ok vaikkaoa just siihen asti > kun tätä lyödään kantaan. Kuten edellisessä kappaleessani osoitin, olet täysin väärässä. > Sinänsä vaan erikoinen ajatus, että toinen puoli tietojärjestelmästä > on tiukasti tyypitetty ja toinen ei oo. Siinä ei ole mitään erikoista. Esimerkiksi tiedostot ja socketit eivät ole mitenkään tyypitettyjä ja siitä huolimatta niitä luetaan milloin mitenkin tyypitetyillä ohjelmointikielillä. Vielä enemmän saattaa järkyttää se, että C:llä ohjelmoituja kirjastojakin voi käyttää Pythonista ihan suoraan, ja C -kirjastoissa määritellyt luokatkin ovat täysin käytettävissä Python-ohjelmissa (tosin tämä vaatii kirjastokohtaista lisätyötä). > Sitä vaan meinaan, että ootteko miettineet miksi nää kannat ovat > tyypitettyjä? Meinaan nää joita yleensä käytetään. Tärkein motivaatio tietokantaan tallennettavan datan ilmoittamiseen ei varmasti ole ohjelmien ajoaikaisten virheiden paljastamisessa. Jos näin olisi, tietokannan kanssa kommunikoitaisiin ihan erilaisella mekanismilla nykyisen SQL:n sijaan. Tietokantojen on tarkoitus pystyä tallentamaan tietoja suuria määriä ja tarjota tehokas tapa hakea tallennettuja tietoja. Tietojen tyypittäminen auttaa tallentamaan ne nopeasti haettavaan muotoon tilaa haaskaamatta. Jos kuitenkin tarvittavien hakujen määrä on rajallinen ja ennalta hyvin tunnettu, sekä suoritusnopeudessa että tilan säästössä pääsee lähes aina yleiskäyttöisiä tietokantoja parempaan tulokseen ihan tavallisten (staattisesti tyypittämättömien ;) tiedostojen ja nimenomaista tarkoitusta varten viilattujen algoritmien ja tietorakenteiden avulla. Työstä vain tulee isompi lasku.

Lue lisää

"staattisen tyypityksen etu dynaamiseen nähden on selvien tyyppivirheiden paljastuminen ***käännösaikana***" Kyl ne musta paljastuu koodia kirjoittaessakin. Tyypitys on osa dokumentaatiota. Miten esimerkiksi muokkaat toisen tekemään koodia jos et tiedä tyyppejä. Yleensä editorikin tukee staattista tyypittelyä. Kun viet kohdistimen muuttujan päälle niin tooltipissä näkyy esim "integer". Erittäin kätevää.

KN$ kirjoitti:

"staattisen tyypityksen etu dynaamiseen nähden on selvien tyyppivirheiden paljastuminen ***käännösaikana***" Kyl ne musta paljastuu koodia kirjoittaessakin. Tyypitys on osa dokumentaatiota. Miten esimerkiksi muokkaat toisen tekemään koodia jos et tiedä tyyppejä. Yleensä editorikin tukee staattista tyypittelyä. Kun viet kohdistimen muuttujan päälle niin tooltipissä näkyy esim "integer". Erittäin kätevää.

Lue lisää

Muinais-Basicissa käytettiin erikoismerkkiä muuttujan lopussa =) merkkijono$ kokonaisluku%

TRRY kirjoitti:

> Tyyåitetymmällä kielellä päästään heti käsiksi siihen paikkaan missä > virhe sattuu. Jos nyt puhutaan ohjelmointikielestä ja virheiden löytämisestä, niin staattisen tyypityksen etu dynaamiseen nähden on selvien tyyppivirheiden paljastuminen ***käännösaikana***. On yleinen harhaluulo, että muuttujien tai metodien nimiin jääneet kirjoitusvirheet ovat dynaamisilla kielillä mahdottomia selvittää. Tämä ei pidä paikkaansa, esimerkiksi pylint ja pychecker osaavat varoittaa näistä tapauksista Pythonin tapauksessa. > Näin niinkun yhden jutun esilleottaen. Jos vaikka käyttäjä lykkää > sinne lomakkeelle luvun -1 ja sinne pitäs saada vaikka pelkkää > plussaa Käyttäjän syötteet aiheuttavat ***ajoaikaisia*** virheitä. Niillä ei ole siksi mitään tekemistä ohjelmointikielten staattisen tai dynaamisen tyypityksen kanssa. Vahvasti tyypitetyt ohjelmointikielet ilmoittavat ajoaikaisista tyyppivirheistä. Pythonissa "int(raw_input())" aiheuttaa poikkeuksen, jos käyttäjä ei syöttänyt kokonaislukua. Tyyppivirhe tulee myös siitä, jos käyttäjän syötettä yritetään laskea yhteen kokonaisluvun kanssa ilman tyyppimuunnosta: "42 raw_input()" heittää aina poikkeuksen. Jotta tämä toimisi, pitää syöte muuntaa johonkin lukutyyppiin tai sellaiseen käyttäjän määrittelemään tyyppiin, joka osaa yhteenlaskuoperaattorin ylikuormittamalla laskea tuloksen yhteenlaskulle kokonaisluvun 42 kanssa. > Dynaamisella tyypityksellä kaikki menee ok vaikkaoa just siihen asti > kun tätä lyödään kantaan. Kuten edellisessä kappaleessani osoitin, olet täysin väärässä. > Sinänsä vaan erikoinen ajatus, että toinen puoli tietojärjestelmästä > on tiukasti tyypitetty ja toinen ei oo. Siinä ei ole mitään erikoista. Esimerkiksi tiedostot ja socketit eivät ole mitenkään tyypitettyjä ja siitä huolimatta niitä luetaan milloin mitenkin tyypitetyillä ohjelmointikielillä. Vielä enemmän saattaa järkyttää se, että C:llä ohjelmoituja kirjastojakin voi käyttää Pythonista ihan suoraan, ja C -kirjastoissa määritellyt luokatkin ovat täysin käytettävissä Python-ohjelmissa (tosin tämä vaatii kirjastokohtaista lisätyötä). > Sitä vaan meinaan, että ootteko miettineet miksi nää kannat ovat > tyypitettyjä? Meinaan nää joita yleensä käytetään. Tärkein motivaatio tietokantaan tallennettavan datan ilmoittamiseen ei varmasti ole ohjelmien ajoaikaisten virheiden paljastamisessa. Jos näin olisi, tietokannan kanssa kommunikoitaisiin ihan erilaisella mekanismilla nykyisen SQL:n sijaan. Tietokantojen on tarkoitus pystyä tallentamaan tietoja suuria määriä ja tarjota tehokas tapa hakea tallennettuja tietoja. Tietojen tyypittäminen auttaa tallentamaan ne nopeasti haettavaan muotoon tilaa haaskaamatta. Jos kuitenkin tarvittavien hakujen määrä on rajallinen ja ennalta hyvin tunnettu, sekä suoritusnopeudessa että tilan säästössä pääsee lähes aina yleiskäyttöisiä tietokantoja parempaan tulokseen ihan tavallisten (staattisesti tyypittämättömien ;) tiedostojen ja nimenomaista tarkoitusta varten viilattujen algoritmien ja tietorakenteiden avulla. Työstä vain tulee isompi lasku.

Lue lisää

http://209.85.129.132/search?q=cache:8sOoLeujrcgJ:www.cs.helsinki.fi/group/njc1/NJC1_Loppuraportti.doc Tyypitys on osa dokumentaatiota&cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a "NJC1:n kehittäjät törmäsivät laumaan mitä mielenkiintoisimpia bugeja, lapsuksia, ominaisuuksia ja ohjelmointivirheitä. Merkittävä osa näistä selittyy huolimattomuusvirheillä, joiden ilmaantumista edesauttoi toteutuskieleksi valitun PHP:n äärimmäisen heikko tyypitys."

KN$ kirjoitti:

http://209.85.129.132/search?q=cache:8sOoLeujrcgJ:www.cs.helsinki.fi/group/njc1/NJC1_Loppuraportti.doc Tyypitys on osa dokumentaatiota&cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a "NJC1:n kehittäjät törmäsivät laumaan mitä mielenkiintoisimpia bugeja, lapsuksia, ominaisuuksia ja ohjelmointivirheitä. Merkittävä osa näistä selittyy huolimattomuusvirheillä, joiden ilmaantumista edesauttoi toteutuskieleksi valitun PHP:n äärimmäisen heikko tyypitys."

Lue lisää

Luotetaan liikaa omiin taitoihin ja ollaan varmoja siitä ettei tyyppivirheitä tuu. Sitten käytetään näitä kieliä joissa tyypitystä ei pahemmin oo ja ihmetellään kun koodista tulee huonosti toimivaa joissain tilanteissa. Ja sitten vielä joku viittii selittää, ettei ohjelmoimaan opettelevan pitäs opetella tyypitystä samalla. Taitavat lähinnä toivoa uusista koodereista huonoa laatua tekevää porukkaa että itelle riittäis töitä.

Jepulis Jeep kirjoitti:

Ei sais sanoo pahasti siitä ihanasta pyyttonista ja tynaamista tyypittelyä ei sais pitää ikävänä jossain tilanteessa. Ai kauheeta kun paha JJ meni sanoon ikävästi. Yhyy!

Jepulis Jeep kusipää on kerettiläinen

.... kirjoitti:

Jepulis Jeep kusipää on kerettiläinen

En kumarra linukkaan vain siks, että se on muotia.

Jepulis Jeep kirjoitti:

En kumarra linukkaan vain siks, että se on muotia.

Ja se on hyvä niin. Linux pitää leivänsyrjässä kiinni vielä 30 vuoden päästä, kun Windows on kaukainen muisto.

............... kirjoitti:

Ja se on hyvä niin. Linux pitää leivänsyrjässä kiinni vielä 30 vuoden päästä, kun Windows on kaukainen muisto.

Samaa jauhettiin jo kymmenen vuotta sitten. Winukan piti olla kuollut ihan just jos sikskin kun oli niin vaikeeta yhistää NT ja Win98. Toi työasemissa ja tuhansia muita syitä siellä ja muualla miks ei vielä... Muotia vastustaa suuria...

Jepulis Jeep kirjoitti:

Samaa jauhettiin jo kymmenen vuotta sitten. Winukan piti olla kuollut ihan just jos sikskin kun oli niin vaikeeta yhistää NT ja Win98. Toi työasemissa ja tuhansia muita syitä siellä ja muualla miks ei vielä... Muotia vastustaa suuria...

Lue lisää

Ei minulla mitään Windowsia vastaan ole. Tuo oli ihan sun oma keksintösi. Tarkotan vaan, että pitkällä ajalla Linuxia ei voi pysäyttää mikään. Tietyssä vaiheessa käyttöjärjestelmä, joka tekee kaiken mitä 99,9% käyttäjistä tarvitsee maksaa tasan nolla. Ja se tulee melko varmasti olemaan Linux. Syy on yksinkertainen: asioita joita käyttäjät tarvitsevat ei ole rajattomasti. Mitä ennen on tapahtunut ei ole tae tulevasta.