Netistä olen yrittänyt apua löytää huonolla menestyksellä. Josko täällä joku viisaampi osaisi auttaa.
Tilanne on tämä:
Myimme eläimen henkilö A:lle ehdolla, että mikäli hän joskus tästä luopuu on sitä tarjottava meille ensimmäisenä. Henkilö A suostui tähän ehtoon. Sopimus oli kuitenkin suullinen, mutta sen kuuli henkilö B, joka oli täysin ulkopuolinen muuten koko asiassa. Nyt tämä henkilö A on kuitenkin myynyt eläimen pois henkilölle C, eikä hän tarjonnut sitä meille kuten sovimme. Sopimus tehtiin, jotta vältettäisiin eläimen kiertoon joutuminen. Mitenkä siis edetä asian kanssa?
Se on jo selvillä, että suullinen sopimus on pätevä siinä missä kirjallinenkin, joskin vaikea todistaa ilman todistajaa joka meiltä kuitenkin löytyy. Aiheutuuko henkilölle C tästä jotain ongelmia? Sitä emme ehdottomasti halua. Vai onko koko asian selvittäminen vain pelkkää hukkaan heitettyä energiaa?
Sopimuksen rikkominen...
5
1402
Vastaukset
Suullinen sopimus toki on pätevä siinä missä kirjallinenkin. Kirjallisia sopimuksia suositaan näyttöongelmien poistamiseksi.
A on selkeästi rikkonut sopimustanne. Ongelmaksi nouseekin Sinun ja A:n välisessä suhteessa kuitenkin se, että vahingonkorvausvastuu sopimussuhteessa edellyttää vahingon syntymistä. Toisin sanoen sopimusrikkomuksesta on tullut syntyä esine-, henkilö- tai varallisuuvahinko. Pelkästä harmista tai muusta aineettomasta haitasta ei pääsääntöisesti saa korvausta. Näin ollen vaikka sopimusta onkin rikottu, Sinä et saane korvausta vain sen vuoksi, että sinulle on aiheutunut harmia siitä, että eläin on luovutettu jollekin ulkopuoliselle. Ainoastaan jos te sovitte sopimussakosta sopimusta solmiessanne, olisi A:lla velvollisuus sopimussakon suorittamiseen.
C:llä ei nähdäkseni ole mitään velvollisuutta luovuttaa eläintä Sinulle. Sinulla ei nähdäkseni ole edes oikeutta lunastaa eläintä maksua vastaan C:ltä ilman tämän suostumusta. Näin silloin, jos C on ollut perustellussa vilpittömässä mielessä luovutuskiellon suhteen. Toisin sanoen jos C ei ole tiennyt Sinun ja A:n välisestä luovutuskiellosta, ei kyseinen sopimusehto voi mitenkään sitoa häntä.- M.P.
En ole alkuperäinen kirjoittaja.
(X = alkuperäinen omistaja, kysymyksen tekijä; A ja C kuten yllä.)
Ovatko käytännössä sitten tuollaiset kauppaehdot myyjän X kannalta vaikutuksettomia, koska mikäli ostaja A:n intressissä ei ole ilmoittaa luovutuksensaaja C:lle sopimastaan ehdosta X:n kanssa, niin C on vilpittömässä mielessä ja saa pitää eläimen ehdoitta?
Ja toisaalta, mikäli A kertoo sopimusehdosta C:lle ja kauppa tehdään tästä huolimatta, onko X:llä oikeus lunastukseen, vaikka hän ei ole esineen omistaja, pelkän "etuosto-oikeuden" perusteella? Vai onko silloinkin kyseessä vain X:n ja A:n välinen asia (sopimusrikkomus)? Onko C:n suostuttava A:n lunastusvaatimukseen?
Toisin sanoen, jos A ei kerro C:lle mitään, eläin pysyy C:llä, A saa pitää kauppahinnan ja X:n ainoa keino saada eläin itselleen on yrittää vain neuvotella uudesta, itsenäisestä kaupasta C:n kanssa. - M.P.
M.P. kirjoitti:
En ole alkuperäinen kirjoittaja.
(X = alkuperäinen omistaja, kysymyksen tekijä; A ja C kuten yllä.)
Ovatko käytännössä sitten tuollaiset kauppaehdot myyjän X kannalta vaikutuksettomia, koska mikäli ostaja A:n intressissä ei ole ilmoittaa luovutuksensaaja C:lle sopimastaan ehdosta X:n kanssa, niin C on vilpittömässä mielessä ja saa pitää eläimen ehdoitta?
Ja toisaalta, mikäli A kertoo sopimusehdosta C:lle ja kauppa tehdään tästä huolimatta, onko X:llä oikeus lunastukseen, vaikka hän ei ole esineen omistaja, pelkän "etuosto-oikeuden" perusteella? Vai onko silloinkin kyseessä vain X:n ja A:n välinen asia (sopimusrikkomus)? Onko C:n suostuttava A:n lunastusvaatimukseen?
Toisin sanoen, jos A ei kerro C:lle mitään, eläin pysyy C:llä, A saa pitää kauppahinnan ja X:n ainoa keino saada eläin itselleen on yrittää vain neuvotella uudesta, itsenäisestä kaupasta C:n kanssa.Äh, menevät nuo kirjaimet jo sekaisin.
Toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen virke korjattuna: "Onko C:n suostuttava alkuperäisen omistajan (X:n) lunastusvaatimukseen?" - bona fides
M.P. kirjoitti:
En ole alkuperäinen kirjoittaja.
(X = alkuperäinen omistaja, kysymyksen tekijä; A ja C kuten yllä.)
Ovatko käytännössä sitten tuollaiset kauppaehdot myyjän X kannalta vaikutuksettomia, koska mikäli ostaja A:n intressissä ei ole ilmoittaa luovutuksensaaja C:lle sopimastaan ehdosta X:n kanssa, niin C on vilpittömässä mielessä ja saa pitää eläimen ehdoitta?
Ja toisaalta, mikäli A kertoo sopimusehdosta C:lle ja kauppa tehdään tästä huolimatta, onko X:llä oikeus lunastukseen, vaikka hän ei ole esineen omistaja, pelkän "etuosto-oikeuden" perusteella? Vai onko silloinkin kyseessä vain X:n ja A:n välinen asia (sopimusrikkomus)? Onko C:n suostuttava A:n lunastusvaatimukseen?
Toisin sanoen, jos A ei kerro C:lle mitään, eläin pysyy C:llä, A saa pitää kauppahinnan ja X:n ainoa keino saada eläin itselleen on yrittää vain neuvotella uudesta, itsenäisestä kaupasta C:n kanssa.Etuostolauseke eläinten (koirien) myyntisopimuksissa on hyvin tavallinen.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että etuosto-oikeus pätee muutenkin kuin vain sopijapuolien välillä.
Näin ollen ostaja joutuu luopumaan eläimestä, jos etuostolauseketta on rikottu. Mutta aina lunastusta vastaan, oli vilpittömässä mielessä tai ei. Toisin sanoen kauppa puretaan ja suoritukset palautetaan.
Etuosto kuitenkin tarkoittaa sitä, että etuosto-oikeuden haltija voi lunastaa esineen samaan hintaan kuin se muutenkin myytäisiin. Mitään hintavaatimuksia (esim. alkuperäinen myyntihinta) ei voi esittää.
Ja tietenkin jos ei halua maksaa niin paljon kuin pyydetään, esine menee sille joka maksaa. - tulkinta
bona fides kirjoitti:
Etuostolauseke eläinten (koirien) myyntisopimuksissa on hyvin tavallinen.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että etuosto-oikeus pätee muutenkin kuin vain sopijapuolien välillä.
Näin ollen ostaja joutuu luopumaan eläimestä, jos etuostolauseketta on rikottu. Mutta aina lunastusta vastaan, oli vilpittömässä mielessä tai ei. Toisin sanoen kauppa puretaan ja suoritukset palautetaan.
Etuosto kuitenkin tarkoittaa sitä, että etuosto-oikeuden haltija voi lunastaa esineen samaan hintaan kuin se muutenkin myytäisiin. Mitään hintavaatimuksia (esim. alkuperäinen myyntihinta) ei voi esittää.
Ja tietenkin jos ei halua maksaa niin paljon kuin pyydetään, esine menee sille joka maksaa.Perinteisesti tulkitaan, että etuostolauseke sitoo vain sopijapuolten välillä. Korkeintaan voi syntyä vahingonkorvausvelvolisuus, kuten eräs aiempi vastaaja jo sanoikin. Tosin siitä on käyty keskustelua voisiko vilpitön mieli, "ei tiennyt eikä pitänytkään tietää", saada suojaa.
Etuostolausekkeiden sitovuus on ehkä nykykäytännössä tulkinnanvarainen.
Jos sitä yleisesti käytetään eläinten kaupassa, välttämättä ei silloin voi olla vilpittömässä mielessä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1094276
- 783496
Oletko koskaan stalkannut kaivattuasi?
Jos olet, miten olet stalkannut? Jäitkö kiinni? Onko hän stalkannut sinua? Jos on, miten suhtauduit?823333Karhuryhmä
Kellään tarkempaa tietoa miksi ja missä karhuryhmä ollut? Perheväkivaltaa vai huumeperintää kenties taas?253239Just alkoi ottamaan päähän
Miten voikin mennä näin, että koko päivän haluaa vain nähdä toisen ja lähelle. Sitten aivan salamana mieleen tulee kaikk223232- 722916
"Mielipide: Äärivasemmiston uhka on otettava vakavasti"
Demokratia näyttäisi olevan Halla-aholle enemmänkin välttämätön paha kuin tavoiteltava asia. Väkivallan ihannointi ja m452790Raisionkaaren koira hyökkäys
Taas nähtiin että koiriin ei voi luottaa. Eilen illalla vapaana ollut koira hyökkäsi Raisionkaarella kolmen henkilön kim642787Tapa jolla kohtelit minua viimeksi miellytti erityisesti
Osaat huomioida kauniisti ja katsot aina tilanteita yhteisen hyvän kannalta. Sitä arvostan erityisesti.852559- 92442