Abba oli

singlebändi

Abba nousi 1970-luvun musiikkimaailman suurimmaksi kaupalliseksi menestykseksi ensisijaisesti yhdestä syystä: Bennyn ja Björnin pettämättömän hittivainun takia. Abban aikana suosituilta bändeiltä toivottiin valtavirran vastaista imagoa, jonka Pink Floyd ja Led Zeppelin osasivat hyvin käyttää hyödyksi. Abba ei panostanut albumeihin kokonaisuuksina, sen soittajat eivät olleet virtuositeetteja eikä Abba-tyttöjen lähes pornografinen esittely levyn- ja sinkunkansissa sekään parantanut yhtyeen mainetta rock-puristien keskuudessa. Bändiä pidetiin hömppänä, mitä se enimmäkseen olikin.

Mutta jokin poikkesi: Abba pystyi Beatlesin tavoin kirjoittamaan yksinkertaisen tehokkaita popin klassikkolauluja. Monet niistä (vaiko kaikki?) olivat lyyrisesti kuin huonon maun oppikirjasta, mutta sillä ei tuntunut olevan väliä. Eikä sillä olekaan. Tärkeintä popissa ja rockissa on yksinkertaisuuden kauneuden tavoittaminen. Sen Abba onnistui saavuttamaan, ja juuri siksi se myi paljon levyjä ja varsinkin singlejä. Abba oli nimenomaan singlebändi, ei se osannut tehdä hyvää levykokonaisuutta, mutta kolmen minuutin popralleja ja -hittejä niiltä irtosi riittämiin, jotta voidaan puhua klassikkobändistä.

16

720

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ja tasosta

      "Abban aikana suosituilta bändeiltä toivottiin valtavirran vastaista imagoa, jonka Pink Floyd ja Led Zeppelin osasivat hyvin käyttää hyödyksi."

      Pink Floyd ja Led Zeppelin nyt kylläkin nimenomaan OLIVAT aikansa valtavirtaa. Tosin ei popin vaan rockin. Ne olivat tuohon aikaan hyvin eriytyneet. Vielä Beatlesien huippuvuosina oli toisin: popin ja rockin raja oli yhä epäselvä. Muutos tuli viimeistään hard- ja heavy rockin myötä 60-luvun lopussa.

      Abba kilpaili eri sarjassa kuin aikansa rock-dinosaurukset ja oli oman kukkulansa kuningas.

      "Mutta jokin poikkesi: Abba pystyi Beatlesin tavoin kirjoittamaan yksinkertaisen tehokkaita popin klassikkolauluja."

      Tämä riitti tosiaan Beatlesillekin vuoteen 1965 saakka.

      "Monet niistä (vaiko kaikki?) olivat lyyrisesti kuin huonon maun oppikirjasta, mutta sillä ei tuntunut olevan väliä."

      Sama pätee Beatles-kappaleisiin '62-'64. Pirun tarttuvia ja hilpeitä ja energisiä ja mitä kaikkea, mutta sangen aivottomia samalla.

      "Eikä sillä olekaan."

      No on sillä nyt vähän. Beatles alkoi saada kolmen minuutin kappaleihinsa vuoden 1965 lopusta saakka hieman enemmän merkitystä ja sisältöä, mihin Abba ei valitettavasti kyennyt koskaan. Kyllä annos Dylania tekee hyvää popillekin, syntyy muistettavampaa musiikkia jolla on muutakin kuin pelkkä hyvän fiiliksen ja viihteen käyttöarvo.

      "Abba oli nimenomaan singlebändi, ei se osannut tehdä hyvää levykokonaisuutta, mutta kolmen minuutin popralleja ja -hittejä niiltä irtosi riittämiin, jotta voidaan puhua klassikkobändistä."

      Ei kyllä Beatleseilläkään ole kuin neljä levyä, jotka jaksaa kuunnella alusta loppuun yhdellä kertaa: Rubber Soul, Revolver, Sgt. Pepper ja Abbey Road. Ja jokaisella niistäkin (ehkä Revolveria lukuunottamatta) on heikot hetkensä.

      Toisin kuin usein väitetään, Beatles vaikutti aika vähän myöhempään rock-musiikkiin. Sen sijaan Abbaan Beatles on vaikuttanut aivan päivänselvästi, ja hyvällä tavalla.

      • pidä paikkaansa

        "No on sillä nyt vähän. Beatles alkoi saada kolmen minuutin kappaleihinsa vuoden 1965 lopusta saakka hieman enemmän merkitystä ja sisältöä, mihin Abba ei valitettavasti kyennyt koskaan. Kyllä annos Dylania tekee hyvää popillekin, syntyy muistettavampaa musiikkia jolla on muutakin kuin pelkkä hyvän fiiliksen ja viihteen käyttöarvo."

        On hyvä muistaa, että ABBA teki sellaisenkin kappaleen kuin The Day Before You Came, joka on kiistattoman hieno biisi ihan lyyrisestikin, ja tulkinnallisesti. Kestää vertailua Dylaninkin musiikkiin, otapa kotiläksyksi kuunnella tuo.

        Mutta melkoisen naiivia se musiikki toki usein oli, kuten Beatleseillakin, mutta toisaalta... mikäpä naiivissa ja vallattomassa popissa olisi edes vialla? ;)

        Abba teki yhden hienon levykokonaisuuden: Visitors. Kuuluu samaan myöhäiseen aikaperiodiin tämän popbändin tuotannossa kuin The Day Before You Came. Aivan viimeisiä juttuja..


      • Joku Muu

        "Ei kyllä Beatleseilläkään ole kuin neljä levyä, jotka jaksaa kuunnella alusta loppuun yhdellä kertaa"

        Kuin neljä??? Mainitsepa yksikin toinen artisti, joka on tehnyt neljä albumia ilman turhia täytebiisejä. Aika harva bändi on tehnyt edes kahta klassikkoalbumia.


      • niitä...
        Joku Muu kirjoitti:

        "Ei kyllä Beatleseilläkään ole kuin neljä levyä, jotka jaksaa kuunnella alusta loppuun yhdellä kertaa"

        Kuin neljä??? Mainitsepa yksikin toinen artisti, joka on tehnyt neljä albumia ilman turhia täytebiisejä. Aika harva bändi on tehnyt edes kahta klassikkoalbumia.

        Stevie Wonder, Beach Boys, Velvet Underground, Pink Floyd, Prince ym.ym.

        Huomioikaa, että eniten laatua tuottaneet säveltäjät ja muusikot ovat toki melkein kaikki klassisen ja jazz-musiikin saralla. :)


      • jonka mukaan

        esim. Abban Knowing Me, Knowing You ja The Winner Takes It All sekä The Beatlesin In My Life ja Let It Be ovat musaa, joilla on enemmänkin kuin pelkkä "hyvän fiiliksen ja viihteen käyttöarvo". Kyllä nuo ovat rautaisia klassikoita, vaikka kesto onkin se n. kolme minuuttia ja mitään haastavaa ei noissa lauluissa sävelteknisesti (eikä liioin muutenkaan) ole.

        Jos haluat haastavaa, kannattaa kuunnella klassista. Ja sitähän nyt eniten toki kannattaa kuunnella, jazzin ohella.


      • neljää noilta
        niitä... kirjoitti:

        Stevie Wonder, Beach Boys, Velvet Underground, Pink Floyd, Prince ym.ym.

        Huomioikaa, että eniten laatua tuottaneet säveltäjät ja muusikot ovat toki melkein kaikki klassisen ja jazz-musiikin saralla. :)

        Yksikään noista mainitsemistasi ei ole tehnyt neljää albumia, joita itse jaksaisin kuunnella raitaakaan skippaamatta. Beach Boys teki ehkä kaksi loistavaa levyä, samoin PF. VU:n kaikki levyt eivät suinkaan ole klassikoita nekään.

        Ja ihan turha vetää nyt taas noita ikuisia "klassinen on parasta" -kommentteja tähän keskusteluun. Tässä ollaan keskusteltu pop/rock -albumeista, eikä klassisella musiikin sävelteosten vertaaminen pop-albumikokonaisuuksiin ole mielestäni mitenkään relevanttia. Sen verran erilaisista formaateista kuitenkin on kyse.


      • ainakin
        neljää noilta kirjoitti:

        Yksikään noista mainitsemistasi ei ole tehnyt neljää albumia, joita itse jaksaisin kuunnella raitaakaan skippaamatta. Beach Boys teki ehkä kaksi loistavaa levyä, samoin PF. VU:n kaikki levyt eivät suinkaan ole klassikoita nekään.

        Ja ihan turha vetää nyt taas noita ikuisia "klassinen on parasta" -kommentteja tähän keskusteluun. Tässä ollaan keskusteltu pop/rock -albumeista, eikä klassisella musiikin sävelteosten vertaaminen pop-albumikokonaisuuksiin ole mielestäni mitenkään relevanttia. Sen verran erilaisista formaateista kuitenkin on kyse.

        neljä täysipainoista albumikokonaisuutta: Dirty Mind, 1999, Purple Rain, Parade, Sign of the Times, samoin Stevie Wonderilta: Music of my Mind, Talking book, Innervisions ja Songs in the key of Life. Stevie Wonder muuten vaikutti kovasti Abbaankin, jotain samaa päivänpaistetta niistä löytää, vaikka Abba toki olikin enemmän singlebändi. Vahvimmat albumit heillä olivatkin ne joilla oli eniten hittejä: Waterloo, Abba, Arrival, Voulez-Vous ja Super Trouper.


      • kykenet kuuntelemaan
        neljää noilta kirjoitti:

        Yksikään noista mainitsemistasi ei ole tehnyt neljää albumia, joita itse jaksaisin kuunnella raitaakaan skippaamatta. Beach Boys teki ehkä kaksi loistavaa levyä, samoin PF. VU:n kaikki levyt eivät suinkaan ole klassikoita nekään.

        Ja ihan turha vetää nyt taas noita ikuisia "klassinen on parasta" -kommentteja tähän keskusteluun. Tässä ollaan keskusteltu pop/rock -albumeista, eikä klassisella musiikin sävelteosten vertaaminen pop-albumikokonaisuuksiin ole mielestäni mitenkään relevanttia. Sen verran erilaisista formaateista kuitenkin on kyse.

        tai jaksat / viitsit kuunnella, ei onneksi ole sama kuin laadukkaat levykokonaisuudet.

        VU:n neljä levyä ovat kaikki hyviä, mutta ehkä lähinnä debyytti ns "täydellinen". Sama juttu oli Frank Zappan Freak Out!in kanssa: progen merkkipaalu, jonka tasolle melkein yltävät ne myöhemmät julkaisut parhaimmillaan. Prince ja Stevie Wonder pitivät viidellä albumilla tason korkealla, tai ainakin neljällä. Hieno saavutus, eikä edes Marvin Gaye pysty samaan, vaikka tekikin ehkä merkittävimmän soul-levyn kautta aikain, What's Going On.

        Beach Boys teki ehkä sen merkittävimmän pop/rock-levyn, Pet Soundsin. Muitakin hyviä lp:itä niillä ehdottomasti on. Pink Floyd teki varmaan eniten hyviä teema-albumeita: Dark Side of the Moon, The Wall ja muut. Beatles teki ainakin sen neljä kuunneltavaa/loistavaa levyä, huippuna Rubber Soul. Abba alkoi viimeisinä vuosinaan miettimään myös levyä kokonaisuutena, eikä vain hittipaketteina ja Visitorsilla onnistui "taidepopin" teema-albumin kirjoittamisessa.


    • aapo63

      Mikähän singlen tai albumin kansi esittelee Agnethan ja Fridan pornografisesti?

      Boney M:n Take The Heat Off Me ja Love For Sale albumien kansissa oli sitä yritystä, muttei kyllä Abbalta moista löytynyt.

      • määritelläänkin... : )

        Ainakin Agnethan ja Fridan naisellisuus olivat osa sitä, millä Abbaa myytiin. Aika monessa videossa sen näkee ehkä paremmin kuin levyn- ja singlenkansissa, mutta kyllä niistäkin ilmenee, että muitakin suosionsyitä oli kuin musiikki. Mutta sanokaapa joku populaarimusiikin tuote, joka myy vain musiikkinsa takia.

        Väitän edelleen, että Abba myi B&B-kaksikon hittikyvyn vuoksi enemmän kuin muilla elementeillä, joihin kuului mm. hillitön markkinointisatsaus, paljon mediahuomiota saaneet ulkonäköaspektit (Agnethan peppu erityisesti), discomusiikin äkkisuosio 70-luvun lopulla ja Abba-parien ja -suhteiden myyminen "pohjoismaisena unelmana". Ilman laadukkaita popbiisejä olisi suosio ruotsalaiselle bändille jäänyt silti tulematta, vaikka kuinka oli muuta satsaamista.


    • tietoa

      Abban albummien levynkannet kestävät vieläkin hyvin aikaa osa kiitos siitä graafikolle rune södeqvistille ja yksinkertaiselle fonttien käytölle. luulinkin jossain vaiheessa että fontti tyyli olisi lisätty jälkeenpäin, mutta näin ei ole.
      Levynkannet ovat tietenkin kärsineet kun levt julkaistiin cd formaatissa ja niistä visitos ehkä eniten:(

      • aapo63

        Puhuit asiaa, sillä esimerkiksi jo heidän debyyttialbuminsa (Ring Ring) kansi oli nerokas ja positiivinen. Waterloon kansi nyt toi bändin kuvaan euroviisutamineissa, mutta olihan siellä Napoleon taustalla :)
        Limusiinikuva Abba-levyn kannessa oli kerrassaan tyylikäs ja varsinainen riemuvoitto nähtiin, kun Skandinaavi-versio Greatest Hits albumista ilmestyi Hans Arnoldin piirroskuva kantena. Eikä Brittiläinen vaihtoehtoversio, jossa Abba on kuvattu puistonpenkillä (ja joka oli sisäkuvana Polar-painoksessa)häviä alkuperäiselle.

        Siten saapuikin Arrival, jonka kansikuva on loistava - Ruotsalaisella pellolla helikopteri sisällään tuleva superbändi.

        The Album on taas aivan erilainen, kuin aiemmat ja onnistuu hyvin yksinkertaisuudessaan.

        Voulez-Vous sähkönsinisenä Abba kuvattuna diskossaan - ei ehkä merkkiteos, mutta huonompiakin on nähty ja se nähtiinkin aika pian, sillä Greatest Hits Vol.2 on minun mielestäni ankein levyn kansi, mitä Abban alkuperäisiin levynkansiin tulee.

        Gracias Por La Musica on positiivisuudessaan taas ihan onnistunut väriläiskä ja Super Trouper myös.

        The Visitors on sitten kansiaan myöten laatupakkaus ja kärsii (kuten edeltäjänsäkin) Cd-kokoon typistämisestä.

        The singlesin kansi on vähän pömpöösi, mutta niinhän bändikin jo alkoi olla ja älysi lopettaakin homman siihen :)

        Tämä viestiketjun aloittaja mainitsi vielä, että soittajat Abbassa/Abballa eivät olleet virtuooseja. Mitähän tarkoittanet?
        Ruotsin huippumuusikoitahan Andersson, Ulvaeus, Brunkert, Gunnarsson, Schaffer ja knit olivat ja ovat. Tietysti Abban alkuaikoina nuoria olivat, mutta jo jonkin aikaa soitelleet.


      • kysymykseesi
        aapo63 kirjoitti:

        Puhuit asiaa, sillä esimerkiksi jo heidän debyyttialbuminsa (Ring Ring) kansi oli nerokas ja positiivinen. Waterloon kansi nyt toi bändin kuvaan euroviisutamineissa, mutta olihan siellä Napoleon taustalla :)
        Limusiinikuva Abba-levyn kannessa oli kerrassaan tyylikäs ja varsinainen riemuvoitto nähtiin, kun Skandinaavi-versio Greatest Hits albumista ilmestyi Hans Arnoldin piirroskuva kantena. Eikä Brittiläinen vaihtoehtoversio, jossa Abba on kuvattu puistonpenkillä (ja joka oli sisäkuvana Polar-painoksessa)häviä alkuperäiselle.

        Siten saapuikin Arrival, jonka kansikuva on loistava - Ruotsalaisella pellolla helikopteri sisällään tuleva superbändi.

        The Album on taas aivan erilainen, kuin aiemmat ja onnistuu hyvin yksinkertaisuudessaan.

        Voulez-Vous sähkönsinisenä Abba kuvattuna diskossaan - ei ehkä merkkiteos, mutta huonompiakin on nähty ja se nähtiinkin aika pian, sillä Greatest Hits Vol.2 on minun mielestäni ankein levyn kansi, mitä Abban alkuperäisiin levynkansiin tulee.

        Gracias Por La Musica on positiivisuudessaan taas ihan onnistunut väriläiskä ja Super Trouper myös.

        The Visitors on sitten kansiaan myöten laatupakkaus ja kärsii (kuten edeltäjänsäkin) Cd-kokoon typistämisestä.

        The singlesin kansi on vähän pömpöösi, mutta niinhän bändikin jo alkoi olla ja älysi lopettaakin homman siihen :)

        Tämä viestiketjun aloittaja mainitsi vielä, että soittajat Abbassa/Abballa eivät olleet virtuooseja. Mitähän tarkoittanet?
        Ruotsin huippumuusikoitahan Andersson, Ulvaeus, Brunkert, Gunnarsson, Schaffer ja knit olivat ja ovat. Tietysti Abban alkuaikoina nuoria olivat, mutta jo jonkin aikaa soitelleet.

        että virtuositeetilla tarkoitan mm. 70-luvun rock-bändien teknisiä kitaransoittajia ja VARSINKIN klassisen musiikin huippuviulisteja ja jazzin puhallinsoittajia!

        Ei Benny, Lennon, Björn tai McCartney nyt ihan virtuooseja sentään ollut, vai mitä?


      • ABBApähkinä
        kysymykseesi kirjoitti:

        että virtuositeetilla tarkoitan mm. 70-luvun rock-bändien teknisiä kitaransoittajia ja VARSINKIN klassisen musiikin huippuviulisteja ja jazzin puhallinsoittajia!

        Ei Benny, Lennon, Björn tai McCartney nyt ihan virtuooseja sentään ollut, vai mitä?

        Kyllä maailmaan mielipiteitä mahtuu, mutta virtuooseja juuri ABBAn levyiltä löytyy muusikkojen listalta. Ja samoin virtuoosi oli tuottaja. Levyt paranivat ja kehittyivät eteenpäin vuosi vuodelta. B&B eivät halunneet toistaa jo nähtyjä ja kuultuja temppuja ikuisesti. Kuunnelkaapa vaikka ABBAa vuodelta -75 ja sen jälkeen kappale The Visitors!


      • popsäveltäjiä sekä tuottajia
        ABBApähkinä kirjoitti:

        Kyllä maailmaan mielipiteitä mahtuu, mutta virtuooseja juuri ABBAn levyiltä löytyy muusikkojen listalta. Ja samoin virtuoosi oli tuottaja. Levyt paranivat ja kehittyivät eteenpäin vuosi vuodelta. B&B eivät halunneet toistaa jo nähtyjä ja kuultuja temppuja ikuisesti. Kuunnelkaapa vaikka ABBAa vuodelta -75 ja sen jälkeen kappale The Visitors!

        mutta oikeaa virtuositeettia sieltä ei löydy.

        Ja miksi tarvisi löytyä?


      • hiteillään
        popsäveltäjiä sekä tuottajia kirjoitti:

        mutta oikeaa virtuositeettia sieltä ei löydy.

        Ja miksi tarvisi löytyä?

        kuten SOS, The winner takes it all, Mamma Mia ja Dancing Queen. Tai Knowing Me, Knowing You, Fernando ja Chiquitita.

        Mutta kauttaaltaan laadukasta levykokonaisuutta, jolla olisi klassikoita ja hienoja albumikappaleita, se ei onnistunut tekemään. Vuonna -76 julkaistulla Arrivalilla on popin klassikoita kolme biisiä ja hyviä albumiraitoja myös kolmen raidan edestä - vaan loput levystä on rasittavaa purkkapoppia. Super Trouper on yllättävän tasainen, mutta silläkin on yksi purkkahetki (On and On and On) ja selvästi heikompia biisejä suhteessa parhaisiin paloihin.

        Visitorsilla ei ole oikeastaan heikkoja lenkkejä, mutta ei yhtäkään klassikkoakaan. Siinä suhteessa sekään ei sitten kelpaa suureksi klassikkoalbumiksi, lähellä käydään kyllä.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      132
      3857
    2. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      85
      1905
    3. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      1771
    4. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      54
      1412
    5. Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.

      Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat
      Haapavesi
      129
      1313
    6. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      38
      1298
    7. VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia

      Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu
      Maailman menoa
      98
      1274
    8. Nainen olet valoni pimeässä

      valaiset tietäni tietämättäsi ❤️
      Ikävä
      70
      1156
    9. Mitä toivot

      Tulevilta päiviltä?
      Ikävä
      69
      1033
    10. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      111
      1014
    Aihe