Suomen

on tässä. Työttömyyttä ja lisää työttömyyttä. Kovenevia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Kansaa kyykytetään, köyhiä kohdellaan mielivaltaisesti, silti kukaan ei tee mitään, että tilanne muuttuisi. Kotona vaan juodaan kaljaa ja katsotaan salkkareita. Kaikki uskotaan, mitä 10 uutiset ja hesari kertoo, mitään ei kyseenalaisteta, mistään ei valiteta, viekää vaan kaikki, ei kiinnosta juuri nyt.
Suuta ei saada auki missään tilanteessa, anteeksi ja kiitos ovat kiellettyjen sanojen listalla. Miksi tämä tästä muuttuisi, ei miksikään metsäkansaa, juroa, melankolista porukkaa suomi täynnä. Kaupassa ei tervehditä myyjää, miksi sitten muuallakaan mitään puhuttaisiin? Kiittää ei osata, sitä kun ei ole kotona opetettu. Juoda sen sijaan osataan, sen taidon kaikki suomessa hallitsevat. Turhasta osataan valittaa, mutta kun olisi aika tehdä jotain merkittävää, ei mitään tapahdu. Kotona vain istutaan ja ollaan hiljaa. Nyt ihmetellään, kun ollaan ilman työtä, asunto- ja autolaina kaatuu päälle, kirotaan vain, muuta ei tehdä. Kun joku makaa kadulla apua tarvitsevan näköisenä mennään ohi, kun joku uskaltaa sanoa jotain erikoista ja ajatella eri tavalla leimataan hänet heti hulluksi. Kukaan ei valita, ei koskaan, eikä mistään, viekää vaan kaikki, ei jaksa valittaa, kunhan on kaljaa on kaikki hyvin.