Niin kallis on stadi

Muualta palvelut ja terveydenhuolto onkin jo ajettu alas, itä-Suomessa jo useita vuosia sitten. Tilanne katastrofaalinen, kun palkkatyötä ei ole lainkaan paitsi osalle hoivaväestä, orjatyövoima uurastaa nälkäpalkalla duuneissa, joista ennen sai palkankin. Teollisuus myyty ja muutettu pois, hinnat Venäläisturisteja varten korotettu taivaaseen, ns. susirajalisä. Työtilat ja homeiset kiinteistöt jopa kalliimpia kuin etelän asutuskeskuksissa, työttömyys virallisesti jo vuosia ollut 15%, todellinen luku paljon enemmän! Voi kun pystyisi lapsensa kasvattamaan rauhallisessa ympäristössä, myrkyttymättä tarhassa, koulussa ja kotona!

"Verotulojaan menettäviä kuntia on yhteensä 55, ja loput kunnat ovat saajia. Pääkaupunkiseutu on ylivoimaisesti suurin verotulojensa menettäjä tasauksen myötä. Vantaan 59 miljoonan euron lisäksi Helsingistä viedään muihin kuntiin 290 miljoonaa, Espoosta 179 miljoonaa ja Kauniaisista 11 miljoonaa euroa. Yhteensä pääkaupunkiseutulaiset siis rahoittavat tämän vuoden kunnallisveroillaan muiden kuntien palveluita 539 miljoonalla eurolla.

Espoossa tilanne on ollut erikoinen: kaupunki joutuu maksamaan verotulotasausta enemmän kuin saa valtionosuuksia palveluidensa järjestämiseen.

Suurimpia verotulotasauksen saajia ovat muun muassa Merijärven ja Ranuan kunnat, jotka saavat yli 1000 euroa asukasta kohden kuntien välistä tulontasausta. Suurimpia kokonaispotteja saavat Joensuu (lähes 16 miljoonaa euroa, 220 euroa asukasta kohden) ja uusi, vuodenvaihteessa Vammalan, Äetsän ja Mouhijärven kuntaliitoksella syntynyt Sastamalan kaupunki (lähes 11 miljoonaa ja 437 euroa asukasta kohden).

Muita suursaajia ovat muun muassa Kauhava (9,9 milj.), Nivala (9 milj.), Kauhajoki (9 milj.), Mikkeli (8,7 milj.), Rovaniemi (8,3 milj.), Alajärvi (8,3 milj.), Kiuruvesi (8,2 milj.), Kuusamo (8,1) ja Liperi (8,1), Tulontasaus tuo näihin kuntiin vajaasta parista sadasta reiluun kahdeksaan sataan euroon asukasta kohden.

Pääkaupunkiseudun perheiden maksamilla kunnallisveroilla tuetaan vuodessa verotulotasausta saavien kuntien perheitä etelänmatkaa vastaavalla summalla".    

SIELLÄ NE PÄÄKAUPUNKISEUTULAISTEN RAHOILLA KUSTANNETUT UIMAHALLIT, LIIKUNTAPAIKAT, TIET, VANHAINKODIT, KOULUT, KUNTOUTUSLAITOKSET JA KUNNANTALOT NÖKÖTTÄÄ KESKUSTALAISISSA KUNNISSA.

HERRA VARJELE PÄÄKAUPUNKISEUTUA KESKUSTALAISELTA AJATTELULTA JA RAHOJEN RYÖSTÖLTÄ!

"Kokonaissummat ja automaattien taustavoimat

Kalastajan kalenteria mukaelleen: "Raha liukkuu hyvin ja se käy hyvin satimeen". On mielenkiintoista havaita, että Suomen sisäiset varallisuuden siirrot voivat olla näin huomattavia. Kaiken lisäksi siirtojen järjestelijöinä ei ole ns. vasemmistopoliitikot vaan KESKUSTAN valtapiirit. Karrikoidusti Suomen suurin SUUNNITELMATALOUDEN PÖNKITTÄJÄ löytyy Suomen KESKUSTAPUOLUEEN VAALIPIIRISTÄ (mm. maaseudun keskustalaiset kunnat ja MTK).

Edistääkö nämä "järjestelmät" ns. Suomen tasapuolista kehittämistä, muutoin kuin poliittisissa puheissa. Jokatapauksessa maatalouden tuet (kokonaissummaksi arvioitu n. 5000 milj. eur/vuosi) ja valtionosuuksien tasaus (laskettavissa n. 700 milj. eur/vuosi) ovat automaatteja, jotka TULEVAT KAUPUNKIEN VERONMAKSAJILLE TODELLA KALLIIKSI.

Kaiken lisäksi nämä tasaussummat eivät ole ainoita valtiontukia kunnille, vaan v. 2006 valtio jakoi vielä ylimääräiset 40 miljoonaa kuntien talouden tasapainottamiseen. Tästäkin huolimatta Suomessa oli 84 kuntaa, joiden vuosikate oli edelleen negatiivinen. Tätä vajausta paikattiin ensisijassa lainanotolla, jota onkin otettu Suomen kunnissa keskimäärin n. 1500 euroa/kuntalainen. Arvatkaapa missä kunnissa velanotto lisääntyi ja valtion tasapainottamisrahat suuntautuivat?

Aivan oikein, suhteellisesti suurimmat velanottajat ja talouden tasapainotus rahojen saajat ovat ns. muuttotappiokuntia, joiden kunnallisvero on jo nyt 20 äyrin yläpuolella.

Tuet yhteenlaskien lopputulokseni tuleekin summa, joka on isompi kuin esim. Nokian v. 2005 liikevoitto (4639 milj. euroa). Yhteissumma on kooltaan myös yli puolet koko Kelan maksamista etuisuuksista v. 2005 (10400 milj. euroa). Mainittakoon, että Kelan etuisuuksia sentään korvataan "jotain" lähes kaikille suomalaisille - myös tasaus- ja maataloustukien saajille.
Varainsiirtojen seurauksista

Osittain näiden varainsiirtojen ansiosta esim. Helsingissä terveydenhoidon-, koulutuksen- ja elinkustannukset ovat jo muutoinkin todella kalliita maksaa. Kaupunkilaisten verotuloistaan saama hyötysuhde on siis todella heikko. Ei riitä että maksetaan omat, kun pitää hoitaa toistenkin kuntien "maksukykyä" kuntoon sekä TAATA SUOMALAISEN MAATALOUDEN EDELLYTYKSIÄ. Näiden lisäksi on vielä muut kustannukset hoidettavana.

Todennäköisesti kaikkein eniten näistä automaateista kärsivät kaupunkien vanhukset, lapset, opiskelijat ja muut perustoimentulon varassa elävät. Oheisvaikutuksena Suomen kansainvälinen kilpailukyky sekä tehokkuus kärsivät huomattavasti. Tulisikohan sittenkin suora perustulon maksaminen maaseudulle halvemmaksi? Se onkin jo miljardien eurojen kysymys.

Kylmästi talouden kannalta, kannattavampaa olisi tyhjentää maaseutu heti sekä tehdä koko maaseudusta mökkeilyalue. Kaupunkiin pakkomuutetuille "maaseudun elävöittäjille" pystyisi antamaan n. 1000 euron (netto) kansalaispalkan vastikkeettomasti. Näin toimien säästettäisiin byrokratiaa, virkamiehiä sekä rahan siirtelyä. Osa uudisasukkaista voisi tehdä kaupungissa jotain kansantaloudellisesti kannattavaakin, jolloin "operaatio Mökkiseudun" säästöt vain nousisivat. Maanläheisistä ihmisistä voisi tulla vaikka hoitajia, joista tulee lähivuosina huutava pula.

Kuitenkaan tämä prosessi, joka tapahtuisi pakkomuuttamisen kautta ei tule kysymykseen Suomessa. Suomen laki antaa kansalaisilleen oikeuden valita asuinpaikkansa (pl. Ahvenanmaan alue) ja valinta voi olla myös Merijärvi".

Helsingin organisaatio on niin pirstaleinen, että palvelutalossa liikuntakykyiselle vanhukselle ei sairalassa voi antaa liikuntaterapiaa, koska se rasittaisi sairaalan budjettia, joten sairaalasta kotiutettava vanhus joudutaan siirtämään kappiimpaan hoitoon vanhainkotiin, kun hän menetti sairalsaas omatoimisen liikuntakykynsä, jota palvelutaloasuminen edellyttää.

Helsinki säästää yhdessä budjetissa, mutta kansaa toisessa budjetissa monin verroin enemmän, siksi, että organisaatio on pirstaloitu liian kapeisiin budjetti- ja "tulos"vastuualueisiin.

Särkijärvi on pirullisen oikeassa

-Jäbä