Oli sitten lesboja

mutta valitettavasti myös meikäläinen jättää suosiolla Kotikadun.

Aluksi olin aivan innoissani, että Kotikadullahan tapahtuu jotain, kun niin pitkään oli vaan junnattu paikoillaan.

Mutta nyt iski vauhtisokeus! Ensin 10 vuotta edetään hissunkissun ja kohtuu normaalilla elämisen tahdilla, sitten muutamassa viikossa on tapahtunut niin paljon, ettei koko sarjassa yhteensäkään.

Luonnolista kait on myös se, että ihmiset muuttuvat ja kehittyvät, mutta mielestäni nyt roolihenkilöiden muuttuminen on liian nopeata. Ajatellaanpa nyt vaikkapa Kaarinia. En väitä, etteikö tavallinen ihminen voisi hätäpäisään sortua tuollaiseen tuhopolttoon, mutta jotenkin tämä teko ei vain sovi hänen pirtaansa. Herttaiset ukot Mauri ja Onni ovat todella nopeasti muuttuneet mukavista vanhemmista herrasmiehistä huru-ukoiksi.
Ja Janne, eikö hän enää olekaan varuskunnassa pappina? Mitä hän tekee, muutakuin kyttää kukkapuskalla varustautuneena kaupungin syrjäkulmilla. Jannesta on tehty kiimainen kolli. Ei hyvä. Potentiaalia olisi muuhunkin.

Otteet käsikirjoittajilla ovat mielestäni liian räväkät. Tapahtumia saa olla, mutta annetaan katsojien sulatella asioita ja sisäistää muutokset. Ainakin minä olen vähän verran hidas nauttimaan liiallisista rooli- ja juonimuutoksista.