Löytääkö joku Luukkaan kaksoisteoksesta, evankeliumista tai Apostolien teoista sovitusoppia? Siis ajatusta siitä että Jeesus kuoli sovittaakseen maailman synnit.
Onko Luukkaalla sovitusoppia
lainkaan?
9185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
se "synti", josta parannus pitäisi tehdä, näyttäisi olevan se, että ihmiset hylkäsivät ja ristiinnaulitsivat Jeesuksen (esim. Apt 2:36–37; 25:30–31; Lk 7:23 / KR 1992: "Autuas se, joka ei minua torju"; 9:18–22; 11:31; 17:25; 18:31–34), eli ettei hän tosiaankaan olisi alunalkaen tullut kuolemaan minkään perisynnin, maailman syntien tms. sovittamiseksi. Enkelin ilmoituskin Marialle Jeesuksen syntymästä sisältää vain kuvauksen Jeesuksen vallasta kuninkaana, ei tämän tehtävää maailman syntien sovittajana (Lk 1:30–33); nimitys "Vapahtaja" (esim. Lk 2:11), eli kreikan Soter, sellaisenaan ei merkitse syntien sovittajaa vaan oli UT:n aikana keisarienkin nimitys, kuten Kyrios-nimityskin. Toisaalla Jeesuksen kärsimys ja kuolema kuvataan vain (ennustettuina) vaiheina hänen kuninkaaksi korottamisekseen (esim. Lk 24:25–26; Apt 2:29–37), eli ei syntien sovittamiseksi.
Ainakaan itselleni siis ei osunut tekstejä tässä silmäillessäni kysymäsi kaltaista, yksiselitteistä mainintaa Lk–Apt:ssa Jeesuksen kuolemasta maailman syntien sovittamiseksi. Ehkä joku toinen löysi …
Minäkään en ole löytänyt sovitusoppia Luukkaan teksteistä.
Eräs ystäväni kertoi löytäneensä sellaisen. Hänen mielestään Luuk. 22:19,20 eli ehtoollisen yhteydessä mainitut "teidän puolestanne" puhuu sovituskuolemasta.
Lue Mark. 10:45 ja miten Luukas käsittelee samaa kohtaa omassa versiossaan Luuk. 22:27. Missä on lunastususko (sovitusoppi) Luukkaalla? Minusta sitä ei ole.
omalta osaltaan melko kuvaava, varsinkin kun Matteuksenkin (20:24–28) versio samasta aiheesta seuraa Mk:sta (vs. Lk). Lisäksi jae Lk 22:30 (lupaus opetuslapsille, että he saavat hallita Jeesuksen kanssa), joka Luukkaalla päättää aiheen, sopii myös tuohon kokonaiskuvaan.
Ehtoollisen yhteydessä mainittu "teidän puolestanne" (Lk 22:19,20) olisi ehkä hyvä kandidaatti. Mutta miksi ajatusta sitten ei näytä esiintyvän muualla Lk:ssa tai Apt:ssa? Lk–Apt taitaa sentään teoksena olla UT:n laajimpia, ehkä laajempikin kuin Paavalin kirjeiden kokoelma (vaikka mukaan laskettaisiin nekin Paavalin nimissä olevat kirjeet, joita jotkut pitävät muiden kirjoittamana). Aivan kuin ne olisivat mukana vain siksi, että ne näyttäisivät olleen osa perinteistä “ehtoolliskaavaa”, joka oli jossain muodossa tuttu ennen evankeliumien kirjoittamista Paavalillekin (1 Kor 11:23–26), mutta jolla ei näytä sitten olleen juuri osaa siinä, miten Lk itse kuvaa Jeesuksen kuoleman evankeliumissaan tai miten hän Apt:ssa kertoo siitä saarnatun.
"Teidän puolestanne" ei viittaa mitenkään pakanuudesta kääntyneiden sovittamiseen, joka on hieman eri asia kuin "Israelin lunastus".
Koetahan pysyä siinä mitä ja kenelle on mikäkin sanottu! Jeesuksen seurassaolleet kuuluivat "Vanhaan liittoon" ja tarvitsivat siinä erityisen lunastuksen koska he olivat "lain alaisia" kun taas pakanat emme ole/olleet.
Jeesuksen KOSKETUS sovittaa syntisen lapsen. Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alle siinnyt äitini kohtuun.
Luuk. 18:15
Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän KOSKISI heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.
Eihän koko Raamatusta löydy sellaista sovitusoppia?
kyllä perää koska sellaisena kuin ketjussa on siitä ollut puhe ja jollaisena sen jotkut UT:n tekstit tuntevat, sitä ei löydy VT:sta. Eikä siis näytä löytyvän ainakaan kovin selkeästi kaikista UT:nkaan teksteistä.
Sovitushan voi olla olemassa vain siihen mitä sovitustarvetta VT meille sovitustarpeesta esittää .
2.Korinttolaiskirje:
5:19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan
Edellisessä ei puhuta mitään sellaisesta sovitustarpeesta jota kristilliset kirkot esittelevät. Toisinsanoen mikäli lainaamani kohta on totta, sovitus ei ole ehdollinen siten kuin kirkkokunnat opettavat.
Uskottomien sydämiin ei evankeliumin valo loista.
2.Korinttolaiskirje:
4:3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
4:4 niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.