Kesällä tarkoitus henkilöautolla matkata tuollainen reissu.
Miten matka kannattaa suorittaa? Ajamalla pohjoisen kautta ja ruotsin halki vai jotenkin lautalla seilailla?
Ihan lomareissuna teemme tuon ja ei kiirettä ole. Millaisia kustannuksia tulisi esim. laivalla Helsingistä jonnekin Saksaan tai Turusta Tukholmaan ja ajamalla loput?
Vielä yksi juttu, uskaltaako Via Balticaa edes ajatella ekakertalaisen matkareitiksi?
Kaikki kokemukset ja tieto on tervetullutta.
Miten matka kannattaa suorittaa? Ajamalla pohjoisen kautta ja ruotsin halki vai jotenkin lautalla seilailla?
Ihan lomareissuna teemme tuon ja ei kiirettä ole. Millaisia kustannuksia tulisi esim. laivalla Helsingistä jonnekin Saksaan tai Turusta Tukholmaan ja ajamalla loput?
Vielä yksi juttu, uskaltaako Via Balticaa edes ajatella ekakertalaisen matkareitiksi?
Kaikki kokemukset ja tieto on tervetullutta.
Vastaukset 22
Vanhimmat
maksaa.
Jo ainakin miljoona km takana, Oulun seudullakin aika paljon ja Ruotsikin eteläkärjestä Haaparantaan ajettuna jättäisin ensiksi pois laskuista tuon Oulun, Haaparannan ja Tukholman välin ajon. Kun/jos pallomeret ja tanssilavat eivät ole tärkeitä, vaan rentouttava merimatka, niin Naantali Kapellskär välillä kulkeva Finnlink on asiallinen vaihtoehto. Tulisipahan sitten nähdyksi Ruotsia ja Tanskaakin. Jos budjetti antaa periksi, niin toisen suunan matkustaisin Finnlinesin lautalla Travemündestä Helsinkiin, tai toisin päin.
Ei matka Baltian ja Puolan kautta ole mitenkään huono vaihtoehto, päinvastoin. Siitä vain kahlaamaan läpi nettiä, sekä matkan varrella olevien paikkakuntien sivuja että keskusteluja asiaan liittyen.
Kerran olen mennyt Hanko-Rostock-Hanko ja se oli ärsyttävän uuvuttavan tylsää, Tallinkin aluksella 2 yötä, ei mitään tekemistä, jne. Jos menisin uudelleen Eurooppaan autolla, menisin varmaan nopealla aluksella Tallinnaan ja sieltä sitten via Baltica. Viime kesänä menin ko. lautalla (Tallink) yli ja ajalin Pärnuun, ja tie oli hyvä ja matka joutuisa, teki ihan mieli lähteä ajeleen Riikaan, muttei aikataulu antanut myöten. Kannattaa tsekata tämä vaihtoehto (via Baltica) - sanovat että on ok. Haaparannalta alaspäin ajelu on melko... tylsää ;-)
Via Balticaa kannata mennä, Puolan osuus hiukka ongelmallinen ja matka pitkä.
Kävin Kölnissä viime kesänä reittiä: Naantali-Kapellskär (Finnlink), Malmö (sillan ylitys Kööpenhaminaan), Rödby-Puttgarden (lautta) ja siitä Lyypekin kautta Kölniin.
Kapellskäriin,sitten Trelleborg ,lautalla Traveen tai Rostociin josta kohti Kölniä.Haaparannan kautta vihoviimeinen vaihtoehto,liekö tylsempää väliä Tukholmaan.
Eli meno ja paluu eri reittiä, niin näet enemmän. Köln on siellä Tanskan alapuolella, joten via Baltica kyllä tekee melkoisen kiertomatkan. Pitkälti Saksaa ja Puolaa ajettavana Baltian lisäksi. Hienoja maita toki, mutta jos Köln varsinainen kohde... Niin Ruotsin kuin Tanskankin läpi voi ajaa eri reittiä palatessa, vähän kiertäen, mutta vaihtuuhan maisemat. Hampuria on vaikea välttää, mutta sieltä Kölniin pääsee kivoja pikkuteitäkin. Tai entäpä jos ottaisit paluumatkalla lautan Lyypekistä tai Sassnitzista (meniköhän oikein) Ruotsiin, sinne etelärannikolle (en nyt muista mihin kaupunkiin nuo menee, mutta useita lähtöjä päivittäin) ja sieltä sitten itärannikkoa Tukholmaan, Kapelskäriin.
Sassnitz on oikea/oikein kirj. paikka mutta satama on n.5 km etelään paikassa Neu Mukran.Sieltä menee reitti sinne aiemmin mainittuun Trelleborgiin.
jos viitsii ajaa ruotsin läpi niin kuluja tulee noin(Hinnat pakettiautolle transporter 2.5 ja
ajamme 1-3 kertaa kuukaudessa Saksaan Tampereelta/Kotkasta. Turku-Tukholma-Turku vikingclub 115€.STO-Malmö n. 620 km.Siltamaksu 12.3.2009 390SEK. Malmö-rödbyn satama n.170 km. Lautta Rödby-Puttgarden 64€.Puttgarden-lübeck n 100km.Päästötarra autoon Dekra huhtikuu 2008 5€, diesel saksassa 1.03€ takaisin. Reitti 18.3.2009 muuten sama mutta Sto-helsingborg-helsingör-rödby. Ruotsista ostettu edestakainen scandlinesin lippu ruotsi-tanska-saksa maksoi 1880 Sek voimassa 3 kuukautta.Ruotsin läpi ajaminen "tylsää" mutta tie on hyvä, moottoritie melkein koko matkan, pieni noin 30 kilometrin pätkä on vaihtelevaa ohituskaistatietä. Jönköpingin jälkeen nähtävää ei juuri ole. Eiku sinne vaan.
Voitteko neuvoa ensikertalaista riittääkö päästömerkin saantiin vain suomalainen rekisteriote?
Tarran hankkimiseen tarvitaan sekä rekisteriote ja auton valmistajan tai edustajan todistus auton päästöistä (EWG-Übereinstimmungsbescheinigung). Tarroja myöntää katsastuspaikat (www.dekra.de) ja pakokaasumittauksiin oikeutetut huoltoasemat.
Lisätietoja löytyy googlella hakusanoilla umweltplakatte ja umweltzone sekä autoliiton sivuilta. Niistä löytyy myös tiedot kaupungeista, joihin ei saa ajaa ilman tarraa. Mikään välttämättömyys muualla ajavalle tarra ei ole.
meni näin. Kaupunkina oli Bottrop Kölnin lähellä vuosi 2008. Suomalaisella rekisteriotteella sisälle ostamaan tarraa, toimistovirkailija ihmetteli rekisteriotetta antoi sen esimiehelleen joka sai siitä selvää että auto on vw transporter ja 96 kw ja käyttöönotettu 2.11.06. Pientä keskustelua ja sitten ulos katsomaan auton moottorikoodia jonka perusteella he antoivat vihreän tarran, ei tosin heti vaan jälleen pienen keskinäisen keskustelun jälkeen. Nuorten toimistovirkailijoiden kanssa asiointi sujuu myös englanniksi itse katsastusmiesten kanssa heikommin.Eli 2008 Bottropista saimme tarran pelkästään suomalaisella rekisteriotteella.
Mistä kannattaisi ko. auton valmistajan todistusta auton päästöistä kysellä (EWG-Übereinstimmungsbescheinigung)? Saako suomalaisilta maahantuojilta esimerkiksi etukäteen? Auto on merkiltään Ford.
Tarran saa myös pelkästään rekisteriotteella, jolloin auton ensirekisteröintipäivä määrää tarran värin. Jos henkilöautoauto on rekisteröity 1.6.2006 jälkeen, on tarran väri se paras vihreä. Meidän automme oli ensirekisteröity jo useampi vuosi aiemmin, joten saimme vihreän tarran sillä ewg-todistuksella ja rekisteriotteella. Toisissa autoissa on tämä todistus auton papereissa mukana, mutta auton merkkiliikkeen pitäisi antaa se myöskin. Todistus saattaa olla kallis! Eli jos löydät auton papereista jonkunnäköisen tietopaperin auton teknisistä ominaisuuksista ja päästöistä, niin se luultavasti käy.
Itse tarra maksoi Dekralla vain 5 euroa.
Siltamaksu 10.4.2009 370 Sek. Jos maksatte kortilla pyytäkää veloittamaan Ruotsin kruunuissa. 31.03.2009 takaisin tullessa olivat veloittaneet Tanskan kruunuissa = muutaman euron kalliimpi ;)
kummankin maan omalla valuutalla tai paikallisella valuuttakurssilla muunnetulla valuutalla.
kyllä, näinhän se menee mutta sillan maksupiste on Malmössä. Eli Ruotsin puolelta tullessa maksetaan ennen sillalle ajoa mutta
Kööpenhaminasta tullessa maksetaan vasta sillan ylityksen jälkeen Ruotsissa. Tanskalaiset voi siten ajella sillan yli maksupisteelle ja kääntyä takaisin maksamatta ylitystä :), no tuskinpa käytännössä kumminkaan onnistuisi mutta näin teoriassa kyllä.
vasta Ruotsissa, niin sitäpä en tiennyt. Olen ajanut sillan vain toisinpäin. Kiitos oikaisusta! Ensi kesänä palaamme varmaan sillan kautta, jolloin kannattaa maksaa luultavasti Ruotsin kruunuilla.
ei tartte ajella yhtään........
noniin, eli kaikki G-kat omaavat bensat saa vihreän plaketin, diesel autot tarvivat DPF:n jonka jälkeen saavat vihreän plaketin (vai oliko vähintään euro 4) kuitenkin, vanhat dieselit saavat keltaisen plaketin jolla saa ajaa keskustoihin vielä vuoteen 2012
Mikä on DPF?
Miten se onnistuu???Mikä firma myy paikkoja ja tietty hoitaa lastausasiat?StoraEnso rahtaa myös mutta on hel...hankala hoitaa asiat.Pitäisi kuulemma soitella Göteborgiin ja kysellä sieltä.
oli tarkoitettu siihen Toppilasta lähtöön.Ei vaan osu aina oikeaan rakoon.
Huhuilen myös tähän vastausta, olisiko kenelläkään tietoa ja kokemusta?