siitä mitä se on ollut parhaimmillaan.
Paljonko duunarin palkat on laskeneet viimeisen 10 vuoden aikana?
Paljonko duunarin palkat on laskeneet viimeisen 10 vuoden aikana?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Verovaroistamme on maksettu maajussien metsä jo moneen kertaan. Työllisyyden vuoksi olisi hyvä pakkolunastaa ne pois nimelliseen hintaan.
hoito tulee veronmaksajille kalliiksi.
Älä valita kantohinnoista.
tietämätön tollo tällä palstalla valitti, että puu on liian kallista suomessa?!
?
herrojen toimeentulosta?
Valtio omistaa metsämaasta 26 % eikä se voi kasvattaa osuuttaan sosialisoimalla yksityisten metsiä.
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/esitteet/5h07uQK9E/MMM_metsa_fi.pdf
Metsänomistajista enää viidesosa maatilayrittäjiä
Metsänomistus on siirtynyt reippaasti maatilayrittäjiltä muille 1990-luvun aikana. Yhtä reippaasti metsänomistajien joukko ei ole kuitenkaan kaupungistunut.
Yksityismetsälöitä on Suomessa noin 300 000. Maatalousyrittäjiä on noin 80 000, ja heistä metsää omistavia on 60 000-70 000. Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt, miten metsänomistus on muuttunut vuosien 1990-99 aikana ja julkistaa eritellyt tiedot tutkimuksestaan ensi syksynä.
Selvimmin 1990-luvulla on muuttunut maatilayrittäjien osuus metsänomistajista: kun heitä oli metsänomistajista likimain kolmasosa vuosikymmenen alkaessa, nyt heitä on enää niukin naukin viidesosa. Kaikkien muiden väestöryhmien osuus metsänomistajana on lisääntynyt. Nyt kolmasosa metsänomistajista on palkansaajia. Heitäkin enemmän metsänomistajista on eläkeläisiä. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, eläkeläisiä ja palkansaajia metsänomistajista on piakkoin kaksi kolmasosaa. Varsinaisten yrittäjien ja muiden osuus metsänomistajajoukosta on alle kymmeneosan.
Melkein neljä viidestä metsänomistajasta asuu edelleen maaseudulla tai pienessä kyläkeskuksessa. Omistus on 1990-luvulla siirtynyt hiljalleen pois maaseudulta, mutta toistaiseksi viidesosa metsänomistajista asuu yleensä kaupungissa, ja yli 100 000 asukkaan kaupungissa vähemmän kuin joka kymmenes.
Metsäntutkimuslaitokselta tohtori Pekka Ripatti vertaa alustavia tuloksia esimerkiksi muuttoliikkeeseen niin, että metsänomistajajoukosta valtaosa ei ole ollut sellaisia työn vuoksi suuriin väestökeskuksiin muuttavia henkilöitä, että metsänomistajakunta olisi muuttoliikken vuoksi kaupunkilaistunut. Tilanne on Ripatin mukaan toinen vuosien 2015-20 tienoilla, jolloin suuret ikäluokat alkavat poistua.
Metsänomistuksesta jopa noin neljäsosa on perikunnilla. Metsäntutkimuslaitoksen 1990-lukua koskevassa selvityksessä käytettiin sen tietoja, joka perikunnan puolesta vastaa metsäasioista.-MN
http://www.pellervo.fi/uutiset/viikko/viikko6.htm
...metsästä saa kuitenkin muhkean koron.
työpalkat ja raaka-aineet samaan soppaan. Raaka-aineet elävät omaa elämäänsä, työpalkat eivät kuulu siihen systeemiin. Oletko muuten pannut merkille, miten öljyn hinta on vaihdellut viimeisen 1.5 vuoden aikana? Puun kantohinnan vaihtelut ovat öljyyn nähden vain pientä alkuharjoittelua.
Tiedän kyllä, että esim. MTK on välillä yrittänyt esittää semmoisiakin näkemyksiä, että puun hinta olisi jonkinmoinen metsänomistajan palkka tehdystä työstä. Mutta kyllähän tosiasia on, ettei puusta saatava hinta voi kovin pitkään olla irrallaan puun jalostusarvosta ts. siitä saatavien tuotteiden hinnasta.
ei ole mitään halua myydä puuta alhaisilla hinnoilla.
ja kohta ei tarvitse myydä kalliilla eikä halvalla, kun teollisuus sulkee tuotantolaitoksiaan juuri liian kalliin puun takia.
puun hintaa sen takia kun paperi ei mene kaupaksi?
Miksi kerjäät metsänomistajilta? Eihän sen tarvitse myydä, niinkuin ei tarvitse duunarinkaan mennä töihin, mikäli palkka on liian alhainen.
Mutta kuten jo aikaisemmin kirjoitin, teollisuuden katoaminen Suomesta kyllä saa aikaan semmoisen tilanteen, missä puu ei mene kaupaksi enää millään hinnalla. Ja tuotantolaitosten mahdolliseen sulkemiseen on yhtenä ratkaisevana syynä Suomen kallis puu. Mm. naapureisamme, Ruotsissa ja Venäjällä puu on selvästi halvempaa kuin Suomessa ja on laadullisesti vähintään Suomen puuta vastaavaa. Teollisuus on nykyisin täysin kansainvälistä, ei sillä ole mitään isänmaallista intressiä tehdä sahatavaraa, sellua ja paperia pelkästään Suomessa. Oikeastaan oikea kysymys nykytilanteessa on: miksi suomalaisesta puusta pitäisi maksaa enemmän kuin esim. ruotsalaisesta, kun kummankin jalostusarvo on kuitenkin sama?
Puun myyjälle jää puukaupoista käteen yhtä paljon kun ennen veron poistoa. Ei suinkaan metsäyhtiöt vapaaehtoisesti maksa puusta ylihintaa. Markkinatalous osoitti jälleen toimivuutensa.