Oletkos "lainnoudattaja"?

Oletko pysähtynyt edes pohtimaan lain sisältöä?
Lakihan osoittaa synnin ja parannuksen tarpeen.
Jos ei ole parannusta tehnyt, laki syyttää, kolkuttaa olalle, että muutostarvetta olisi.
Tekosi satuttaa suhdetta Jumalaan ja lähimmäiseen.

Niinkuin lainaamasi viestit kertovat, synnin tekeminen on lain alla olemista.
Kuoleman ota on synti ja synnin voimana on laki, mutta kiitos Herralle Kristus on vapauttanut kuoleman otasta, eli kun on astuttu ristin juurelle ja eletään siinä, eli teoiltaankin parannuksessa.

Päästä meidät pahasta. Sitähän se uskovan rukous on. Ei jumalaton sitä rukoile.

Eli paha voi vaikuttaa, mutta jos elämme anteeksiantamuksen armossa, astuu laki tienviitaksi varjelemaan anteeksiantamuksen tiellä, -Jumalan suunnittelemalla tiellä.

Se myös tarkoittaa sitä, että uteljakselle laki ei ole pahaksi armossa, armoliitossa. Se on sydämeen pantuna uudessa liitossa tienviittana, ettei joutuisi lain alle.

Kun silmä katsoo kieroon, eli vedättää syntiinpäin, Jeesus osoitti tällä vertauksella lain laatijaksi itsensä, silmä on repäistävä pois.

Ei lakihenkisesti lihassa, että revittäisiin silmämme päästä, sillä kohta molemmat silmät on tekosilmiä, koska sehän voi vietellä se paikoilleen jäänyt silmä.
Mutta laki onkin hengellinen sydämessä Uudessaliitossa. Kristuksessa vaeltavalle se on suuntaviitta, ettei syntiä enää tekisi.

Näin Jumala haluaa varjella omalla viitoituksellaan vaellustamme ja tämä on Jumalan tahto, sekä tahtokysymys meihin nähden.

Kun se saa sydämestä käsin armonkansalaisella luvan Hengen hedelmänä toimia, sen teot ovat rakkauden tekoja.

Se on silloin Hengen hedelmä ja liha on kuolleena, ainakin hetkellisesti tahtomme mukaan, eikä olla lain alaisena sillä viitan ohjaamalla tiellä.

Hengen hedelmänä, esim. ei himoita, mutta jos lihan hedelmä asuu päällimmäisenä, niin himoitaan.
jne.

-eli hyvä ja paha, me tiedämme sen omassatunnossamme, koska sen puun hedelmät on syöty jo paratiisin porttien sisällä, sisäpuolella. Sielläkin alkujaan Jumala halusi varjella ja sanoi, "Älä syö" ja valinta on käsissämme. Ja kun söi, oli sen seurauksen alainen. Synnin seurauksetkin on Jumalan vitsa parannuksentarpeelle.

Eli tiivisteltynä., ”Armonkansalainen Kristuksessa [Hengen hedelmänä] toteuttaa Jumalan viitoittamaa tien askellusta ja on vapaa, se on vapauden askeleita joissa Hengen voimasta toteutuu ja sydän jupileeraa kiitos virttä Hänelle”. Eli puhutaan Hengen hedelmästä, ei omasta.

Jos laki ei ole hengellistynyt, se syyttää, se on piiska, täytyy tehdä jotain ja tähän astuu mukaan terve ja oikea Sana.

Se oikea Sana vie ihmisen Golgatan ristin juurelle anteeksiantamuksen lähteelle.

Jos tätä Sanaa ei ole viemässä, ihminen on kahleessa ja ei niinkään vapauteen päässyt.

Siksi sanan opetus täytyy olla kokonaisvaltaista opetusta. [opetuksen vastuullisuus]!

Eli onko se mainitsemasi ”pilkulleen” ajatus löytänyt ajatukselleen vastausta, miksi se laki on olemassa? Se ei ole lihassa toteutuvaa tekoa vaan Hengessä.
//
Jos ei, niin ehkä siinäkin astuu mukaan etsivän sydämen mielenlaatu. Näkee asian lakihenkisen mielteisenä.

Siinä voi ahtaasta portista käydä sisälle, mutta viittatietous on hieman hataralla pohjalla, etsivällä pohjalla. Se on tavallaan nähtävissä ja langenneessa tilassa haparointia on ja tulee olemaan.
On kyselemistä on etsimistä, aina etsimme totuutta salatuimpaan asti.

Totean vielä…

Mutta omalle tunnolle pelkästään viittatietoisuutta ei kannata antaa, voi johtaa laittomuuden tilaan jossa kylmenee useimpien rakkaus.
Se omatunto on niin vajaamittainen, että pian joutuu lain syyttävälle puolelle, eli langenneeksi syntiin, koska selkeä Sana ei niin ole ollut Pyhällä paikalla ja tapahtuu se, että Hengen hedelmä ei ole päässyt toteutumaankaan Jumalan tahtomalla tavalla.

Lihan hedelmä, se on karsea luettava sanastakin ja se juuri on sitä, että Hengen hedelmän saatavuus on ollut vajaamittaista, ei ole ojentauduttu Jumalan tahtoon, vaan omaan. Se ei ole evankeliumin vapautta.

Eli lain noudattaminen on tapahduttava Jumalan voimasta, se ei silloin ole meidän tekomme vaan Jumalan voima, itse kullekin uskovalle pelastukseksi.

tämä nyt näin kertoilee
Veli

Miksi olet ryöstänyt nimimerkkini?

(oikea uteljas kyselee kiinnostuneena).