Jokainen jehovantodistaja joutuu pienryhmissä ("kirjantutkisteluryhmä") kovan painostuksen alaisena allekirjoittamaan "verikortin", jota hän on velvollinen pitämään aina mukanaan. Kortissa hän sitoutuu olemaan ottamatta verensiirtoa missään olosuhteissa. Lapsille on omat korttinsa. Kortit on skannattu nettiin. - Ei ihmekään, että jehovantodistajia kutsutaan veri-itsemurhakultiksi.
Linkki: http://www.do-not-call.org/bloodcards.htm
---
Lisää uutisia Vartiotornin takaa: http://medlem.spray.se/aaac/uutiset.html
Linkki: http://www.do-not-call.org/bloodcards.htm
---
Lisää uutisia Vartiotornin takaa: http://medlem.spray.se/aaac/uutiset.html
Vastaukset 34
Vanhimmat
jos haluaa esim.auto-onnettomuuden sattuessa vuotaa kuiviin niin siitä vaan!ajakaa kaikki jehovat autolla metsään ja vuotakaa kuiviin niin maailma on paljon parempi paikka!
Niin, elikkä mitä sä nyt oikein sit valitat??
Jos kerta noin silmittömästi vihaat jehovia ni luulis sun (ja sun kaltaisten ihmisten) muuttuvan vain tyytyväisemmäks sitä mukaa kun jehovia ropisee pois elossa olevien listoilta???
Hymyile ja ole onnellinen, toiveesi toteutuu!
...että toiset tietävät oikeasti mitä tarkoittaa "lähimmäisen rakkaus".
JT:ien kylmyys on näemmä tarttunut sinuunkin. Huono seura todellakin turmelee... =)
Höh :(
Nyt sitten et lukenut enää rivien välistä. Teksti oli tarkoitettu ironiseksi, eikä faktaksi.
Tuskin kukaan haluaa kenenkään kuolevan. En tiedä vielä ketään NIIN kylmää ihmistä.
Tarkoitus oli välittää viestiä alkuperäisen kirjoittajan kaksinaismoralismista.
Teeskennellään mukamas myötätuntoista ja huolestunutta, kun "niin monta" jehovantodistajaa kuolee verensiirrosta kieltäytymisen takia mutta samalla mustamaalataan uskonto ja kaikki yksityishenkilöt, jotka uskontoon kuuluvat. Mitä lähimmäisenrakkautta tuo nyt sitten on?
Vaikuttaisi juuri siltä "sudelta lampaan vaatteissa", jolla on lähimmäisenrakkauden naamio, mutta joka kiroaa jokaisen vastaantulevan jehovantodistajan suoraan päin naamaa. Vai onko kyseinen kirjoittaja TEHNYT oikeasti jotain näiden hairahtuneiden jehovantodistaja-parkojen auttamiseksi??
Mitäköhän laupeudentekoja jehovantodistajia kohtaan olet suuressa lähimmäisenrakkauden puuskassasi suorittanut?? Haluathan toki kristillisen lempeyden hengessä saattaa jehovantodistaja-pakanat oman kirkkosi hellään huomaan?? Varmasti tiedät, että parjaamalla ja lyömällä hairahtuneita lampaita, et saa käännytystyössäsi kuin pelkästään negatiivisia tuloksia. Kannattaisiko vaihtaa taktiikkaa? (huomatkaa tarkoituksellisen ivallinen sävy)
"Teksti oli tarkoitettu ironiseksi, eikä faktaksi."
Musta huumori menee joskus vähäsen yli mulla.
En ota kantaa alkuperäisen kirjoittajan ajatuksiin tai moraaliin, mutta tämä asia joka tällä kertaa oli aiheena, on minusta vakava!!
Minusta jokaisen JT:n tai JT:ksi aikovan tulisi miettiä noita asioita mitä esim "LMFAO" kirjoittaa tuossa alempana: Verikysymys uudessa valossa.
Saat anteeksi, kultaseni :)
Innostun joskus liikaakin mustan huumorin osastolle... on vaan niin ihana seurata, kuinka närkästyneitä kommentteja alkaa tuleen :D
Jt eivät käytä huumoria uskonnosta/raamatusta puhuessa. Jeesus ei antanut sellaista mallia.
Näin Jt:eet ovat minulle sanoneet.
Zaarittaren säälittävä yritys hyökätä uutistentuojan henkilöön peitelläkseen itse asiaa on hyvin tyypillistä jehnulle, joka faktojen edessä vain sulkee silmänsä ja korvansa ja kiljuu "luopiovalhetta!, luopiovalhetta!" tarkalleen niinkuin hänet on aivopesty kiljumaan.
Ne, jotka tekevät johtajien käskystä veri-itsemurhan, ovat poikkeuksetta uskonnon hierarkian alimmilla portailla. He ovat yleensä naisia ja puolustuskyvyttömiä lapsia.
Yksikään johtajista ei ole milloinkaan joutunut itse elämään omien oppiensa mukaan. Verensiirtokieltoa on sitä mukaa löysätty, kun vanhenevat hallintoelimen jäsenet tarvitsevat veren osia oman elämänsä ylläpitämiseen. Verestä valmistetut rokotteetkin tulivat luvallisiksi heti, kun seuran johtajat tarvitsivat rokotustodistuksia voidakseen matkustaa YK:n diplomaattipassilla ympäri maailmaa.
Mikä on jehnu? Ja miten täällä voi kiljua?
Miten tehdään veri-itsemurha?
Sivumennen sanoen, tiedätkö montako tuhatta murhaa tehdään Suomessakin vuosittain Suomen evankelisluterilaisen kirkon hyväksynnällä? Kylmäverisiä murhia siis.. ei minkäänlaista sananvaltaa murhattavalla!
Voi kulta pieni. Jos joku menee sairaalaan hakemaan (veretöntä tai verellistä) hoitoa, on vähän hankala sanoa kyseisen henkilön toimenpidettä ITSEMURHAKSI.
Jos joku haluaa ottaa ehdointahdoin itsensä hengiltä, eikö olisi kätevämpää jäädä vain kotiin odottelemaan kuolemista, eikä ottaa sitä "riskiä" että lääkärit saattavatkin sairaalassa parantaa sairauden??
Meidän rakas pieni "tosikkoluonne" on ottanut nimensä mukaisesti PIKKUISEN liian tosissaan KAIKEN puppu-hölynpölyn, jota sinulle on syötetty nimeltämainitsemattomilta tahoilta.
Koittaisit rakas lapsi vähän käyttää aivojasi ja harrastaa tervettä kritiikkiä myös tässäkin asiassa.
entäs honey bunny sitten jos kyseessä olisi rokote johonkin tiettyyn tappavaan tautiin?
Jos kieltäydyt siitä OLEMATTOMIN SYIN... on se aikalailla itsetuhoista toimintaa.. lähes itsemurha.
Miksi veri olisi eriasia? On tapauksia joissa verensiirrolle EI OLE täysin korvaavaa hoitoa. Ja on tapauksia, joissa se on välttämätön. Ja siitäkin jehnut kieltäytyvät OLEMATTOMIN SYIN. Vaikkakin ovat ahnaasti käyttämässä muiden luovuttamasta verestä tehtyjä "hyväksyttyjä" hoitoja.
Se ei ole mitään muutakuin typeryydestä johtuvaa itsetuhoista toimintaa, ja näyttää täysjärkisille itsemurhalta.
VERIKYSYMYS UUDESSA VALOSSA
Jehovan todistajat pitävät Raamattua ylimpänä auktoriteettina ja pyrkivät noudattamaan sen neuvoja. Katsoessamme menneisyyteen olemme havainneet, että ymmärrystämme siitä on täytynyt muuttaa ajan mittaan.
Viime vuosina Seura on alkanut sallia Jehovan todistajien ottaa tiettyjä veren osia, kuten hemofiliapotilaille tarkoitettuja valmisteita (hyytymistekijät VIII ja IX), erilaisia immunoglobuliineja sekä albumiinia. Todistajien täytyy yhä kieltäytyä muista aineosista kuten valkosoluista, punasoluista, verihiutaleista ja plasmasta. Monet veljet ovat ymmärrettävästi olleet ymmällään moisen käytännön vuoksi siitä syystä, että kielletyn plasman erilliset osat ovat vettä lukuunottamatta kaikki hyväksyttyjen listalla ja siitä, että myös hyväksyttyjen aineosien käyttö vaatii suuren verimäärän keräystä ja varastointia mikä itsessään on kiellettyä.
Kun ajatellaan sitä, miten ymmärryksemme elinsiirtojen ja rokotuksien suhteen on muuttunut viime vuosikymmeninä, voisiko olla mahdollista, että myös ymmärrystämme siitä, mitkä asiat sisältyvät käskyn "karttakaa.. verta" noudattamiseen, tulisi tutkia uudelleen? Monet ajattelevat siten.
Mitä Raamattu tarkkaan ottaen sanoo veren lääketieteellisestä käytöstä? Jehovan ensimmäiset lait verta koskevat lait annettiin Noalle ja hänen perheelleen ja niihin viitataan joskus "ikuisena tai iankaikkisena liittona". 1. Mooseksen kirjassa 9:3-7, esitetään kolme vaatimusta:
1. Heitä kiellettiin syömästä vuodattamatonta lihaa.
2. Heitä kiellettiin vuodattamasta ihmisen verta (eli murhaamasta). Murhaajat piti surmata.
3. Heitä käskettiin olemaan hedelmällisiä (eli lisääntymään).
Väitetään, että koska koko ihmiskunta periytyy Noasta ja hänen pojistaan, nämä vaatimukset pätevät nykyäänkin eläviin. Tähän näkemykseen kuitenkin sisältyy muutama perustavaa laatua oleva ongelma. Ensinnäkin miten Seura voi edellämainitun kolmannen vaatimuksen valossa rohkaista paitsi naimattomuutta myös lapsettomuutta naimisissa oleville todistajille? Millä oikeudella me voimme valita "iankaikkisesta liitosta" ne asiat, minkä mukaan me haluamme elää?
Toiseksi, kuten voidaan nähdä murhan kieltävän käskyn sanamuodosta (ihmisen veren vuodatus), on selvää ettei käskyllä viitattu kirjaimelliseen vereen. Murha myrkyttämällä on aivan yhtä väärin kuin puukotus vaikka verta ei vuodatetakaan. Sitä paitsi, koska jopa teuraseläimen perusteellisen vuodatuksen jälkeen sen lihaan jää vielä noin 50% sen verestä, havaitsemme, että verta käytettiin kielikuvana - elämän symbolina.
Kolmanneksi; näissä jakeissa ei esitetä suoraa veren syömistä kieltävää käskyä, vaikka joku voisi sanoa tämän loogisesti seuraavan. Kuten on jo aiemmin tuotu esille, "verta" käytetään elämän symbolina. Noalle sanottiin: "Ainoastaan lihaa sieluineen - verineen - ette saa syödä." Lukuisat raamatunselittäjät ovat tulleet siihen tulokseen, että tämän käskyn ensisijainen tarkoitus oli kieltää eläimien syöminen elävältä. Tämä voi kuulostaa eriskummalliselta, jopa järjettömältä meille nykyään eläville, mutta kuka tahansa joka on matkustanut tietyissä Aasian ja Afrikan osissa voi todistaa tämän olevan vieläkin yleinen (ja julma) tapa.
Jehova sisällytti verta koskevia vaatimuksia osana Mooseksen lakia ja nämä on kirjoitettuna 3. Mooseksen kirjan 17:10-16:een sekä 5. Mooseksen kirjan 12:15-25:een. Niihin on lisätty ehto, että teurastetun eläimen veri täytyy vuodattaa maahan. Elämän pyhyys oli Mooseksen lain keskeinen opetus. Jumalinen kunnioitus teuraseläimen elämää kohtaan vaati veren vuodattamista maahan, eli elämän antamista takaisin Jehovalle, ja kuka tahansa joka harkitusti söi teurastetun eläimen lihaa tuli poistaa kansan keskuudesta.
Huomioi kuitenkin, että elämä itsessään oli tässä tapauksessa pyhää. Tapetun eläimen verta pidettiin pyhänä siitä syystä että se kuvasi eläimen riistettyä elämää. Kunnioitus elämän lahjaa kohtaan oli käskyn taustalla oleva suurempi periaate.Veren lääketieteellinen käyttö merkitsee sellaisen ihmisen veren vapaaehtoista luovutusta, joka jatkaa elämäänsä ja joka tehdään elämän pelastamiseksi eikä sen riistämiseksi. Elämän symbolin kunnioittaminen siihen pisteeseen saakka ettei sitä enää voitaisi täysin erilaisessa yhteydessä käyttää sen asian (eli elämän) pelastamiseen mitä se kuvaa on jo hyvin lähellä sen palvontaa.
3. Mooseksen kirja 17:15 kertoo, kuinka israelilainen saattoi syödä kuolleen eläimen lihaa, mille ei oltu tehty asianmukaista verenvuodatusta siksi, ettei hän ollut vienyt sen elämää vaan joku muu. Tuloksena ei ollut muuta kuin epäpuhtaus, mikä vaati kylpemistä.
Toinen Seuran huolenaihe on lain käsky vuodattaa veri maahan. Tyypillinen ilmaus tästä vaatimuksesta on esitettynä 5. Mooseksen kirjan 12:16:ssa:
"Ainoastaan verta ette saa syödä. Sinun tulee vuodattaa se maahan kuin vesi."
Seura käyttää tätä vaatimusta perusteena useimpien niiden verensiirtojen kieltämiselle joissa käytetään ihmisen omaa verta. Jotta tätä Mooseksen lain piirrettä voitaisiin soveltaa laajemmin täytyy muutamaa seikkaa katsoa läpi sormien.
ENSINNÄKIN ME EMME OLE ENÄÄ NYKYÄÄN MOOSEKSEN LAIN ALAISIA. Raamattu kertoo meille tämän selvästi (ks. Roomalaisille 10:14, Galatalaisille 3:23-25, Efesolaisille 2:15). Seura on myöntänyt tämän niissä julkaisuissaan, joissa aihe on ollut jokin toinen kuin veri.
TOISEKSI raamatullinen tekstiyhteys. Kuten myös Jehovan verta koskevan lain alkuperäisessä esityksessä tekstiyhteys viittaa vain eläimen teurastamiseen syömistä varten.
KOLMANNEKSI koko lain perimmäinen tarkoitus ei ollut mikään muu kuin varmistaa ettei verta syötäisi ja tämä käy suoraan ilmi tekstistä.
Veri poistettiin vuodattamalla. Tämä oli ja on vieläkin nopein ja käytännöllisin ratkaisu ongelmaan mikä liittyy eläimen lihan syömiseen syömättä kuitenkaan siinä olevaa verta. Se, että Seura ei itsekään todellisuudessa usko tämän soveltuvan meihin nykyään, on nähtävissä siitä, että monet hoidot, joihin sisältyy veren varastointi, sallitaan omantunnonasioina.
Apostolien tekojen 15:23-29:ään tallennettu kirje apostoliselta kokoukselta on todennäköisesti tärkein yksittäinen kohta Seuran näkemykselle veren lääketieteellisestä käytöstä koska vain nämä ovat ainoat jakeet joidenka mahdollisesti voitaisiin ymmärtää kieltävän verensiirrot. Jakeet 28 ja 29 ovat erityisen mielenkiintoiset:
"Sillä pyhä henki ja me olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja sitä, mikä on kuristettua, sekä haureutta."
Koska tämä lausunto annettiin pitäen mielessä se riita mikä oli noussut sen suhteen, pitäisikö pakanakristityt ympärileikata Mooseksen lain mukaan, verensyömiskielto Mooseksen laissa on epäilemättä raamatullinen tekstiyhteys tälle viittaukselle. Juuri tästä syystä Today's English Version kääntää tämän jakeen näin:
"Älä syö lihaa jota on tarjottu epäjumalille; älä syö verta; älä syö eläintä, joka on kuristettu; ja pidättäydy moraalittomuudesta."
Phillipsin Modern English-käännös kääntää sen näin:
"Vältä epäjumalille uhrattua; veren maistamista; kuristetun lihan syömistä sekä seksuaalista moraalittomuutta."
Olisiko sopivaa suurentaa tämä tekstiyhteys käsittämään kaiken, millä on vähänkin tekemistä veren kanssa saaden siten tämän jakeen todellisuudessa sanomaan: "Karttakaa verta missä tahansa muodossa"? Se, että Seuran mielestä tämä on oikea tapa tulkita Apostolien tekojen 15:29:ää käy selväksi seuraavanlaisista ilmaisuista:
"'Veren karttaminen' merkitsee siis, ettet ota sitä lainkaan elimistöösi." Voit elää s. 216
Kuitenkin Apostolien tekojen 15:29:ssä olemme tekemisissä yhden verbin kanssa, joka on sidottu neljään eri sivulauseeseen. Jo pelkän lauserakenteen vuoksi käsky 'karttaa' täytyy soveltua yksipuolisesti jokaiseen niistä. Tästä syystä Voit elää-kirjasta lainattu lausunto voi pitää paikkansa vain ja ainoastaan jos myös seuraava pitää paikkansa:
"'Epäjumalille uhratun karttaminen' merkitsee siis, ettet ota sitä lainkaan elimistöösi."
Lause on virheellinen koska se on selvästi ristiriidassa 1. Korinttilaiskirjeen lukujen 8 ja 10 sekä Roomalaiskirjeen luvun 14 kanssa.
Tapa, jolla Seura on yrittänyt harmonisoida näitä lukuja Apostolien tekojen 15:29:n kanssa, on paljonpuhuva. Vuoden 1978 lokakuun 15. päivän Vartiotornissa sivulla 31 Seura väitti, että todellisuudessa lauseella "karttakaa epäjumalille uhrattua" kiellettiin aktiivinen osallistuminen pakanalliseen uskonnolliseen tilaisuuteen missä varsinainen uhraus tapahtui eikä niinkään lihan syömistä. Tällöin käytännössä lause kuuluu "karttakaa epäjumalanpalvelusta." Mihin tämä johtaa meidät veren suhteen? Jos epäjumalille uhrattua lihaa voi syödä hyvällä omallatunnolla niin Seuran oman järkeilyn mukaan Apostolien tekojen 15:29:llä ei voinut olla Mooseksen lakia myöhempää sovellutusta, koska sitä ei sovellettu täysin edes lain alaisuudessa oleviin.Olisi eritoten petollista valikoivasti ja mielivaltaisesti yrittää muuttaa yksittäisen raamatunkohdan tekstiyhteyttä käytännöllisyyden nimessä. Apostolien tekojen 15:29:ää EI VOIDA laajentaa tekstiyhteyttä pidemmälle VAIN veren osalta.
Suurin osa raamatunselittäjistä, jopa itse Charles Taze Russellkin on tehnyt sen johtopäätöksen, että kirje apostoliselta kokoukselta oli todellisuudessa tilapäinen mittapuu juutalais- ja pakanakristittyjen taustojen valtavan erilaisuuden tasoittamiseen nuoressa kristillisessä seurakunnassa. Apostolien tekojen 15:29 ei missään nimessä sisällä 'eettisiä perusnormeja kristityille' koska Jehovan miellyttämiseen sisältyy paljon muitakin tekijöitä jotka ovat yhtä ellei enemmän tärkeitä kuin nämä neljä (vrt. 1. Korinttilaisille. 6:9-10).
Kiintoisasti 1. Korinttilaiskirjeen 8:4:ssä Paavali käyttää samaa kreikan kielen sanaa "eudolothutos" jota Jaakob käytti Apostolien tekojen 15:29:ssä puhuessaan "epäjumalille uhratusta". Toisinkuin useimmat kääntäjät, Seura on päättänyt kääntää nämä ilmaukset eri tavalla tehden siten vaikeammaksi havaita sitä tosiseikkaa, että Paavali ja Jaakob puhuivat samasta asiasta. Muutoinhan näyttäisi Seuran järkeilyn mukaan siltä, että Paavali oli luopio joka vastusti apostolista päätöstä antamalla kristityille luvan syödä epäjumalille uhrattua lihaa.
Apostolien tekojen 21. luvusta voimme nähdä ettei juutalais- ja pakanakristittyjen välillä välinen kitka päättynyt ns. säädökseen apostoliselta kokoukselta. Päinvastoin palatessaan takaisin Jerusalemiin jokin aika myöhemmin hän päätyi samanlaiseen keskusteluun. Jaakob sanoi hänelle:
Apt. 21:20-22 "Sinä näet veli, kuinka monia tuhansia uskovia juutalaisten keskuudessa on, ja he kaikki ovat palavan innokkaita Lain puolesta." Mutta he ovat kuulleet huhuttavan sinusta, että olet opettanut kaikille kansakuntien keskuudessa oleville juutalaisille Mooseksesta luopumista ja kieltänyt heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta juhlallisten tapojen mukaan. Mitä siis tulee tehdä?"
Vaikka Jaakob ja koko Jerusalemin seurakunta oli jo päättänyt, että näin todella tuli tehdä, etenkin uudempien juutalaiskäännynnäisten oli nähtävästi hankala niellä sitä. Oli tosiaankin jo tarpeeksi pahaa ettei pakanakristittyjä velvoitettu noudattamaan Tooraa, mutta se ilmeinen johtopäätös ettei myöskään juutalaisten kristittyjen tarvinnut seurata sitä oli niin kiistanalainen että Jaakob ei uskaltanut ottaa sitä puheeksi. Hän jopa hahmotteli kaksi keinoa joilla "huhut" siitä, että Paavali puhui Moosesta vastaan saataisiin kumottua:
Paavalin pitäisi suorittaa tunnettu juutalainen rituaali, "puhdistautua palvontamenojen mukaan", neljän Lakia tottelevan juutalaiskristityn kanssa. Tämä antaisi kaikille juutalaisille sen vaikutelman, että huhut olivat vääriä ja että myös Paavali todellisuudessa "pitäisi itsekin Lain".
Jaakob ja muut olivat jo lähettäneet heille kirjeen neuvoen heitä olemaan suututtamatta juutalaiskristittyjä (ks. Apt. 15:22-29).
Kumpaan näistä toimista ryhdyttiin jotta vältyttäisiin juutalaiskristittyjen loukkaamiselta. Kummankin veren käyttöä koskevan kiellon tekstiyhteys ja viesti kreikkalaisissa kirjoituksissa (Apostolien tekojen luvut 15 ja 21) oli yksinomaan se, ettei juutalaisia veljiä ja sisaria kompastutettaisi. Kyse ei ollut mistään kaikki ihmiset kattavasta laista vaan vain juutalaiskristittyjen omantunnon kunnioittamisesta.
Näiden jakeiden tarkka tutkiminen antaa meille ymmärrystä senaikaisesta tilanteesta ja olosuhteista, jotka tekivät suositukset tarpeellisiksi.
Olisiko meidän sopivaa uusia Raamatun sanamuotoa niin että se näyttää sanovan jotain sellaista mitä se todellisuudessa ei sano? Ei tietenkään. Tämä olisi silkkaa manipulointia, yritys pakottaa Raamattu johonkin mielipiteeseen jota ei paitsi mainita myöskään ilmaista. Millä muulla tavoin voimme nähdä nämä katkelmat:
"Laissa esitettiin toistuvasti Luojan kielto ottaa verta elämän ylläpitämiseksi." Veri-kirjanen s. 4
MISTÄÄN kohdasta Raamatusta ei löydy Jehovan lakia verestä ilmaistuna näillä sanoilla. Missään kohdassa ei kiinnitetä huomiota niihin motiiveihin, mitä jollakulla verta sellaisenaan syövällä voisi olla. Sillä, säilyttikö syöty veri elämän vai ei, ei ollut merkitystä ja tästä syystä ei ollut kyse myöskään "elämän ylläpitämisestä". Samassa mielessä sanan "syödä" vaihtaminen ilmaukseen "ottaa" on täysin merkityksetöntä ja jopa harhauttavaa koska Raamatussa ei missään edes vihjata, että veri voisi siirtyä ruumiiseen millään muulla tavalla kuin syömällä ja tästä syystä laajemmasta näkemyksestä "ottamisesta" ei ole kysymys. Tosiasiat osoittavat, että verituotteen siirtäminen ei ole sama asia kuin syöminen.
On mielenkiintoista huomioida, että verensiirto tuomittiin ensimmäisen kerran Vartiotornin vuoden 1945 heinäkuun 1. päivän numerossa. Muutamien sitä seuraavien vuosien aikana Seura hukutettiin tätä näkemystä koskevilla kysymyksillä. Annetuista vastauksista kävi pian ilmi, että Seuran järkeilyt perustuivat vakavaan väärinkäsitykseen veren toiminnoista ruumiissa. Tämä väärinymmärrys voidaan jäljittää niinkin kauas kuin Claudias Galenin opetuksiin mitkä ovat löydettävissä myös lukuisasta joukosta verensiirtojen varhaisten tutkijoiden kirjoituksia, mm. Sir William Harveyn, Richard Lowerin ja Jean Baptiste Denys'n teoksista.
Ajateltiin väärin, että veri itsessään oli ravintoa millä kehoa ylläpidettiin ja vasta tultaessa 1900-luvulle käsitettiin veren olevan vain väline joka kuljettaa ravintoa eikä ravintoa itsessään. Syistä, mistä voidaan nykyään vain enää spekuloida, Seura oli vielä pitkään tämän väärinkäsityksen pauloissa, senkin jälkeen kun se todettiin vääräksi. Tämä voidaan nähdä Vartiotornin vuoden 1961 sidotusta vuosikerrasta sivulta 559.
"Verensiirrossa ei ole kysymys mistään muusta kuin ruumiin ravitsemisesta lyhyempää reittiä kuin tavallisesti - toisin sanoen siirtämällä suoniin verta ruoan syömisen sijaan mikä vain muuttuu vereksi joiden vaiheiden jälkeen."
Seura itseasiassa lainasi todisteeksi omalle näkemykselleen Jean Baptiste Denys'tä, joka oli ollut vuoteen 1961 mennessä kuolleena jo 257 vuotta. Se, että Seura käytti tätä lainausta oli osoitus huomattavasta väärinkäsityksestä biologian perusteista. Veri on elävää kudosta, joka suorittaa kehossa tiettyjä tehtäviä. Yksi näistä tehtävistä on palvella välineenä millä ruoka kuljetetaan kudoksiin samalla tavalla kuin käsikin toimii välineenä jolla ruoka kuljetetaan suuhun. Verensiirto ei ole tämän kudoksen syömistä, vaan transplantaatti, todellisuudessa elinsiirto. Se, että verensiirron tarkoituksena ei ole ravita ruumista, eikä verensiirtoa koskaan anneta potilaan ravitsemiseksi, on asia mihin Seura on asteittain pakotettu hiljaisesti myöntymään.
Sittemmin verensiirron ja veren syömisen yhteys on tuotu esiin hienovaraisemmin. Esimerkiksi Puhu perustellen-kirjan sivulla 407 yritetään muodostaa tämä yhteys vertauksella:
"Ajatelkaamme vertailun vuoksi miestä, jota lääkäri kehottaa karttamaan alkoholia. Noudattaisiko hän kehotusta, jos hän lakkaisi juomasta alkoholia, mutta antaisi panna sitä suoraan suoniinsa?"
Senlaatuisten aineiden, kuten alkoholin ja joidenkin lääkkeiden annostustavalla ei ole merkitystä lopputuloksen, ruumiiseen imeytymisen, kannalta. Entä jos lopputulos ei kuitenkaan olisi sama? Kiellettäisiinkö tätä miestä käyttämästä suuvettä tai yskänlääkettä joka sisältää alkoholia? Kiellettäisiinkö häntä käyttämästä alkoholia antiseptisenä puhdistusaineena tai partavedessä? Jo pelkkä ajatus siitä on naurettava koska käyttökohde ja -tapa on aivan erilainen. Vertauksen virheellisyyttä voidaan kuvata vastaavalla vertauksella:
"Ajatelkaamme vertailun vuoksi miestä, jota lääkäri kehottaa karttamaan lihaa. Noudattaisiko hän kehotusta, jos hän lakkaisi syömästä lihaa, mutta hyväksyisi munuaisensiirron?"
Näemme selvästi, että syömisellä ja elimen siirtämisellä on yhtä vähän tekemistä toistensa kanssa kuin veren syömisellä ja veren siirtämisellä on yhteistä.
Nykyään Seura tyytyy enää Raamatun sanamuodon muokkaamiseen ja käyttämään virheellisiä käsityksiä verestä todistuksena omalle näkemykselleen. Se ei enää edes yritä selittää miksi veren syömisen kieltävä laki kieltää myös verensiirrot koska on käynyt mahdottomaksi säilyttää alkuperäistä virheellistä perustaa. Tiede ei tarjoa tukea Seuran veriopille.
Yrityksissään aikaansaada tukea opilleen Seura on suuresti liioitellut verensiirtoihin liittyviä vaaroja. Esimerkiksi sen mahdollisuus, että saa AIDSin verensiirrosta on noin yksi 500 000:sta. Vertaa tätä mahdollisuuteen kuolla anestesiasta tai antibiooteista johtuviin komplikaatioihin - kutakuinkin yksi 15 000:sta - 30 000:sta. Verensiirto on olennaisesti elinsiirto. Siihen liittyy riskejä, mutta ne ovat hyvin pieniä verrattuna todennäköisyyteen vuotaa kuoliaaksi suuressa verenhukassa ja lääkärit ovat jokatapauksessa pätevimpiä arvioimaan näitä riskejä suhteessa verensiirron mahdollisiin hyötyihin.
Seura tunnustaa sellaisen tutkimuksen olemassaolon, jonka mukaan jokaista 13 000:tta verensiirtoa kohden tapahtuu yksi kuolema. Tämä on jossain määrin suurempi riski kuin mikä liittyy antibioottien tai tavallisen nukutuksen ottamiseen. Seura tunnustaa myös tutkimuksen, jonka mukaan verensiirroista kieltäytyminen kirurgian aikana lisää kuolleisuutta yhdellä prosentilla. Tämä tarkoittaa, että joka kerta kun todistajalle suoritetaan "veretöntä kirurgiaa" hänen mahdollisuutensa kuolla on prosentin verran suurempi. Toisin sanoen jokaista sataa leikkausta kohden tapahtuu yksi tarpeeton kuolema. Kerro tämä monilla vuosilla ja tuhansilla ja tuhansilla leikkauksilla, lisää siihen ne, jotka kuolivat verenhukkaan ennen kuin ehtivät leikkaukseen ja laske mukaan leukemian ja vastaavien sairauksien uhrit ja saat tulokseksi tuhansien Jehovan todistajien tarpeettomat kuolemat. Lisäksi tulee pitää mielessä, että koska todistajat vähemmän kehittyneissä maissa eivät hyödy uudenaikaisista verettömistä hoitomuodoista ja laitteista siitä syystä ettei niitä yksinkertaisesti yleensä ole saatavilla, sairastumistiheys siellä on luultavasti huomattavasti suurempi.
Vaikkei sillä olekaan mitään suoranaista vaikutusta raamatullisiin ja moraalisiin näkökulmiin verensiirroista, on silti hyvä harkita järjestössä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla vallinnutta ilmapiiriä. Nykyään tämä on erityisen nolo vaihe järjestön historiassa ja tätä tietoa ei tuotukaan esiin Seuran halveksumiseksi vaan osoittamaan, millainen oli verikiellon suunnittelijoiden ajatustenkulku. Tässä on joitakin näkemyksiä, joita olemme omaksuneet vuosien varrella:
* Vesikauhua ei ole olemassa - G23 1/1 s. 214
* Bakteerit eivät aiheuta sairauksia - G24 1/16 s. 250
* Rokotukset ovat hyödyttömiä - G31 2/4 s. 294
* Lääkärit ovat Saatanan asiamiehiä - G31 8/5 s. 727, 728
* Rokotukset aiheuttavat demonismia - G31 2/4 s. 293
* Aspiriini aiheuttaa sydänsairauksia - G35 2/27 s. 343, 344
* Rokotukset ovat julma huijaus - G39 5/31 s. 3
* Veri on 'ravintoa' - W51 7/1 s. 415
* Perinnölliset ominaisuudet siirtyvät verensiirtojen välityksellä - W61 9/15 s. 564
Verikielto on tuote tältä ajalta. Sen perustana oli syvä epäluottamus nykyaikaiseen lääketieteeseen ja pelkkä tietämättömyys. Tämä seikka lisättynä olemattomalla raamatullisella tuella tuo veriasian ylle mustia pilviä koska se asettaa kyseenalaiseksi järjestön kyvyn ylipäätänsä tehdä älykkäitä päätöksiä. Näin ei kuitenkaan tarvitse käydä loputtomiin. Seura on ansiokseen muuttunut ennen. Rokotukset ja elinsiirrot tuomittiin käytännöllisesti katsoen samoista syistä kuin verensiirrot ja näitä kieltoja ei enää ole.
Halutessaan Seura voisi ajan mittaan hylätä myös verikiellon. On syytä paitsi toivoa myös rukoilla että hallintoelimen jäsenet saisivat rohkeutta toimia oikein.
Tämä teksti on lyhyt johdatus siihen tutkimusaineistoon mikä on saatavissa tältä Internet sivustolta: New Light On Blood.
Internet-osoite on: http://www.visiworld.com/starter/newlight/home1.htm
Tämä sivusto ei ole luopioiden ylläpitämä, vaan sen valmisti ja sitä päivittää eräs vanhin yhdessä Associated Jehovah's Witnesses For Reform On Blood'n kanssa (kyseessä ei ole järjestö vaan Internetissä toimiva ympäri maailmaa asuvien yksilöiden epävirallinen yhteenliittymä). Sinulla todennäköisesti on monia kysymyksiä, ja rohkaisemmekin sinua siksi tutustumaan sivustolta löytyvään aineistoon.
Sinun ja monien muiden elämä voi riippua siitä mitä teet tällä tiedolla. Toivomuksemme on, että valokopioit tämän tutkielman ja postitat sen nimettömänä tuntemillesi todistajille. Joku välitti sinusta niin paljon, että jakoi tämän tiedon sinun kanssasi. Teetkö sinä aidon kristillisen rakkauden nimissä saman?
Eipähän tuota verikorttia ole kyselty ja toteltu, kun on ollut tositilanne. Kehotteena on vain ollut olla kertomatta potilaalle/sukulaisille tapahtuneesta. Olen tainnut lähettää kymmeniä jehovia helvetin porteille :-(
Kuinkahan monen JT:n "ihme parantuminen" on käynyt siten että henkilö itsekään ei tiedä saaneensa verta??
Olet kuitenkin tehnyt ihan oikein MMI. kyllä lääkärin etiikan pitää mennä hihhuli uskomusten edelle.
Lääkäreillä on lain mukaan velvollisuus AINA kertoa tehtävistä/tehdyistä hoidoista itse potilaalle.
Jos potilaalle on vastoin hänen omaa tahtoaan (edes tietämättään) suoritettu potilaan kieltämä lääketieteellinen toimenpide, on hoitoa antanut lääkäri rikkonut räikeästi lääkärinvalansa ja joutuu asian ilmitullessa lääkärikomitean eteen. Pahimmassa tapauksessa saa potkut, menettää uskottavuutensa/uransa lääkärinä ja on korvausvelvollinen potilaan henkisestä/fyysisestä kärsimyksestä.
Tuskin kovin moni lääkäri uskaltaisi ottaa sitä riskiä.
Minä kun olin leikkauksessa niin näin kirurgin vasta seuraavana aamuna. Eipä kyselty, että mitä saa ja mitä ei saa tehdä.
Näinhän se lakipykälän mukaan menee, mutta mutta
Eikös taas ollut juttua tästä eutanasia lääkäristä, joka lopetti hoidot vanhuksilta oman päätöksen mukaan. Tämän lääkärin haastattelusta sai kyllä selkeästi sen kuvan, että hoitoja suoritetaan yleisesti lääkärin omalla päätöksellä, pykälistä pahemmin välittämättä.
"...hoitoja suoritetaan yleisesti lääkärin omalla päätöksellä, pykälistä pahemmin välittämättä."
Joo, hyi helvetti, että etoo tommonen. Mutta tarkemmin ajatellen jotain teokraattisesti tuttua tuossakin toiminnassa on. Jehovan pienet lääketieteelliset apurit polttivat pakollisten rokotusten rokotusjälkisimulaatioita hapolla, jotta Jehovan pienet apulaiset kykenivät sulautumaan muuhun yhteiskuntaan rokottamati. Siis siihen yhteiskuntaan, josta eivät millään hinnalla halunneet olla osa, mutta olla siinä kuitenkin.
Tämä siis silloin kun Vartiotorniseura katsoi, että rokotus oli mm. sukupuoliyhteyteen verrattava toimenpide. Kyseisestä rokotuskieltoajasta minulla on perskohtaisia muistoja.
...olen käynyt elämäni aikana muutaman kerran lääkärilläkin.
Ainoastan TÄYSidiootti ei ota etukäteen selvää, miten/mistä lääkäri sua meinaa paloitella. Jos et itse ole aktiivinen tässä asiassa, niin ei kai lääkärin sitäkin asiaa sun puolesta tartte hoitaa, kärsi palikka! Anna vaan leikellä, älä ihmeessä hanki MITÄÄN tietoa siitä, mitä sulle tehdään... ja mitkä ovat mahdolliset jälkiseuraukset.
Eri asia tietenkin, jos olet joutunut onnettomuuteen ja ollut tajuton leikkaussaliin joutuessasi... silloin voisi olla vähän hankala kysellä mitään etukäteen.
...joku saattaa ihan uskoakin tuon :)
By the way --- itse olen ottanut jokaikisen rokotuksen, eikä minulle ole niistä mitään arpia koskaan tullut. Olen näin ollen täyspakana, kun minussa ei ole merkkejä rokotuksista????????
Onko minulla mennyt jotain olennaista ohi korvien?? Ovatko rokotusarvet nykyään kristityn uusi tunnus??
Isorokkorokotuksista jää kyllä arvet, juuri niistä rokotuksista oli nyt puhe. Isorokkorokotusta ei suoriteta injektioruiskulla, vaan iholle asetetaan pisara rokotusainetta, minkä jälkeen iho raaputetaan rikki. Noin viikon kuluttua rokotuspaikkaan muodostuu märkivä rokko, joka kuivuttuaan jättää arven. Vanhemmilla ihmisillä näitä arpia näkee useinkin.
Isorokkorokotusten antaminen on Suomessa lopetettu 1970-luvun alussa, joten ei ole ihme, jos et tunne sitä. Itseni on rokotettu isorokkoa vastaan vuonna 1971, jolloin olin 1-vuotias, mutta jo tällöin rokottaminen oli harvinaista.
Itse asiassa Vartiotorniseura kielsi kyllä aikoinaan rokotukset, kielto oli muistaakseni voimassa 1950-luvulle asti (joku ehkä muistaa tarkemminkin). Tätä perusteltiin osittain rokotuksiin liittyvillä lääketieteellisillä riskeillä, osittain sillä, että rokotukset olisivat luonnonvastaisia. Niissä kun ihmiseen rokotettiin eläinkunnasta peräisin olevia aineita (rokotusainetta valmistettiin aikaisemmin lehmänrokosta), mitä pidettiin luomisjärjestyksen vastaisena. Lisäksi rokotusaineen väitettiin sisältävän verta (mikä ei pitänyt paikkansa, se oli seerumia).
Vartiotorniseura kielsi myös elinsiirrot 1960-luvulle asti pitäen niitä kannibalismina.
Muistaakseni rokotuskielto poistettiin uskonnon peruskielisiltä 1952 ja suomenkielisiltä 1953. Rokotuskielto oli niin syvässä joidenkin silloisten todistajien mielissä, että rokotuksia kartettiin vielä vuosia myöhemminkin.
Elinsiirtoa perusteltiin vuonna 1967 samalla tavalla kuin verikieltoa tänäkin päivänä. Oli siis samantekevää pureskeliko toisen henkilön sisukalua kunnon kannibalistin tapaan tai ottiko tuon elimen muulla tavalla kehoonsa.
Verikiellosta perusajatuksesta poiketen vuodesta 1980 eteenpäin kannibalismia olikin ainoastaan toisen henkilön osien syöminen. Vielä kuusi vuotta tuon oppimuutoksen jälkeen eräs ikääntynyt todistaja eli elinsiirtokiellon mukaisesti. No eipä tuo ihme; 1914-sukupolvioppikin on voimassa monen vanhan todistajan mielissä.
"Jos et itse ole aktiivinen tässä asiassa, niin ei kai lääkärin sitäkin asiaa sun puolesta tartte hoitaa, kärsi palikka! "
Aiemmin väitit jotain ihan muuta, eli näin.
"Lääkäreillä on lain mukaan velvollisuus AINA kertoa tehtävistä/tehdyistä hoidoista itse potilaalle.
Jos potilaalle on vastoin hänen omaa tahtoaan (edes tietämättään) suoritettu potilaan kieltämä lääketieteellinen toimenpide, on hoitoa antanut lääkäri rikkonut räikeästi lääkärinvalansa ja joutuu asian ilmitullessa lääkärikomitean eteen. Pahimmassa tapauksessa saa potkut, menettää uskottavuutensa/uransa lääkärinä ja on korvausvelvollinen potilaan henkisestä/fyysisestä kärsimyksestä.
Tuskin kovin moni lääkäri uskaltaisi ottaa sitä riskiä."
Niin se tulevan jehofiilin mieli muuttuu kuin tornin sanoma konsanaan.
Aikaisempi "väite":
"Lääkäreillä on lain mukaan velvollisuus AINA kertoa tehtävistä/tehdyistä hoidoista itse potilaalle.
---OLETTAEN että potilas KYSYY!!!
Jatko:
"Jos et itse ole aktiivinen tässä asiassa, niin ei kai lääkärin sitäkin asiaa sun puolesta tartte hoitaa, kärsi palikka!
Jos potilaalle on VASTOIN HÄNEN OMAA TAHTOAAN(edes tietämättään) suoritettu potilaan kieltämä lääketieteellinen toimenpide, on hoitoa antanut lääkäri rikkonut räikeästi lääkärinvalansa ja joutuu asian ilmitullessa lääkärikomitean eteen. Pahimmassa tapauksessa saa potkut, menettää uskottavuutensa/uransa lääkärinä ja on korvausvelvollinen potilaan henkisestä/fyysisestä kärsimyksestä."
---Potilas on JO ILMOITTANUT (tavalla tai toisella) haluamansa hoitomuodon tai rajannut pois jonkin hoitomuodon ja silti lääkäri toimii potilaan tahdon vastaisesti (esim. antaa verta leikkauksen aikana potilaan ollessa TIEDOTTOMANA leikkauspöydällä).
Opettelisit tuleva lutefiili lukemaan. Pitääkö sullekin vääntää kaikki rautalangasta. Tuunko pitämään lapsukaisen kädestä kiinni ja selittämään jokaikisen lauseen erikseen???
Itse olen saanut tällaisen kortin, enkä sitä tuolloin edes allekirjoittanut, eikä sitä ole kukaan koskaan kysynytkään. Joten enpä voi sanoa, että kukaan olisi painostanut. Minä en edes tiedä, ketkä ovat omansa allekirjoittaneet. Eli eipä minuakaan ole kiinnostanut painostaa ketään.
Miten suuren verenhukan arvelet olevan kohtalokasta? Miksi pidät verta jonakin ihmenesteenä, joka tuntuu suurinpiirtein pelastavan aivan mistä hyvänsä?
Kun se vuosittainen "veripuhe" taas lähestyy, niin muistappa kuunnella seuraavalla kerralla kunnolla.
Siinä mainitaan, että sitä ei saa täyttää nyt heti, vaan seuraavassa kirjantutkistelussa. Ryhmien valvojia on ohjeistettu huolehtimaan ryhmänsä korteista. Eli jos olet vaikka vahingossa sattunut "unohtamaan" kortin, saattaa tällä olla ylimääräisiä taskussaan. Kyllähän siitä jotenkin pääsee luistamaan, kuten minä tein viime vuonna, mutta kyllä siinä on vaivautunut olo jos ei ole korttia kun muut alkavat pyytelemään allekirjoituksia. Yhteisön henki toimii painostuksena siinä.. kuten kaikissa muissakin asioissa.
Eli jos SINUN seurakunnassasi ei näin tehdä, millä perusteella uskottelet että SINÄ tiedät miten asiat hoidetaan kaikissa muissa??
Minun lompakkooni tuo kuuluisa kortti sujahti aikoinaan tietämättäni, alaikäinen kun olin.
Ei vanhemmat kysellyt, että täytetäänkö kortti vai
jätetäänkö täyttämättä.
Tuhmat vanhemmat eivät antaneet pikkulapsen ITSE päättää mitä lääkärisetä saa tehdä ja mitä ei, hyi miten KAUHEAA.
Kyllä ALAIKÄISEN lapsen pitää saada toimia niinkuin itse haluaa. Ihan vanhanaikainen perinne antaa AIKUISTEN määrätä lapsiensa hoidosta.
Nyt kaikki lapset taistoon ja vaatimaan vielä viina ja tupakkakin lailliseksi ALAIKÄISILLE!!!
"Holhouksen orjat, nyt sorron yöstä nouskaa..."
...mikset sinä heittänyt mokomaa korttia roskiin välittömästi täyttämisen jälkeen??
Voin kuvitella, että kortin TÄYTTÄMISTÄ kyllä valvotaan... eikös kyse ole asiakirjasta, jonka täytyy olla vedenpitävä, kun tulee tositilanne eteen. Tavalliset tallaajat eivät ehkä kaikki ymmärrä, miten tärkeää on tehdä asiakirjat tietyjen lain määräämien protokollien mukaan, muuten asiakirja ei ole laillisesti pätevä.
Korttia ei kuulemma kuitenkaan enää JÄLKEENPÄIN kysellä, eikä tarkistella, onko se varmasti lompakossa... jos tulet katumapäälle, niin ei muuta kuin revit asiakirjan ja heität roskiin. (Siitä ei ole olemassa kenelläkään kopiota, koska kyse on yksipuolisesta sopimuksesta eli tahdonilmauksesta). Siihen ei kukaan voi puuttua. Homma on sillä sopuli :)
"...mikset sinä heittänyt mokomaa korttia roskiin välittömästi täyttämisen jälkeen??"
No mä revein sen vanhan kortin jo kokouksessa sen puheen aikana tuhannen p..päreiksi. Ja uutta en täyttänyt... eikä uuden täyttämistä valvottu koska lintsailin urakalla noista kokouksista.
Mutta toi neuvo on hyvä sellaiselle joka haluu syystä tai toiseta roikkua mukana ja antaa hyvää kuvaa itsestään, ettei ala herättämään epäilyksiä kenessäkään.
huonoista kokemuksistanne.
Itse olen kyllä kertonut sairaalassa, etten halua verta, ja se on myös tiedoissani. Lasten kohdalla en ole ko. kortteja täyttänyt, koska lasteni isä ei ole jt ja hänellä saattaa olla eriävä mielipide. Hän on kuitenkin nähnyt minun menettävän puolet verimäärästäni, ja nähnyt minun toipuvan varsin mainiosti, joten en usko että hän kovin innokkaasti ajaisi läpi verensiirtoa.
Kyllä verikorttia kysellään jälkikäteen, vaikkei yleisesti. Niitä saatetaan vertailla, ja monesti olen kuullut "Miksei sinulla ole verikorttia kunnolla näkyvillä?", kun olen avannut lompakon kassalla muiden todistajien nähden.
Konventin ovella on käytetty verikorttia "henkkarina", jos on haluttu estää esim. häiriköiden sisäänpääsy.
Jne Jne...
Taas sama aamen kirjoittaa asiasta mistä ei joko tiedä yhtään mitään tai sitten surkeasti ymmärtänyt asian tarkoituksen väärin. Joskus tuntuu sille että hän on surkeasti elämässään muutenkin epäonnistunut koska täällä valittaa osaansa ja koettaa peittää sen valituksensa toisten moittimiseen ja halveksimiseen. No, mikäs siinä, niinhän ne monet, pitää toisia huonompina niin taas on hyvä olla muutama minuutti ennen kuin pitää lähteä uudelleen kirjoittelemaan asiattomuuksia jostain mikä ei miellytä!
Joskus tuntuu jopa sille että samainen aamen on joskus jonkun verran tutustunut Raamatun sisältöön mutta sitä ymmärtämättömänä jättänyt sen tutkimisen ja käyttää nyt sitten vaan aikaansa niiden lyömiseen joille Raamattu on jokapäiväistä elämää!
"Joskus tuntuu jopa sille että samainen aamen on joskus jonkun verran tutustunut Raamatun sisältöön"
Jonkin verran on tullut Raamattua ja Uuden Maailman käännöstä tutkisteltua, sellaiset 30 vuotta. Tosin Vartiotornin "välityksellä", eli eihän sitä voi oikeaksi Raamatun tutkimiseksi kutsua.
Samoin enhän tiedä yhtään mitään jehovantodistajista, koska olen ollut JT vain 30 vuotta.