Haastaisin nyt kaikki lausumaan sanoiksi sen asian, esineen, abstraktiuden, olevaisen tai olemattoman, mitä kykenette aivoillanne saamaan aikaiseksi. "Jumala" ei käy tässä tapauksessa vastaukseksi, sillä se on liian helppo, palstaan turhan läheisesti liittyen.
Kuinka pitkälle voi ihmismieli mennä ja kuinka paljon edemmäs siitä? Aiemmin kirjoitin tänne, että kaikki äärettömyyskysymykset ovat lähinnä huvitusta yön pikkutunneille makkaranuotion ääressä. Nyt haluaisin kuitenkin kuulla teidän mielikuvituksenne parhaita paloja.
Tämä ei ole pelkkä simppeli hauskuutus, vaan sisältää monia vakavampiakin ulottuvuuksia. Älkää ajatelko muiden vastauksia katsellessanne, että "tolla on paljon parempi juttu" tai "miksen ajatellut että noinkin pitkälle voi mennä" ... Keksikää niin mahdottoman olevainen asia kuin mielikuvituksenne antaa myöten. Älkää kahlehtiko mieltänne scifi-elokuviin tms... kaikki niissä näkyvä on ajateltu jo. Pystyttekö luomaan mitään uutta?
Jos kaverieni avustuksella tehdyt esikokeet pitävät paikkansa, tämä on vaikein yksittäinen koekysymys minkä eteen olette koskaan joutuneet. Tämä kertoo myös siitä, miten mielikuvituksettomia jumalia ihmiset ovat luoneet. Ihminen pystyy parempaan kuin mitä on jumalansa määrännyt pystymään. Jokainen voi hahmotella oman mielikuvituksensa rajoja, mennä aina vaan yhden askeleen pidemmälle... ja huomaa olevansa täysin solmussa omien ajatustensa kanssa. Lycka till.
Kuinka pitkälle voi ihmismieli mennä ja kuinka paljon edemmäs siitä? Aiemmin kirjoitin tänne, että kaikki äärettömyyskysymykset ovat lähinnä huvitusta yön pikkutunneille makkaranuotion ääressä. Nyt haluaisin kuitenkin kuulla teidän mielikuvituksenne parhaita paloja.
Tämä ei ole pelkkä simppeli hauskuutus, vaan sisältää monia vakavampiakin ulottuvuuksia. Älkää ajatelko muiden vastauksia katsellessanne, että "tolla on paljon parempi juttu" tai "miksen ajatellut että noinkin pitkälle voi mennä" ... Keksikää niin mahdottoman olevainen asia kuin mielikuvituksenne antaa myöten. Älkää kahlehtiko mieltänne scifi-elokuviin tms... kaikki niissä näkyvä on ajateltu jo. Pystyttekö luomaan mitään uutta?
Jos kaverieni avustuksella tehdyt esikokeet pitävät paikkansa, tämä on vaikein yksittäinen koekysymys minkä eteen olette koskaan joutuneet. Tämä kertoo myös siitä, miten mielikuvituksettomia jumalia ihmiset ovat luoneet. Ihminen pystyy parempaan kuin mitä on jumalansa määrännyt pystymään. Jokainen voi hahmotella oman mielikuvituksensa rajoja, mennä aina vaan yhden askeleen pidemmälle... ja huomaa olevansa täysin solmussa omien ajatustensa kanssa. Lycka till.
Vastaukset 34
Vanhimmat
"Keksikää niin mahdottoman olevainen asia kuin mielikuvituksenne antaa myöten."
- En oikein tiedä mitä haet, mutta näin yksinkertaisesti ajattelevana ihmisenä sanoisin, että mielikuvituksellisin asia olisi se, että eikkari, pittsburgh ja hanna tajuaisivat lopulta, että heitä on kusetettu jumaluskolla ja sitten he iltanuotiolla naureskelisivat omalle typeryydelleen.
"En oikein tiedä mitä haet, mutta näin yksinkertaisesti ajattelevana ihmisenä sanoisin, että mielikuvituksellisin asia olisi se, että eikkari, pittsburgh ja hanna tajuaisivat lopulta, että heitä on kusetettu jumaluskolla ja sitten he iltanuotiolla naureskelisivat omalle typeryydelleen."
Tämä on kyllä hyvä ... Toisaalta ajattelin yhtä mahdollisimman yksittäistä mielikuvituksen tuotetta, enkä yhtä monen asian summaa, mikä tämä tilanne [teoriassakin varmasti mahdoton] olisi. Vaikeutena tässä on nimenoman se, että jos ihmismieli haluaa saada monimutkaista aikaiseksi, se ajattelee useimmiten montaa asiaa tekemässä montaa asiaa. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi ajatella. Yleensä suuret ajatukset ovat pieniä ja yksinkertaisia ideoita.
Aihe on niin hankala, että ehkä nopea assosiaatiotesti olisi paikallaan?
Mikä on ensimmäinen asia mikä tulee mieleen sanaparista "äärimmäisen mielikuvituksellinen"?
Siitä lähdetään sitten eteenpäin, harkinta kerrallaan etenemään kohti mielikuvitukselle muodostettuja ääripäitä.
Kuten sanoin, niin ajattelen hyvin realistisesti ja tuohon minun mielikuvitukseni ylsi.
Minusta ei ikinä tulisi scifikirjailijaa. En tajua mistä ne tempovat ne juttunsa.
Tässä pikku pöffessä sanon, että punainen piste. Ei mitään muuta, vain se piste. Sitä kun aikansa tuijottaa, tai vaikka ajattelee silmät kiinni mielessään, niin eiköhän ala rauhoittumaan. Mitä luulet?
Enkä vieläkään tajua mitä haet, mutta haitanneeko tuo mittään?
"Tässä pikku pöffessä sanon, että punainen piste. Ei mitään muuta, vain se piste. Sitä kun aikansa tuijottaa, tai vaikka ajattelee silmät kiinni mielessään, niin eiköhän ala rauhoittumaan. Mitä luulet?
Enkä vieläkään tajua mitä haet, mutta haitanneeko tuo mittään?"
Joo, ei paras mahdollinen aloitus parhaaseen mahdolliseen aikaan parhaalle mahdolliselle palstalle :D Täällä vain on monesti otettu kantaa ihmisaivojen kykyihin, sen tapaan luoda olematonta pelkästä assosiaatiosta jne. Oli tarkoitus vaan saattaa merkille, miten "haavoittuvainen" ihmisen mielikuvitus onkaan; sidottu lainalaisuuksiin ja jopa ihmisen luomat jumalat ovat sidottuja ihmisen luomaan fysikaalisuuteen.
Parhaimman, pahimman, äärettömimmän, monimutkaisimman, suurimman rakkauden jne kuvitteleminen on ihmiselle suurin haaste; turvallisin tapa tehdä jumala. Tähän mennessä jokainen kaverini on määritellyt vastauksensa omien suuntaustensa mukaisesti; scifistit sen mukaan mitä ovat voineet kuvitella näkevänsä tulevaisuuden scifi-elokuvassa, luonnontieteilijät sen mukaan mitä ovat voineet kuvitella näkevänsä tulevaisuuden luonnossa jne.
Ihminen on aistiensa vanki, ja jumalansa on samojen aistien tuote. Tupakan paikka ...
.minun sieluni kaipaa Jumalaa.siitä kysymys.
laitoit miettimään ihan hulluja. Olen varma, että näen yöllä unta punaisesta pisteestä.
Ei se sinänsä haittaa, yleensä menen unissani sellaista haipakkaa, että olen aamulla ihan väsynyt kun herään. Ehkä nyt on lopulta retriitin aika.
Mutta sitä ennen, hörpyn paikka.
ole vieläkään löytänyt?
Olemattomuus.
mutta Herra kutsuu ja kun vastaamme,niin silti siulumme ikävöi Herraa vaan silti uskon varmuudella armonkerjäläinen.
retriitti?onks se joku lopetus,siinä mieles sama tääl.
"Olemattomuus. "
Kieltämättä aika kinkkinen. Luonnontieteellisesti orientoituneena kävin tietysti heti ajattelemaan tyhjiöitä, pimeää ainetta ja -energiaa ... ei niistä oikein mikään täytä olemattomuuden kriteerejä. Valtaoja itseasiassa "ihmeitä"-kirjassaan mainitsi, että jos pimeää ainetta puhaltaisi ilmapalloon, niin sen pallon tilavuus pienenisi sitä mukaa kun massa suurentuisi. Koko kvanttifysiikka on varmaan täynnä esimerkkejä mahdollisimman mielikuvituksllisista ääritapauksista.
Onneksi en ole siihen suuntaan kouluttautunut niin ei mielikuvitus riitä sinne asti :) Joten olen löytänyt ainakin omalle mielikuvitukselleni yhden rajan... ties miten monta rajaa sillä onkaan.
pitää laittaa toi,sivistyssana saitti toho palkkeihi,mut ku ei oo ehtiny.
on hiljentymistä ja vetäytymistä arkielämästä. Käytetään myös usein uskonnollisessa merkityksessä, mutta ei minun tapauksessani.
Paras paikka minkä voin kuvitella hiljentymiselle ja vetäytymiselle on joku kallioluoto tai saari, joissa voi ihan yksin istua rannalla ja katsella merelle.
sellaista mitä itse kysyit, vaan lähdet jostain olevaisesta liikkeelle.
"Kuinka pitkälle voi ihmismieli mennä ja kuinka paljon edemmäs siitä?."
Tämä käy mielenkiintoiseksi.
"sellaista mitä itse kysyit, vaan lähdet jostain olevaisesta liikkeelle."
...ihminen automaattisesti lähtee liikkeelle sellaisesta mitä tunnistaa ja etenee siitä. Kysyinhän nimenomaan "rajoja" enkä mitään absoluuttista. Varmasti jokaisella tulee eteen tilanne, kun ei voi enää kuvitella mitään yksinkertaisempaa... Oli se sitten tyhjiö, avaruus tai mainitsemasi olemattomuus. Kysyin kuitenkin myös, kuten lainasit, "kuinka pitkälle voi ihmismieli mennä" eli juuri sitä vastapäätä.
Uskovaisilla tämä on tietysti Jumala (jokin niistä mitkä kirjoitetaan isolla alkukirjaimella), mutta monelle muulle riittää "vähempikin".
hyvältä,oon ny muuteki vähä ajatuksis,ku funtsaa huomist duunii,eli seinät maalii ja laminaatti lattiaa.pitää aina miettii ettei lähe,soitelle sotaa."
Paras paikka minkä voin kuvitella hiljentymiselle ja vetäytymiselle on joku kallioluoto tai saari, joissa voi ihan yksin istua rannalla ja katsella merelle. "sitä odotellessa.
Kuinka pitkälle sitten voi ihmismieli mennä. Riippuu varmaan ihmisestä. Jos ihan konkreettisesti ajattelee, niin monet keksinnöt ovat aikanaan olleet monen tajunnalle liikaa, vaikka keksijä on ne selkeästi mielessään nähnyt.
Jules Vernen jutut olivat kyllä aikoinaan niin mielikuvituksellisia, että eiväthän muut ihmiset kyenneet tajuamaan, että ne ovat oikeasti mahdollisia.
En osaa sanoa uskovaisten mielikuvituksesta muuta, kuin että kovin venyväistä se on, mutta ei niissä mitään sinänsä uutta olle. Eivät ylitä muiden mielikuvituksellisten ajatusten rajoja. Ainoastaan myötäilevät niitä.
Jos ajatellaan esimerkiksi uskovaisen taivasta, niin jollekin se saattaa olla puron solinaa ja viinirypäleitä, jollekin toiselle taas banjonsoittoa ja rosvopaistia. Ne ovat siis mielihaluja, jotka he liittävät ihanaan taivaassa olemiseen.
Mutta sinänsä mitään uutta niissä ei ole.
Olemattomuus on sillä lailla kummallinen juttu ajatella, että sitä ei oikeastaan voi ymmärtää nyt, kun vielä on olemassa.
Jotenkin huikea ajatus, että kaikki jää tänne, koko avaruus, universumi, kun kuolen. Enkä ikinä saa tietää miten Telluksen kävi. Nyyh.
En minä kuitenkaan yöllä nähnyt unta pienestä punaisesta pisteestä, vaan taas mentiin paikasta toiseen. Heräsin siihen, että unessa hyöri Matti Vanhanen kännissä jossain bileissä!
Pari pastillisnapsia liikaa, ja tulee mietittyä vammaisia juttuja :D No kuten äitini minua valisti kun olin teini: "muuten saat mennä miten tahdot kunhan et mummoja kaduilla potki", niin parempi sitä kait on miettiä typeriä kuin taklata vanhuksia.
"Heräsin siihen, että unessa hyöri Matti Vanhanen kännissä jossain bileissä! "
Isokallio muuten sanoi jälkiviisaissa hyvin, että "Vanhanen ei näissä tekstittelyjutuissa voi piiloutua sen tekosyyn taakse mitä suurin osa miehistä käyttää: 'tuli kännissä vähän töppäiltyä'. Matlle pitäisikin saada sellainen alkolukko tietokoneeseen, että sillä pääsisi viestittämään vasta kun on puhaltanut pari promillea." [vapaa lainaus]
Isokallion pokka ei meinannut pitää. Moilanen sanoi hauskasti, että jos hän olisi ollut Mertalan sijassa ja Vanhanen olisi kosinut, niin hän ainakin olisi sanonut, että kysy joskus myöhemmin uudestaan:)
Se uni oli kummallinen. Vanhanen heilui ihan hulluna tanssilattialla tuhannen kännissä.
Eikö se riitä, että sen ininää joutuu joskus uutisissa kuulemaan, mutta että vielä pitää uniakin tulla häiritsemään.
Älyttömintä mitä voin kuvitella on että saisin osallistua seuraavankaltaiseen seminaariin:
Ateismi järjestelmänä
alustajana Tähdenlento
Ohjelma:
- kahden tunnin seikkaperäinen esitelmä aiheesta "Ateismi järjestelmänä", Tähdenlento
- mahdollisuus yleisön kysymyksiin. Alustaja vastaa kaikkiin yleisön kysymyksiin ja keskustelee niistä pysyen kulloisenkin kysymyksen aiheessa, selittäen ja perustellen myös kaikki keskustelun aikana esittämänsä väitteet.
- mahdollisuus Tähdenlennon kysymyksiin yleisölle.
- loppupuheenvuoro. Tähdenlento pitää yhteenvedon jossa kertoo miten seminaari on mahdollisesti avartanut tai muuttanut hänen käsitystään ateismista järjestelmänä.
Jos mitään avartumista ei ole tapahtunut, seminaari järjestetään päivittäin uudestaan kunnes jonkinlaista muutosta Tähdenlennon käsityksessä ateismista on tapahtunut tai viimeinenkin muista osallistujista on viety pehmustettuun huoneeseen rauhoittumaan.
Minä voisin tosin mennä, jos se olisi sellainen "seminaari", missä olisi buffet juomineen koko ajan auki, eikä maksaisi mitään:)
...riemusta kiljuen. Mutta vielä parempi jos olisi se buffet. Jaksaisi paremmin kun se seminaari kuitenkin kestäisi useamman päivän...
kysyksesi suoraan Retrolle, sillä hänen mielikuvituksensa on tämän palstan hulvattomin:-) Itse kirjoitan proosaa, jonka mielikuvituksellisuus rajoittuu lähinnä siihen, että voisi olla totta.
joten yritetään uudestaan.
...
mennä suoraan palstan hulvattomimmalle tyypille, nimittäin Retrolle:-)
Valon jäätyminen.
Fyysikko kertokoon onko se mahdollista.
väittävät.
http://www.illustrertvitenskap.com/polopoly.jsp?d=157&a=826&id=7305
Seuraavanlainen hajatelma on usein pyörinyt päässä.
Kun potkaisen ns tyhjää, niin senjälkeen sirrymme jollekin toiselle tasolle, ikäänkuin uskovaisen taivaaseen, sillä erotuksella vaan että mitään jumalaa ei siellä ole, enkä edes haluaisikaan olevan.
Eikä välttämättä omat vanhemmatkaan ole ensimmäisenä mielessä. Sensijaan haluaisi tavata vanhoja hyviä kavereita ja tuttuja ym jotka ei olleet mitään tiukkapipoja.
Enpä tiedä onko tämä edes kovin älytöntä verrattuna johonkin jumala satuihin.
Mietin että älyttömin juttu olisi se jos jossain olisi piste johon olisi varastoitu ihan kaikki maailman tieto. Pistettä koskettamalla (tai ajattelemalla esim)saisi tietoonsa ihan minkä tahansa asian absoluuttisen totuuden ( Esim.mikä on elämän syvin tarkoitus).
Siinä olisi tieto siitä miksi minä olen, siihen mistä maailmankaikkeus alkoi. Tieto väliltä kaikki välille kaikki.
Tämä riipaisi aika läheltä jumalaa mutta ei mielestäni kuitenkaan niin läheltä ettenkö katsonut voivani laittaa siitä ajatusta. Piste nimittäin eroaisi jumalasta siinä mielessä ettei sillä olisi tarkoitusta tai persoonaa, eikä se olisi ajatteleva olento.
Tietysti tässä pisteessä olisi myös tieto siitä mikä se itse olisi, miksi se olisi ja miten se olisi olemassa.
miettinyt, millaista olisi "katsella" maailmaa, josta tämä meidän konkretia olisi kadonnut. Toisin sanoen näkisi joka puolella pelkkää protoni ja neutroni soppaa, jota elektronit vinhaan kiertelisivät. Ja kun oikein silmiään ( atomikatselimiaan ) siristäisi, niin eikös siellä kvarkit värähtelisi omaa väritanssiaan. Ja jokapuolella vilistäisi mitä eksoottisempia hiukkasia, mikä minnekin menossa.
Kaikki maailman ihmiset ovat ateisteja.