http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/venalaispoliitikko_varoittaa_suomea_nato-jasenyydesta_646707.html
"Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys johtaisi Venäjän vastatoimiin, varoittaa venäläinen kansainvälisen politiikan ekspertti ja duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja. Hänen mukaansa vastatoimet olisivat luonteeltaan sotilaallisia, poliittisia ja taloudellisia.
Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Juli Kvitsinski korostaa Venäjän vastustavan voimakkaasti sotilasliitto Naton työntymistä lähemmäs sen maan rajoja. Suomi ei ole tässä suhteessa poikkeus.
- Me tietysti toivomme, ettei Suomi ottaisi askelta sotilaalliseen liittoutumiseen, YLE Uutisten haastattelema Kvitsinski sanoo.
- Se johtaisi maidemme kahdenvälisten suhteiden selvään heikkenemiseen. Suhteet ovat kuitenkin olleet hyvät ja dynaamiset.
Kvitsinkin mukaan Suomen ei pitäisikään tärvellä hyviä välejä sotilaallisella vastakkainasettelulla.
Hän varoittaa, että Suomen sotilaallinen liittoutuminen johtaisi vastatoimiin Venäjän taholta.
- Ne voivat olla luonteeltaan erilaisia. Siitä tehtäisiin joka tapauksessa sotilaallisia, poliittisia ja taloudellisia johtopäätöksiä.
Kvitsinski suhtautuu rauhallisemmin Ruotsin mahdolliseen liittoutumiseen.
- Ruotsi ei ollut kylmän sodan aikana todellisuudessa liittoutumaton. He tekivät yhteistyötä Naton kanssa ja saattoivat kriisin tullen luottaa sen apuun.
”Nato nojaa yhä kovaan voimaan”
Kvitsinskiä pidetään yhtenä parhaiten kansainväliseen politiikkaan perehtyneistä venäläiskansanedustajista. Ennen uraa parlamentissa hän palveli Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän suurlähettiläänä useassa Länsi-Euroopan maassa. Kvitsinski ehti toimia myös Neuvostoliiton varaulkoministerinä.
Hänen mukaansa Naton luonne sotilaalliseen voimaan ja kollektiiviseen puolustukseen nojaavana blokkina ei ole muuttunut.
Venäjän näkökulmasta Nato on edelleen Yhdysvaltain voimapolitiikan tärkein väline. Kvitsinski ei usko Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman muuttavan tilannetta..
- Kuunnelkaa vaikka ulkoministeri Hillary Clintoa. Hän puhuu kovasta, pehmeästä ja fiksusta voimasta, mutta voimasta joka tapauksessa. Tämä linja jatkuu.
Voimapolitiikalla on kuitenkin rajoitteensa. Kvitsinski ennustaa, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset joutuvat vielä perääntymään verissä päin Afganistanista, kuten Neuvostoliitto 20 vuotta sitten.
- Afganistanin operaation keskeinen tavoite liittyy Naton yhtenäisyyden vahvistamiseen. Yhdysvallat haluaa, että sen liittolaiset kietoutuisivat yhä syvemmin tähän seikkailuun. Puhun seikkailusta, koska sotilaallisen onnistumisen mahdollisuuksia Afganistanissa ei ole, Kvitsinski ennustaa.
Ei ensimmäinen varoitus
Kvitsinskin kanssa samantyyppisen varoituksen Suomen Nato-jäsenyydestä esitti viime keväänä Venäjän Nato-suurlähettiläs Dmitri Rogozin.
Niin ikään venäläisdiplomaatti Vladimir Kozin aiheutti Suomessa melkoisen Nato-kohun toissa vuonna suosittelemalla Suomea lykkäämään mahdollista jäsenyyttään sotilasliitossa ainakin 15 vuodella.
Kozinin mukaan Venäjä pitäisi Suomen Nato-jäsenyyttä suorana sotilaallisena uhkana.
YLE Uutiset / Antero Eerola, Moskova"
"Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys johtaisi Venäjän vastatoimiin, varoittaa venäläinen kansainvälisen politiikan ekspertti ja duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja. Hänen mukaansa vastatoimet olisivat luonteeltaan sotilaallisia, poliittisia ja taloudellisia.
Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Juli Kvitsinski korostaa Venäjän vastustavan voimakkaasti sotilasliitto Naton työntymistä lähemmäs sen maan rajoja. Suomi ei ole tässä suhteessa poikkeus.
- Me tietysti toivomme, ettei Suomi ottaisi askelta sotilaalliseen liittoutumiseen, YLE Uutisten haastattelema Kvitsinski sanoo.
- Se johtaisi maidemme kahdenvälisten suhteiden selvään heikkenemiseen. Suhteet ovat kuitenkin olleet hyvät ja dynaamiset.
Kvitsinkin mukaan Suomen ei pitäisikään tärvellä hyviä välejä sotilaallisella vastakkainasettelulla.
Hän varoittaa, että Suomen sotilaallinen liittoutuminen johtaisi vastatoimiin Venäjän taholta.
- Ne voivat olla luonteeltaan erilaisia. Siitä tehtäisiin joka tapauksessa sotilaallisia, poliittisia ja taloudellisia johtopäätöksiä.
Kvitsinski suhtautuu rauhallisemmin Ruotsin mahdolliseen liittoutumiseen.
- Ruotsi ei ollut kylmän sodan aikana todellisuudessa liittoutumaton. He tekivät yhteistyötä Naton kanssa ja saattoivat kriisin tullen luottaa sen apuun.
”Nato nojaa yhä kovaan voimaan”
Kvitsinskiä pidetään yhtenä parhaiten kansainväliseen politiikkaan perehtyneistä venäläiskansanedustajista. Ennen uraa parlamentissa hän palveli Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän suurlähettiläänä useassa Länsi-Euroopan maassa. Kvitsinski ehti toimia myös Neuvostoliiton varaulkoministerinä.
Hänen mukaansa Naton luonne sotilaalliseen voimaan ja kollektiiviseen puolustukseen nojaavana blokkina ei ole muuttunut.
Venäjän näkökulmasta Nato on edelleen Yhdysvaltain voimapolitiikan tärkein väline. Kvitsinski ei usko Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman muuttavan tilannetta..
- Kuunnelkaa vaikka ulkoministeri Hillary Clintoa. Hän puhuu kovasta, pehmeästä ja fiksusta voimasta, mutta voimasta joka tapauksessa. Tämä linja jatkuu.
Voimapolitiikalla on kuitenkin rajoitteensa. Kvitsinski ennustaa, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset joutuvat vielä perääntymään verissä päin Afganistanista, kuten Neuvostoliitto 20 vuotta sitten.
- Afganistanin operaation keskeinen tavoite liittyy Naton yhtenäisyyden vahvistamiseen. Yhdysvallat haluaa, että sen liittolaiset kietoutuisivat yhä syvemmin tähän seikkailuun. Puhun seikkailusta, koska sotilaallisen onnistumisen mahdollisuuksia Afganistanissa ei ole, Kvitsinski ennustaa.
Ei ensimmäinen varoitus
Kvitsinskin kanssa samantyyppisen varoituksen Suomen Nato-jäsenyydestä esitti viime keväänä Venäjän Nato-suurlähettiläs Dmitri Rogozin.
Niin ikään venäläisdiplomaatti Vladimir Kozin aiheutti Suomessa melkoisen Nato-kohun toissa vuonna suosittelemalla Suomea lykkäämään mahdollista jäsenyyttään sotilasliitossa ainakin 15 vuodella.
Kozinin mukaan Venäjä pitäisi Suomen Nato-jäsenyyttä suorana sotilaallisena uhkana.
YLE Uutiset / Antero Eerola, Moskova"
Vastaukset 5
Vanhimmat
ja täysin odotettava; venäjä pelkää ukrainan ja georgian nato-jäsenyyttä ja perustelee vastahakoisuuttaan sillä, että nämä maat ovat venäjän rajanaapureita. on pakko pitää joku logiikka ja ulottaa maininnat myös suomeen. silti fraasit ovat vain fraaseja; mielenkiintoista oli huomata, että venäjäkin tunnustaa jo tosiasiat ja "antoi luvan" ruotsin nato-jäsenyydelle. kyllä venäjä tietää, että suomi menee samassa junassa ruotsin kanssa ja venäjä myös tietää sen ettei suomen nato-jäsenyydellä ole sille mitään merkitystä. päinvastoin jopa saattaisi ajatella; nato-suomi saattaisi olla sellainen yhteinen silta keskuteluissa ja yhteydenpidossa venäjän ja naton välillä. suomi liittyy natoon ennemmin tai myöhemmin ja venäjä hyväksyy sen; se hetkisen ärhentelee ja kenties pistää omalta puoleltaan taloudellisia sanktioita peliin mutta sitten tilanne normalisoituu ja kaikki palaa ennalleen. taloudelliset realiteetit ratkaisevat. suomi on venäjälle ehkä paras ja luotettavin naapuri ja venäjä tietää sen. vain suursodan yllättäessä on merkitystä sillä onko suomi jäsen vai ei ja siltikin suomi joutuisi taistelukentäksi. tämänkin venäjä tietää eikä venäjä ja nato joudu koskaan sotaan keskenään. suomen nato-jäsenyys on väistämätön ja tämän venäjä kyllä ymmärtää ja tietää joskus koittavan ja nielee sen. onhan se karvas pala mutta hyvin sulatettava.
maailman, ainakin lähes, typerin kansakunta. He eivät tippaakaan opi virheistään vaikka ne pistävät silmään kuin entisen likan vuorenhuiput kotiaineessa.
Ne toopet eivät näe miten he tunaroivat Neukkulan ja silloiset "liittolaisensa". He eivät huomaa olevansa kuin naapurin likka joka oli niin ruma etteivät edes koirat lähestyneet jos kyljyskaulanauha unohtuu kaulasta. On surkeaa nähdä noin narsistisesti johdettu maa.
Ei ole muuta syytä kenelläkään pyrkiä NATO:n huomaan kuin Venäjän käyttäytyminen ja uudet suurvaltapyrkimykset joita sillä on omaksi tappiokseen.
Käyttämällä varansa muuhun kuin uhoon heidän kunnioituksensa muutenkin kuin pelon ansiosta kasvaisi, saattamalla maahan oikean demokratian myös kansan tyytyväisyys lisääntyisi. Kaikki olisivat tyytyväisiä kunnon Venäjään nykyisen tilalla. Kunnes se saavutetaan olisi meilläkin syytä liittyä NATO:n siipien suojaan.
pakko kai se on liittyä jotta rauhoittuvat
Mitä enemmän venäläiset uhkailevat, lisääntyy Suomessa Nato-kannattajien joukko. Uhkailu 2000-luvulla ei ole tästä maailmasta. Venäläiset hölmöt diplomaatit eivät elä tässä ajassa eivätkä ymmärrä edes sitä asiaa.
Venäjälle ei kuulu vähääkään, mitä ratkaisuja Suomi puolustuspolitiikassaan tekee. Suomi on länsimaa ja haluaa olla mukana puolustamassa länsimaisia arvoja.
Vasemmistoliiton kommunistin, Kansan Uutisten toimittajan Antero Eerolan YLE:lle masinoima roska-uutinen. Samanlaista "tiedonsiirtoa" Venäjälle käyttivät 1970-luvulla taistolaiset mustatakseen Suomen isänmaallisia voimia.
Häpeä ja häpeä syvästi törppöyttäsi, kommunisti Antero Eerola ! Halveksimme syvästi toimianne.