Kun Jeesus julisti evankeliumia, ja kansajoukot kokoonuivat tämän ihmeellisen saarnaajan ympärille.
Heistä huomaa, että Jeesuksen esitys on saanut heidät valtoihinsa. Ei koskaan ole kukaan puhunut niinkuin tämä, he huuhdahtavat
Jeesuksen menestys herättää kirjanoppineiden kateuden, ja Hänen sanansa ja vanhurkas olemuksensa tekee heidät rauhattomaksi ja kiihkoutuneiksi.
He tuntevat huononmuutensa ja alkavat arvostella Häntä purevan ivallisesti.
Mistä tämä mies on tullut? he kysyvät pilkallisesti.
Kuka on hänelle antanut vallan ja valtuuden?
Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle,mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä.
He hyökkäävät suoraan Hänen kimpuunsa terävästi arvostellen ja sanoillaan juonitellen.He tekevät parhaansa herättääkseen epäuskoa Jeesuksen julistusta ja persoonaa kohtaan. Ja he neuvottelevat keskenään, miten parhaiten saisivat Jeesuksen kiinni ja raivatuksi tieltä.
Näin siis Jeesus joutui kokemaan arvostelua kaikkialla, sillä eivät vain viholliset, vaan ystävätkin ymmärtävät Häntä väärin ja arvostelevat Häntä mielessään.
Lopulta Hän on täysin yksin - alttiina katkerimmalle arvostelulle, mitä kukaan ihminen koskaan on saanut kokea.
Miten Jeesus suhtautuu arvosteluun? Viimeiseen saakka Hän koettaa valistaa pimeässä vaeltavia ja johdattaa eksyneet oikealle tielle.
Kun sanat eivät enää tehoa, Hän koettaa elämällään ilmaista heille valon ja totuuden.
Katkerimpia vihollisiaakin Hän rakastaa ja rukoilee heidän puolestaan.
Ihmeellinen Jeesus, joka Häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee.Näin tulisi myöskin meidän tehdä, sillä Jeesushan jätti esikuvan meille itsestään.
Heistä huomaa, että Jeesuksen esitys on saanut heidät valtoihinsa. Ei koskaan ole kukaan puhunut niinkuin tämä, he huuhdahtavat
Jeesuksen menestys herättää kirjanoppineiden kateuden, ja Hänen sanansa ja vanhurkas olemuksensa tekee heidät rauhattomaksi ja kiihkoutuneiksi.
He tuntevat huononmuutensa ja alkavat arvostella Häntä purevan ivallisesti.
Mistä tämä mies on tullut? he kysyvät pilkallisesti.
Kuka on hänelle antanut vallan ja valtuuden?
Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle,mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä.
He hyökkäävät suoraan Hänen kimpuunsa terävästi arvostellen ja sanoillaan juonitellen.He tekevät parhaansa herättääkseen epäuskoa Jeesuksen julistusta ja persoonaa kohtaan. Ja he neuvottelevat keskenään, miten parhaiten saisivat Jeesuksen kiinni ja raivatuksi tieltä.
Näin siis Jeesus joutui kokemaan arvostelua kaikkialla, sillä eivät vain viholliset, vaan ystävätkin ymmärtävät Häntä väärin ja arvostelevat Häntä mielessään.
Lopulta Hän on täysin yksin - alttiina katkerimmalle arvostelulle, mitä kukaan ihminen koskaan on saanut kokea.
Miten Jeesus suhtautuu arvosteluun? Viimeiseen saakka Hän koettaa valistaa pimeässä vaeltavia ja johdattaa eksyneet oikealle tielle.
Kun sanat eivät enää tehoa, Hän koettaa elämällään ilmaista heille valon ja totuuden.
Katkerimpia vihollisiaakin Hän rakastaa ja rukoilee heidän puolestaan.
Ihmeellinen Jeesus, joka Häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee.Näin tulisi myöskin meidän tehdä, sillä Jeesushan jätti esikuvan meille itsestään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
koko ajan juutalaisia, ovatko he herjanneet koskaan takaisin.
Koko UT herjaa juutalaisia, mutta eivät he ole pahemmin herjanneet takaisin.
Pidätkö Ellen Whitea profeettana?
EGW oli itse sitä mieltä kirjoituksistaan, että niiden tehtävä oli johtaa lukijaa siihen suurempaan Valoon – Raamatun ymmärtämiseen, eli mainitsemasi lause tulisi kuulua jotenkin näin; ”hänen kirjoituksensa ovat yhä Totuuteen johtavana lähteenä”!
*
♥ MARANATA! ♥
Olettakaamme että sinä anne-elina tunnet EGWn niin
hyvin, että voit pitää totena väitettä hänen
erehtymättömyydestään sanoissa ja ennustuksissa.
Mutta eikö voima ole sanojakin tärkeämpi?
Missä ilmeni EGWn voima, osallisuus ylösnousemus-
voimaan muulla tavoin kuin vain sanoissa ja
kieltäymyksissä?
1. Kor. 4:20
Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanoissa,
vaan voimassa.
Eikös meidän ole käsketty katsoa voimaan eikä
niinkään sanoihin?
Joh. 14:11
Uskokaa minua, että minä olen Isässä,
ja että Isä on minussa; mutta jos ette,
niin uskokaa itse tekojen tähden.
Joh. 14:12
Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka
uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja,
joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat,
hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,
Eiköhän meidän siis pidä etsiä Voimaa ja voimaa?
... "tuon uuden voitelun helluntain"
anne-elina suitsuttaa kauniille puheille.
Mutta me tarvitsemme voimaa; Voimaa!
1. Kor. 4:20
Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanoissa,
vaan voimassa.
Room. 1:16
Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan voima, itsekullekin
uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle.
Matt. 7:29
sillä hän opetti heitä niinkuin se,
jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa.