http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000042836792
pidin tuota lähinnä hyvänä läppänä koska itse en millään muotoa loukkaannu vaikka minut leimattais mikskä murhaajaks, siis sillä perusteella että oon ateisti. Tuollanen yleistäminen ei paljoo kosketa, en ota itteeni.
Aina on ärsyttäny vaan niin perkeleesti se kun niin monesti tuntuu että uskovaiset vetää siitä heti herneen nenäänsä jos heidän uskontoa arvostelee tai kommentoi. Esim. Kristinuskossakin sanotaan tai annetaan ainakin ymmärtää että se on ainut oikea uskonto ja muut ovat vääräuskoisia ja joutuvat helvettiin. Islamin uskossa annetaan jopa lupa tappaa vääräuskoiset, he eivät olo saman arvoisia islamin uskoisten kanssa. Ja heidän (uskovaisten) mielestä näitä vääräuskoisia saa haukkua/arvostella ihan rauhassa.
Mutta jos miettii esim. Halla-Ahoa niin onko tässä nyt sananvapaus toteutunu? Hän ilmaisi oman mielipiteensä tietystä uskontoryhmästä ja joutuu siitä hyvästä oikeuteen. Miksei he (siis se arvostelun kohteena ollut uskontoryhmä) voisi vaan jättää asiaa sikseen, jokaisella on kuitenkin oikeus mielipiteeseen. Eikä luulisi heitä kiinnostavan yhden "vääräuskoisen" höpinät!
Ja sitäpaitsi jos ihmiset olis tarpeeks fiksuja muodostamaan itse omat mielipiteensä niin ei voitas edes puhua "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan" (vai mikä se oli :D) koska jokaisen täytyisi ymmärtää se että vaikka joku sanoo islamia pedofiiliuskonnoksi niin ei se tarkoita että se välttämättä totta olisi! Jokainen voi itse tutustua aiheeseen ja päättä sitten mitä mieltä on, jos edes kiinnostaa.
Ratkasu moneen ongelmaan olis että ihmiset ihan OIKEESTI kunnioittas muitten oikeutta uskoa tai olla uskomatta sekä oikeutta ilmaista mielipiteensä. Aikuisen ihmisen pitäs kuitenkin olla sen verran kypsä että jos joku tulee päin naamaa sanomaan että "sun uskontos on muuten täysin väärässä ja lisäks ihan perseestä" niin osaisi vastata siihen että "ai niinkö sinusta, olen itse eri mieltä, mutta mitä sitten?!"
pidin tuota lähinnä hyvänä läppänä koska itse en millään muotoa loukkaannu vaikka minut leimattais mikskä murhaajaks, siis sillä perusteella että oon ateisti. Tuollanen yleistäminen ei paljoo kosketa, en ota itteeni.
Aina on ärsyttäny vaan niin perkeleesti se kun niin monesti tuntuu että uskovaiset vetää siitä heti herneen nenäänsä jos heidän uskontoa arvostelee tai kommentoi. Esim. Kristinuskossakin sanotaan tai annetaan ainakin ymmärtää että se on ainut oikea uskonto ja muut ovat vääräuskoisia ja joutuvat helvettiin. Islamin uskossa annetaan jopa lupa tappaa vääräuskoiset, he eivät olo saman arvoisia islamin uskoisten kanssa. Ja heidän (uskovaisten) mielestä näitä vääräuskoisia saa haukkua/arvostella ihan rauhassa.
Mutta jos miettii esim. Halla-Ahoa niin onko tässä nyt sananvapaus toteutunu? Hän ilmaisi oman mielipiteensä tietystä uskontoryhmästä ja joutuu siitä hyvästä oikeuteen. Miksei he (siis se arvostelun kohteena ollut uskontoryhmä) voisi vaan jättää asiaa sikseen, jokaisella on kuitenkin oikeus mielipiteeseen. Eikä luulisi heitä kiinnostavan yhden "vääräuskoisen" höpinät!
Ja sitäpaitsi jos ihmiset olis tarpeeks fiksuja muodostamaan itse omat mielipiteensä niin ei voitas edes puhua "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan" (vai mikä se oli :D) koska jokaisen täytyisi ymmärtää se että vaikka joku sanoo islamia pedofiiliuskonnoksi niin ei se tarkoita että se välttämättä totta olisi! Jokainen voi itse tutustua aiheeseen ja päättä sitten mitä mieltä on, jos edes kiinnostaa.
Ratkasu moneen ongelmaan olis että ihmiset ihan OIKEESTI kunnioittas muitten oikeutta uskoa tai olla uskomatta sekä oikeutta ilmaista mielipiteensä. Aikuisen ihmisen pitäs kuitenkin olla sen verran kypsä että jos joku tulee päin naamaa sanomaan että "sun uskontos on muuten täysin väärässä ja lisäks ihan perseestä" niin osaisi vastata siihen että "ai niinkö sinusta, olen itse eri mieltä, mutta mitä sitten?!"
Vastaukset 6
Vanhimmat
laitoin tuon aloituksen lähinnä siitä syystä, että olisi aika keskustella vakavasti siitä ketä laki suojelee ja ketä ei.
Käsittelyyn olisi myös syytä ottaa oikeuslaitoksen asema ja syyttäjien melkoisen suuri valta. Jota kaiken lisäksi käytetään näemmä erittäin valikoivasti.
Ja sitten on vielä tuomioistuinten valta. Kun lasten silpominen on Suomen rikoslaissa kielletty ja kun tällainen tapaus sitten tulee julki ja asiasta nostetaan syyte (vasta kun on tapahtunut komplikaatioita), niin KKO torppaa koko lain sillä, että se silpominen kuuluu uskontoon!
En oikein tajua enää missä mennään.
en sitä kirjotusta missään nimessä siis kirjaimellisesti ottanutkaan. Ai että ateistit oikeesti lähtis jotain syytettä nostamaan, heh hee...
mutta tästä asiasta pitäs saada kyllä laajempi keskustelu aikaan, uskonnot tuntuu olevan puheenaiheena sellanen tabu mitä ei uskalleta kommentoida julkisesti (näköjään syystäkin) harmittaa nykyinen tilanne.
että on olemassa nykyään yhä epämääräisemmäksi käynyt oikeuslaitos, joka määrittelee mistä saa puhua ja miten, niin se kummastuttaa.
Onko nämä jotain uskisten viimeisiä juoksuhautoja, joissa asemista pidetään kiinni katkeraan loppuun asti, vai mistä on kyse?
Tuntuu olevan yhdentekevää mistä uskonnosta on kyse, mutta niitä Suomen oikeuslaitos puolustaa.
Sananvapaus on vain sana lakikirjassa, kohta sillä saa pyyhkiä perseensä. Riippuen tietysti siitä KENEN sananvapaudesta on kyse.
Onkohan tässä nyt kyse siitä että kaks eri lakia toimii toisiaan vastaan? sananvapaus pitäs olla joo, mut samalla on kiellettyä "kiihottaa ihmisryhmää vastaan". Eli periaatteessa ihmisen pitäis saada julkisesti ilmaista esim sellainen mielipide että "Kristinusko on pelkkää huuhaata, kaikki aikuiset ihmiset joilla on Jumalan kaltaisia mielikuvituskavereita on sekopäitä"
Samaan aikaan tuota voidaan kuitenkin pitää just sellasena puheena että yritänpä tässä saada muita ihmisiä kääntymään kristittyjä vastaan! Vaikka en edes yrittäisi, sanoisin vain mitä mieltä olen.
Minulle on aivan sama mitä muut ajattelee, uskokoon vaikka lampunhenkiin jos siltä tuntuu, mutta pitäs ymmärtää se että kaikki ei välttämättä oo samaa mieltä, ja joku saattaa haluta sanoo sen ääneen. Kyllä minä kestän sen jos tullaan sanomaan harhautuneeksi tai jopa saatananpalvojaksi (ERITTÄIN virheellisesti) se on jonkun mielipide, tiedän itse kuitenkin mitä olen.
Enkä ikinä lähtisi uskovaisen kanssa riitelemään siitä kumpi on oikeassa, siinä ei voi löytyä todellista loppuratkaisua ikinä. Mutta haluisin että (kriittisellekkin) keskustelulle annettais tilaa.
Ja jos joku sanoo "pahaa" omasta uskonnosta niin kääntäs sitten sen toisen posken vaikka...ok, huonosti sanottu, mut toisesta korvasta sisään,toisesta ulos, ja elämä jatkuu :)
juurikaan keskustellut kenenkään kanssa jumaluskosta. Mutta se jo riitti saamaan siskoni raivon partaalle, kun sanoin että en usko jumalaan, koska sellaisesta ei ole mitään näyttöä.
Kumma juttu, että hän itse aloitti keskustelun ja kun sanoin mielipiteeni, niin sitten hän suuttui. Ihan kuin olisin yrittänyt viedä häneltä lelun tai jotain.
Niin se menee aika usein kun yrittää uskovaisen kanssa keskustella.