LA 121/2003
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/la_121_2003_p.htm
2 §
Työnantaja saa oma-aloitteisesti ilman eri päätöstä vähentää ennakkoperintälain nojalla maksettavista suorituksista kunkin työntekijän osalta määrän, joka määräytyy seuraavan laskukaavan mukaisesti:
1) matalapalkkaisen työntekijän maksualennus, jos työntekijän kuukausiansio on alle 1 100 euroa = 200 euroa - 26 % x (1 100 euroa - työntekijän kuukausiansio);
2) matalapalkkaisen työntekijän maksualennus, jos työntekijän kuukausiansio on 1 100 euroa tai enemmän = 200 euroa - 26 % x (työntekijän kuukausiansio - 1 100 euroa).
Työntekijän kuukausiansiolla tarkoitetaan ennakkoperintälain mukaista palkkaa. Maksualennusta ei myönnetä, jos laskukaavan arvo on negatiivinen. Maksualennus lasketaan täysimääräisenä työntekijöistä, joihin sovelletaan työaikalain (605/1996 ) 3 luvun säännöksiä tai työehtosopimuksen säännöllistä keskimääräistä työaikaa koskevia määräyksiä.
Jos työntekijän työaika on lyhyempi kuin työaikalain tai työehtosopimuksen mukainen säännöllinen keskimääräinen työaika, mutta hän työskentelee niin usein, että hänelle kertyy alan vuosilomamääräysten mukaan vuosilomaa, 1 momentissa olevan kaavan valinta ja sen arvon laskeminen suoritetaan käyttäen työntekijän laskennallista kuukausiansiota. Laskennallinen kuukausiansio saadaan jakamalla työntekijän todellinen kuukausiansio hänen kuukauden aikana tekemiensä täysien työtuntien määrällä ja kertomalla se luvulla 160. Maksualennus saadaan kertomalla näin lasketun kaavan arvo työntekijän kuukauden aikana tekemien täysien työtuntien määrällä ja jakamalla se luvulla 160 (osa-aikatyön maksualennus).
Maksualennuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia työntekijän ansiosta. Maksualennusta ei myönnetä, jos sen alennusten määrä työnantajaa kohden on alle 10 euroa.
Lähetekeskutelu
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_78_2003_ke_2.htm
Kun laki otetaan tutkittavaksi, saadaan tulokseksi seuraavat työnantajavähennykset (10% palkkaraja rajoittaa pienempien palkkojen ja osa-aikastamisen järkevyyttä).
Tulot Kaava 10%
0 0
100 0
200 0
300 0
400 18 18
500 44 44
600 70 60
700 96 70
800 122 80
900 148 90
1000 174 100
1100 200 110
1200 174 120
1300 148 130
1400 122 122
1500 96 96
1600 70 70
1700 44 44
1800 18 18
1900 0
2000 0
2100 0
200 euron maksimialennusta ei em lakiehdotuksessa siis koskaan saavuteta, se lieneekin esityksessä vain hyödyn laajentamiseksi suuremmalle palkkahaitarille. Lisäksi se rajoittaa osa-aikastamisen hyötyä selvästi. Siinäpä vastauksia kengänkiilllottaja-piika-yhteiskunnasta maalanneille, mm. ed. Tennilälle. Ei se työnantajamaksun alennus lopu 1 100 eur/kk tuloilla. Sitä saa vielä 1 800 eur/kk tuloista.
Esimerkki 1: Kunnalla on 30 siivoojaa á 1 200 eur/kk. Tällöin kunta säästää työvoimakuluissa ehdotetun mallin mukaisessa tapauksesssa 3 300 euroa - kahden siivoojan palkan. Joko kunta palkkaa kaksi siivoojaa lisää, tai sitten säästää kuluissa (7%). Joka tapauksessa siivoojien työpaikan vakaus kasvoi samalla 7%:lla. Töitä takuulla riittää.
Esimerkki 2:
Suuri elektroniikan valmistaja työllistää nykyään 2000 linja-asentajaa. Asentajan keskipalkka on 1 500 eur/kk. Työnantajan säästö työnantajamaksusissa on keskimäärin 96 eur/työntekijä, lähes 192 000 euroa kuukaudessa. Vuodessa tämä tekee vuodessa 2 304 000 euroa. Tämä mahdollistaa 81 uuden henkilön työllistämisen nykykustannustasolla tai vastaavasti edesauttaa nykyisten työpaikkojen säilyttämistä, koska tarjouksia voidaan laskea tuolla 2.3 milj. eurolla vuosittain yrityksen katteen siitä huononematta.
Esimerkki 3:
Palveluyrittäjä on pitkään suunnitellut lisäävänsä työntekijöitä kahdesta 3-4 työntekijään, koska työllisyyden lisääntyessä palveuiden kysyntä on kasvanut, on nyt otollinen tilanne toteuttaa tämä siirto. Kuvitellaan, että aiemmat työntekijät saavat 1 200 eur/kk ja 1 300 eur/kk. Näiden työntekijöiden kulut pienenevät 242 eur/kk. Lisäksi uuisen työntekijöiden ( 2x 1 200 eur/kk ) palkkakulut olisivat 244 eur/kk pienemmät. Tämä voisi olla riittävä kimmoke työllistää joko yksi tai kaksi uutta työntekijää. Kinteät kulut olisivat 346 eur/kk (1 uusi työntekijä) tai 486 eur/kk (2 uutta työntekijää) pienemmät, kuin nykymallilla. Lisätyöntekijät lisäävät palvelun tasoa ja saatavuutaa, tämä taas voi luoda uusia asiakassuhteita.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/la_121_2003_p.htm
2 §
Työnantaja saa oma-aloitteisesti ilman eri päätöstä vähentää ennakkoperintälain nojalla maksettavista suorituksista kunkin työntekijän osalta määrän, joka määräytyy seuraavan laskukaavan mukaisesti:
1) matalapalkkaisen työntekijän maksualennus, jos työntekijän kuukausiansio on alle 1 100 euroa = 200 euroa - 26 % x (1 100 euroa - työntekijän kuukausiansio);
2) matalapalkkaisen työntekijän maksualennus, jos työntekijän kuukausiansio on 1 100 euroa tai enemmän = 200 euroa - 26 % x (työntekijän kuukausiansio - 1 100 euroa).
Työntekijän kuukausiansiolla tarkoitetaan ennakkoperintälain mukaista palkkaa. Maksualennusta ei myönnetä, jos laskukaavan arvo on negatiivinen. Maksualennus lasketaan täysimääräisenä työntekijöistä, joihin sovelletaan työaikalain (605/1996 ) 3 luvun säännöksiä tai työehtosopimuksen säännöllistä keskimääräistä työaikaa koskevia määräyksiä.
Jos työntekijän työaika on lyhyempi kuin työaikalain tai työehtosopimuksen mukainen säännöllinen keskimääräinen työaika, mutta hän työskentelee niin usein, että hänelle kertyy alan vuosilomamääräysten mukaan vuosilomaa, 1 momentissa olevan kaavan valinta ja sen arvon laskeminen suoritetaan käyttäen työntekijän laskennallista kuukausiansiota. Laskennallinen kuukausiansio saadaan jakamalla työntekijän todellinen kuukausiansio hänen kuukauden aikana tekemiensä täysien työtuntien määrällä ja kertomalla se luvulla 160. Maksualennus saadaan kertomalla näin lasketun kaavan arvo työntekijän kuukauden aikana tekemien täysien työtuntien määrällä ja jakamalla se luvulla 160 (osa-aikatyön maksualennus).
Maksualennuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia työntekijän ansiosta. Maksualennusta ei myönnetä, jos sen alennusten määrä työnantajaa kohden on alle 10 euroa.
Lähetekeskutelu
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_78_2003_ke_2.htm
Kun laki otetaan tutkittavaksi, saadaan tulokseksi seuraavat työnantajavähennykset (10% palkkaraja rajoittaa pienempien palkkojen ja osa-aikastamisen järkevyyttä).
Tulot Kaava 10%
0 0
100 0
200 0
300 0
400 18 18
500 44 44
600 70 60
700 96 70
800 122 80
900 148 90
1000 174 100
1100 200 110
1200 174 120
1300 148 130
1400 122 122
1500 96 96
1600 70 70
1700 44 44
1800 18 18
1900 0
2000 0
2100 0
200 euron maksimialennusta ei em lakiehdotuksessa siis koskaan saavuteta, se lieneekin esityksessä vain hyödyn laajentamiseksi suuremmalle palkkahaitarille. Lisäksi se rajoittaa osa-aikastamisen hyötyä selvästi. Siinäpä vastauksia kengänkiilllottaja-piika-yhteiskunnasta maalanneille, mm. ed. Tennilälle. Ei se työnantajamaksun alennus lopu 1 100 eur/kk tuloilla. Sitä saa vielä 1 800 eur/kk tuloista.
Esimerkki 1: Kunnalla on 30 siivoojaa á 1 200 eur/kk. Tällöin kunta säästää työvoimakuluissa ehdotetun mallin mukaisessa tapauksesssa 3 300 euroa - kahden siivoojan palkan. Joko kunta palkkaa kaksi siivoojaa lisää, tai sitten säästää kuluissa (7%). Joka tapauksessa siivoojien työpaikan vakaus kasvoi samalla 7%:lla. Töitä takuulla riittää.
Esimerkki 2:
Suuri elektroniikan valmistaja työllistää nykyään 2000 linja-asentajaa. Asentajan keskipalkka on 1 500 eur/kk. Työnantajan säästö työnantajamaksusissa on keskimäärin 96 eur/työntekijä, lähes 192 000 euroa kuukaudessa. Vuodessa tämä tekee vuodessa 2 304 000 euroa. Tämä mahdollistaa 81 uuden henkilön työllistämisen nykykustannustasolla tai vastaavasti edesauttaa nykyisten työpaikkojen säilyttämistä, koska tarjouksia voidaan laskea tuolla 2.3 milj. eurolla vuosittain yrityksen katteen siitä huononematta.
Esimerkki 3:
Palveluyrittäjä on pitkään suunnitellut lisäävänsä työntekijöitä kahdesta 3-4 työntekijään, koska työllisyyden lisääntyessä palveuiden kysyntä on kasvanut, on nyt otollinen tilanne toteuttaa tämä siirto. Kuvitellaan, että aiemmat työntekijät saavat 1 200 eur/kk ja 1 300 eur/kk. Näiden työntekijöiden kulut pienenevät 242 eur/kk. Lisäksi uuisen työntekijöiden ( 2x 1 200 eur/kk ) palkkakulut olisivat 244 eur/kk pienemmät. Tämä voisi olla riittävä kimmoke työllistää joko yksi tai kaksi uutta työntekijää. Kinteät kulut olisivat 346 eur/kk (1 uusi työntekijä) tai 486 eur/kk (2 uutta työntekijää) pienemmät, kuin nykymallilla. Lisätyöntekijät lisäävät palvelun tasoa ja saatavuutaa, tämä taas voi luoda uusia asiakassuhteita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.