Minkälainen psykologian haastattelu on?

meidän ryhmässä oli ehkä 6-8 pyrkijää, ja ensin oli se ryhmätilanne. Meille annettiin tehtäväksi keskustella siitä, millainen voisi olla hyvä projekti, jossa nuoret ja vanhat ihmiset pääsisivät parhaiten tutustumaan toisiinsa. Tai jotain sinne päin, en enää muista kamalan hyvin. Siinä oli ehkä 5-6 arvostelijaa kuuntelemassa.

Sen jälkeen jokainen pyrkijä meni yksitellen niiden arvostelijoiden eteen, ja parin minuutin ajan kertoi siitä, miten itsellä meni ryhmätilanne ja miten kuvitteli ryhmän selvinneen siitä kokonaisuutena.

Sitten oli ne yksilöhaastettelut, jokaista haastatteli kaksi haastattelijaa, eli oli kaksi haastattelua. Niissä kyseltiin omasta elämästä, perheestä jne. aika paljon, haastattelija keksi aika paljon kysymyksiä siinä keskustelun edetessä.

Sitten se olikin ohi, ja pari pyrkijää joutui vielä kerran haastettluun, koska haluttiin vielä tarkentaa jotain niiden sanomaa. Itse en päässyt haastatteluista eteenpäin, mutta meille sanottiin, ettei se välttämättä johdu siitä, että olemme epäsopivia alalle, vaan siitä, että todella hyviä pyrkijöitä oli vain niin paljon. Lisäski mielestäni tuollaiset haastattelut eivät kerro juuri mitään sopivuudesta alalle, joten jos ette pääse sisään, niin älkää huoliko :)

viime vuonna kirjoitti:

meidän ryhmässä oli ehkä 6-8 pyrkijää, ja ensin oli se ryhmätilanne. Meille annettiin tehtäväksi keskustella siitä, millainen voisi olla hyvä projekti, jossa nuoret ja vanhat ihmiset pääsisivät parhaiten tutustumaan toisiinsa. Tai jotain sinne päin, en enää muista kamalan hyvin. Siinä oli ehkä 5-6 arvostelijaa kuuntelemassa.

Sen jälkeen jokainen pyrkijä meni yksitellen niiden arvostelijoiden eteen, ja parin minuutin ajan kertoi siitä, miten itsellä meni ryhmätilanne ja miten kuvitteli ryhmän selvinneen siitä kokonaisuutena.

Sitten oli ne yksilöhaastettelut, jokaista haastatteli kaksi haastattelijaa, eli oli kaksi haastattelua. Niissä kyseltiin omasta elämästä, perheestä jne. aika paljon, haastattelija keksi aika paljon kysymyksiä siinä keskustelun edetessä.

Sitten se olikin ohi, ja pari pyrkijää joutui vielä kerran haastettluun, koska haluttiin vielä tarkentaa jotain niiden sanomaa. Itse en päässyt haastatteluista eteenpäin, mutta meille sanottiin, ettei se välttämättä johdu siitä, että olemme epäsopivia alalle, vaan siitä, että todella hyviä pyrkijöitä oli vain niin paljon. Lisäski mielestäni tuollaiset haastattelut eivät kerro juuri mitään sopivuudesta alalle, joten jos ette pääse sisään, niin älkää huoliko :)

Lue lisää

oli siis Turussa!

viime vuonna kirjoitti:

meidän ryhmässä oli ehkä 6-8 pyrkijää, ja ensin oli se ryhmätilanne. Meille annettiin tehtäväksi keskustella siitä, millainen voisi olla hyvä projekti, jossa nuoret ja vanhat ihmiset pääsisivät parhaiten tutustumaan toisiinsa. Tai jotain sinne päin, en enää muista kamalan hyvin. Siinä oli ehkä 5-6 arvostelijaa kuuntelemassa.

Sen jälkeen jokainen pyrkijä meni yksitellen niiden arvostelijoiden eteen, ja parin minuutin ajan kertoi siitä, miten itsellä meni ryhmätilanne ja miten kuvitteli ryhmän selvinneen siitä kokonaisuutena.

Sitten oli ne yksilöhaastettelut, jokaista haastatteli kaksi haastattelijaa, eli oli kaksi haastattelua. Niissä kyseltiin omasta elämästä, perheestä jne. aika paljon, haastattelija keksi aika paljon kysymyksiä siinä keskustelun edetessä.

Sitten se olikin ohi, ja pari pyrkijää joutui vielä kerran haastettluun, koska haluttiin vielä tarkentaa jotain niiden sanomaa. Itse en päässyt haastatteluista eteenpäin, mutta meille sanottiin, ettei se välttämättä johdu siitä, että olemme epäsopivia alalle, vaan siitä, että todella hyviä pyrkijöitä oli vain niin paljon. Lisäski mielestäni tuollaiset haastattelut eivät kerro juuri mitään sopivuudesta alalle, joten jos ette pääse sisään, niin älkää huoliko :)

Lue lisää

Kerroit, että haastattelijat kyselivät pyrkijän elämästä ja perheestä. Miten henkilökohtaisia kysymyksiä nuo nyt sitten olivat? Mielelläni en alkaisi perhesuhteitteni ongelmia kertomaan. Vaikuttavatko ne sitten sisään pääsyyn jos välit sukulaisiin/lähiperheeseen ei ole aivan parhaat? Haluaisin myös tietää, että oliko noissa ryhmätöissä ryhmissä mukana henkilöitä, jotka olivat niin kovia puhumaan, etteivät antaneet oikein muille puheenvuoroa? Olen itse todella huono saamaan ääntäni kuuluviin jos ryhmässä on sellaisia ihmisiä, jotka koko ajan laukovat mielipiteitään ja puhuvat päälle, jos joku toinen jotain yrittää sanoa väliin. Turkuun valitaan 28 opiskelijaa, joista keksimäärin 3 on uutta ylioppilasta. Hakevatko he sinne siis jotenkin "kypsempiä" henkilöitä? Ihmisiä, joilla on enemmän kokemusta ja aikuisempia piirteitä? Haluaisin vielä udella, että kuinka paljon luit pääsykokeisiin, jotta pääsit tuohon toiseen osioon asti? Sanotaan, että pitäisi olla oma itsensä, mutta omalla kohdalla se tuntuu mahdottomalta, koska olen melko ujo ja hiljainen. Psykologin ammatissa kuitenkin kaivataan mukavasti sitä sosiaalisuutta, joten ei kai se ole "valehtelua" jos yritän olla puheliaampii kuin yleensä? Kuitenkin koko ajan pyrin pääsemään ujoudestani eroon. Hiljainen kuitenkin voin olla kotonakin. Onko tällaisella tytöllä mitään mahdollisuuksia päästä psykologian opiskelijaksi vai haluatko ne sinne vain jotain über-sosiaalisia höpöttäjiä?

Narskale kirjoitti:

Kerroit, että haastattelijat kyselivät pyrkijän elämästä ja perheestä. Miten henkilökohtaisia kysymyksiä nuo nyt sitten olivat? Mielelläni en alkaisi perhesuhteitteni ongelmia kertomaan. Vaikuttavatko ne sitten sisään pääsyyn jos välit sukulaisiin/lähiperheeseen ei ole aivan parhaat? Haluaisin myös tietää, että oliko noissa ryhmätöissä ryhmissä mukana henkilöitä, jotka olivat niin kovia puhumaan, etteivät antaneet oikein muille puheenvuoroa? Olen itse todella huono saamaan ääntäni kuuluviin jos ryhmässä on sellaisia ihmisiä, jotka koko ajan laukovat mielipiteitään ja puhuvat päälle, jos joku toinen jotain yrittää sanoa väliin. Turkuun valitaan 28 opiskelijaa, joista keksimäärin 3 on uutta ylioppilasta. Hakevatko he sinne siis jotenkin "kypsempiä" henkilöitä? Ihmisiä, joilla on enemmän kokemusta ja aikuisempia piirteitä? Haluaisin vielä udella, että kuinka paljon luit pääsykokeisiin, jotta pääsit tuohon toiseen osioon asti? Sanotaan, että pitäisi olla oma itsensä, mutta omalla kohdalla se tuntuu mahdottomalta, koska olen melko ujo ja hiljainen. Psykologin ammatissa kuitenkin kaivataan mukavasti sitä sosiaalisuutta, joten ei kai se ole "valehtelua" jos yritän olla puheliaampii kuin yleensä? Kuitenkin koko ajan pyrin pääsemään ujoudestani eroon. Hiljainen kuitenkin voin olla kotonakin. Onko tällaisella tytöllä mitään mahdollisuuksia päästä psykologian opiskelijaksi vai haluatko ne sinne vain jotain über-sosiaalisia höpöttäjiä?

Lue lisää

Kannattaa pyrkiä olemaan vain oma itsensä. Yksi tyttö kaveripiiristäni on todella hiljainen ja sulkeutunut ja itse en jaksanut millään uskoa, että kyseinen tapaus selviäisi haastattelusta- Toisin kuitenkin kävi(Tämä siis Turussa).

Narskale kirjoitti:

Kerroit, että haastattelijat kyselivät pyrkijän elämästä ja perheestä. Miten henkilökohtaisia kysymyksiä nuo nyt sitten olivat? Mielelläni en alkaisi perhesuhteitteni ongelmia kertomaan. Vaikuttavatko ne sitten sisään pääsyyn jos välit sukulaisiin/lähiperheeseen ei ole aivan parhaat? Haluaisin myös tietää, että oliko noissa ryhmätöissä ryhmissä mukana henkilöitä, jotka olivat niin kovia puhumaan, etteivät antaneet oikein muille puheenvuoroa? Olen itse todella huono saamaan ääntäni kuuluviin jos ryhmässä on sellaisia ihmisiä, jotka koko ajan laukovat mielipiteitään ja puhuvat päälle, jos joku toinen jotain yrittää sanoa väliin. Turkuun valitaan 28 opiskelijaa, joista keksimäärin 3 on uutta ylioppilasta. Hakevatko he sinne siis jotenkin "kypsempiä" henkilöitä? Ihmisiä, joilla on enemmän kokemusta ja aikuisempia piirteitä? Haluaisin vielä udella, että kuinka paljon luit pääsykokeisiin, jotta pääsit tuohon toiseen osioon asti? Sanotaan, että pitäisi olla oma itsensä, mutta omalla kohdalla se tuntuu mahdottomalta, koska olen melko ujo ja hiljainen. Psykologin ammatissa kuitenkin kaivataan mukavasti sitä sosiaalisuutta, joten ei kai se ole "valehtelua" jos yritän olla puheliaampii kuin yleensä? Kuitenkin koko ajan pyrin pääsemään ujoudestani eroon. Hiljainen kuitenkin voin olla kotonakin. Onko tällaisella tytöllä mitään mahdollisuuksia päästä psykologian opiskelijaksi vai haluatko ne sinne vain jotain über-sosiaalisia höpöttäjiä?

Lue lisää

henkilökohtaisia juttuja. Esim. just millaiset perhesuhteet, onko (ollut ongelmia) jne. Mä kerroin kuolleesta isästäni, niin siitä sitten kyseltiin aika paljon, ja mä herkistyinkin, eli melkein itkin. Haastattelija kertoi lopuks, että huomasi herkistymisen, mutta et se ei haittaa mitään eikä vaikuta päätökseen. Lisäks kerroin ongelmista isäpuolen kanssa, se halus tietää miten oon ratkaissut niitä jne. Eli ei ilmeisesti pitäisi vaikuttaa sisäänpääsyyn, jos on ollut ongelmia perheen kanssa, koska sehän esim. osoittaa kypsyyttä, jos on edes vähän niitä saanut ratkottua! Meidän ryhmässä oli muutama tosi puhelias, mutta he antoivat hyvin puheenvuoroja vähän hiljaisemmillekin, kuten mulle. Sitähän ei nimittäin katsota hyvällä, jos ei huomioi muita! Ja mulle ainakin kävi niin, että sen päivän aikana olin yllätyksekseni aika puhelias, koska halusin tosi paljon sisään ja se tilanne oli suht mukava. Mä luin aika paljon, mutta vähemmän kun Helsinkiin ja Tampereelle, joihin pääsin sisään. Olin hyvin sisäistänyt sen kirjan, mutta oli jonkin verran epäselvääkin. Mutta nythän se koe oli Turussa ihan erilainen! Tsemppiä, toivottavasti pääset haastatteluun ja edelleen psykan opiskelijaks! :)