Hei kaikki! Mieltäni vaivaa eräs asia. Olen nimittäin jollain tavoin "luisunut" pois seurakunnan toiminnasta, teini-ikäisenä kävin ahkerasti kirkossa ja olin muutenkin mukana, mutta sittemmin oli kaikkia muita "kiireitä", niin se jotenkin jäi. Nyt olen jo 26-vuotias, eli lähes kymmenen vuotta on mennyt niin, että olen hyvin harvakseltaan käynyt kirkossa. Itsekseni olen kyllä rukoillut ja siis uskosta en ole luopunut, mutta esimerkiksi pappiamme, joka valittiin viisi vuotta sitten, en ole tavannut henkilökohtaisesti kertaakaan!
Nyt kuitenkin pääsiäisen tullessa mieli tekisi mukaan, ja olenkin toki menossa, mietin vain, että onkohan minun soveliasta osallistua ehtoolliseen? Tarkoituksena on luonnollisesti osallistua myös vigiliaan aamupäivällä ja käyttää se päivä asianmukaisesti valmistautuen ja olen kuulostellut itseäni ja tunnen olevani valmis ehtoolliselle. Voinko siis osallistua ihan näin "kylmiltään", vai pitäisikö jättää tämä kerta väliin?
Nyt kuitenkin pääsiäisen tullessa mieli tekisi mukaan, ja olenkin toki menossa, mietin vain, että onkohan minun soveliasta osallistua ehtoolliseen? Tarkoituksena on luonnollisesti osallistua myös vigiliaan aamupäivällä ja käyttää se päivä asianmukaisesti valmistautuen ja olen kuulostellut itseäni ja tunnen olevani valmis ehtoolliselle. Voinko siis osallistua ihan näin "kylmiltään", vai pitäisikö jättää tämä kerta väliin?
Vastaukset 10
Vanhimmat
että kun kirjoitat tänne, voi odottaa että kohta jo joku sinut haukkuu ties miksi. Tämä palsta on aivan kauhea. Jopa aivan vakavasti otettavat kysymykset ammutaan täällä alas.
Mutta asiaan. Minä sinuna menisin papin puheille ja pyytäisin päästä katumuksen sakramenttiin. Olet ollut kauan pois ehtoolliselta ja paluu kirkon yhteyteen pitkän poissaolon jälkeen tapahtuu aina katumuksen sakramentin kautta. Paaston aika on aina juuri sitä aikaa, kun on hyvä tehdä se. Tiedän että monet eivät juuri koskaan käy 'riähkällä' mutta se ei ole ideaali tilanne eikä tätä voi puolustella sillä, 'etteivät ne muutkaan käy'. Katumuksen sakramentti on sinua varten, sinun 'kotiin palaamista varten' ja että sen kautta yhdistyisit jälleen Kirkon kanssa.
Älä pelkää yhteyden ottoa, jos et ole sitä pappia viiteen vuoteen tavannut, nyt siihen on tilaisuus! Hyvvä tulevaa suurta juhlaa Sinulle ja tervetuloa takaisin kotiin!
voit mennä rippi-isän suostumuksella ehtoolliselle. Viimeinen tilaisuus käydä synnintunnustuksella ennen pääsiäistä on suuren lauantain aamuna.
näin pitää toimia.
Olet saanut jo hyviä neuvoja, mutta lisään vielä yhden. Pääsiäisestä voi nauttia myös ilman ehtoollista, menet vain muuten mukaan katsomaan, millaista touhu on nykyään. Itse olen menettänyt uskoni ja luottamukseni Kirkkoon ja kaikkeen sen edustamaan, mutta ystävieni pyynnöstä menen viettämään Pääsiäistä kirkkoon, mutta en osallistu ehtoolliseen, en tee ristinmerkkejä enkä muita rituaaleja. Touhu on tuttua ja musiikki hyvää, se riittää, eikä kukaan pakota mihinkään. Siis tapaortodoksinakin on ihan jees olla!
Jää kotiin, niin sinun ei tarvitse vaivaantua ja kiusata omaa uskottomuuttasi. Voit nauttia omasta erinomaisuudestasi kotona.
Ei tässä kukaan erinomaiseksi itseään maininnut, esittelipähän vain vaihtoehtoja huonolle omalletunnolle! Vai luetko itsesi niin kirkkaaksi kristityksi, että on oikein varaa tuomita toiset ja eritellä kenen tulisi jäädä kotiin? Oletko itse viettänyt viime aikoina ollenkaan aikaa omassa kotonasi, osaatko olla yksin itseksesi, kehtaatko kohdata itse itsesi?
Jos kerran pohdiskelet ehtoolliseen osallistumista, on varmaan sen aika taas. Tie Pääsiäiseen voi olla rankka, ja matka rippi-isän luo vielä rankempi.
Mutta molemmat kannattaa, kokemuksesta voin sanoa!
Tervetuloa kotiin!
Kiitokset kaikille, ihan yllätyin kun näin nopeasti oli tullut näin paljon vastauksia. Ja ihanan positiivisia, ajattelin että ehkä minut teilataan kun olen näin "hunningolla", mutta taitaa se edelleenkin olla niin kuin ennekin, että vaikka ihmiset tuntuvat olevan niin ilkeitä toisilleen, niin seurakuntaon kuin aivan eri maailma. Tuossa katselin seurakuntamme kalenteria ja tällä viikolla ei näyttäisi palveluksia olevan, mutta jos sitten heti maanantaina aamupalvelukseen menisi ja siellä koittaisi saada asian esitettyä, hävettää kyllä kovasti, mutta sitä vaikeammaksihan se tulee mitä enemmän sitä viivyttää.
Tosiaan toinen vaihtoehto olisi ollut se, miten olen viime vuodet liturgioissa käynyt, eli muuten mukana, mutta ilman ehtoollista. Ihan musiikin takia en sentään kirkkoon menisi kuten joku ehdotti, enkä todellakaan ole uskoani menettänyt missään vaiheessa, vaan olen rukoillut päivittäin ja suhteeni Jumalaan on kunnossa.
Kaipaus takaisin liturgiseen elämään vain on kova ja näin paaston aikaan se vain vahvistuu. Tosiaan niin paljon kuitenkin on jo vuosia vierähtänyt ettei sitä enää oikein tiedä, miten toimia, välillä tuntuu, että pitäisi käydä uudestaan kasteella, kun nyt vasta tuntisin olevani siihen todella valmis...
Siis hyvä että menet kirkkoon Suurena Maanantaina. Mutta otapa etukäteen pappiin yhteyttä, muuten saatat jänistää ja ajatella, että mitä mie häntä turhaan häirihen (kokemusta on :)
Sovi synnintunnustus tai keskustelu palveluksen yhteydessä. Kaikilla papeilla on kännykät ja sähköpostit, jotka madaltavat yhteydenoton kynnystä.
Siunattua paaston loppuaikaa ja Pääsiäistä!
kun joku tulee synnintunnustukselle ja haluaa takaisin Kirkon yhteyteen! Älä huoli, sinut otetaan ystävällisesti ja lempeästi vastaan! Rohkeasti vain papille puhumaan! Useimmat ovat kivoja ihmisiä.