Helvetti, en ole koskaan ollut näin liikuttunut kirkoissa Jeesusta palvoessani kuin nyt PMMP:tä kuunnellessani. Tätä kuunnellessa saa lohtua, on olemassa oikeasti hyvää mainstream musaa, oikean elämän henkistä eikä sellaista muovista "huoraksi pukeutunut nuori imee lippatukan munaa" -shaissea.
Psalmeja lukiessani opin että Jumala pitää huolen omistaan (vaikkei oikeasti pidä), että ok piestä lapsiaan, lisäksi kaikkia syvemmällä pohtimisella kaatuvia mukanokkeluuksia. PMMP:n musiikki koskettaa oikeasti sielua. Lyriikoihin on tallennettu oikeita ihmistuntemuksia. Useat kappaleet kehoittavat tarttumaa hetkeen, sekä luopumaan menneisyyden painolasteista. Tai ainakin ettei syyttäisi näitä painolasteja nykytilanteestaan jos ei itse tee mitään.
Jos kristinusko olisi totta, olisi lucifer koskettanut sydäntäni: Raamattua lukiessani haluan laittaa sen takaisin hyllyyn tylsyyden vuoksi; nyt vaikka olisi nukkumaanmeno aika en voi lopettaa PMMP:n kuuntelua. "Vielä yksi biisi" sanon itsekseni. Jos virsiä laulaessa tai raamatun kauniita ajatuksia lukiessa herkistyy, herkistyminen tulkitaan helposti Jumalan aiheuttamaksi. Tällaisesta maallisesta mainstreampopista herkistyminen olisi siis selvästikin Saatanasta. "Rock on perkeleen musiikkia" mainitseekin miten musiikki on Saatanan yksi pääeksytysvälineistä.
PMMP on mielestäni tämän hetken paras suomalainen pändi, ainoa hyvä asia mitä olemme tositv:stä saaneet. Myötähäpeän lisäksi siis. Nyt kun olen muutenkin väkinäisesti innostustanut koettaa palstanteeman mukaisesti sitoa ateismiin, niin mainittakoon myös lopuksi tällainen itsestään selvyys: Raamatusta ja jumalanpalveluksista saatavat onnen tunteet ovat loppujen lopuiksi saman arvoisia tunnelämysten kanssa. Jonkun kauniin runon lukeminen, hyvän elokuvan katsominen tai hienon biisin kuunteleminen voivat samalla tavalla muuttaa ihmistä kuin raamattu, vieläpä parempaan suuntaan. En koskaan fundamentalistihelluntalaisena saanut raamatusta tai uskonnollisista pohdinnoista samanlaisia kiksejä kuin nyt tätä levyä kuunnellessa.
Nyt vittu nukkumaan, huomenna joutuu zombiena duunissa ilveilemään.
Psalmeja lukiessani opin että Jumala pitää huolen omistaan (vaikkei oikeasti pidä), että ok piestä lapsiaan, lisäksi kaikkia syvemmällä pohtimisella kaatuvia mukanokkeluuksia. PMMP:n musiikki koskettaa oikeasti sielua. Lyriikoihin on tallennettu oikeita ihmistuntemuksia. Useat kappaleet kehoittavat tarttumaa hetkeen, sekä luopumaan menneisyyden painolasteista. Tai ainakin ettei syyttäisi näitä painolasteja nykytilanteestaan jos ei itse tee mitään.
Jos kristinusko olisi totta, olisi lucifer koskettanut sydäntäni: Raamattua lukiessani haluan laittaa sen takaisin hyllyyn tylsyyden vuoksi; nyt vaikka olisi nukkumaanmeno aika en voi lopettaa PMMP:n kuuntelua. "Vielä yksi biisi" sanon itsekseni. Jos virsiä laulaessa tai raamatun kauniita ajatuksia lukiessa herkistyy, herkistyminen tulkitaan helposti Jumalan aiheuttamaksi. Tällaisesta maallisesta mainstreampopista herkistyminen olisi siis selvästikin Saatanasta. "Rock on perkeleen musiikkia" mainitseekin miten musiikki on Saatanan yksi pääeksytysvälineistä.
PMMP on mielestäni tämän hetken paras suomalainen pändi, ainoa hyvä asia mitä olemme tositv:stä saaneet. Myötähäpeän lisäksi siis. Nyt kun olen muutenkin väkinäisesti innostustanut koettaa palstanteeman mukaisesti sitoa ateismiin, niin mainittakoon myös lopuksi tällainen itsestään selvyys: Raamatusta ja jumalanpalveluksista saatavat onnen tunteet ovat loppujen lopuiksi saman arvoisia tunnelämysten kanssa. Jonkun kauniin runon lukeminen, hyvän elokuvan katsominen tai hienon biisin kuunteleminen voivat samalla tavalla muuttaa ihmistä kuin raamattu, vieläpä parempaan suuntaan. En koskaan fundamentalistihelluntalaisena saanut raamatusta tai uskonnollisista pohdinnoista samanlaisia kiksejä kuin nyt tätä levyä kuunnellessa.
Nyt vittu nukkumaan, huomenna joutuu zombiena duunissa ilveilemään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Raamatusta ja jumalanpalveluksista saatavat onnen tunteet ovat loppujen lopuiksi saman arvoisia tunnelämysten kanssa."
tarkoitus oli kirjoittaa taiteesta saatavien tunneelämysten kanssa.
"innostustanut"
innostustani
Tätä se väsymys teettää.
levystä. En yhtään tiedä mitä levyä tarkoitat.
http://www.google.fi/search?q=pmmp veden varaan
Tässä Spotify-linkki, jos semmoisia sattuu harrastamaan:
spotify:user:habkb:playlist:4E3KU2p8JLJc8QPBXHKm7P
"Raamatusta ja jumalanpalveluksista saatavat onnen tunteet ovat loppujen lopuiksi saman arvoisia tunnelämysten kanssa."
Mistä sitten johtui että koulun pakkokirkoissa ja pakkosukulointikirkkotapahtumissa minua vain ahdisti? Tunsin pappien ja muka-uskovaisten puolesta myötähäpeää.
sellaista joka vaivaa ja häiritsee sinua heidän läheisyydessä ?
Takapuoli siellä kirkossa tällä syntisellä ateistilla puutui siinä penkillä istuessa ja hokkuspokkuksia kuunnellessa.
Mutta sitten jos tosissaan uskoo jumalaan niin saa kaikenlaisia hurmostiloja uskonnollisista suorituksista. Pelkkä kirkossa istuminen on tylsää ja puuduttaa perseen.
Oma mielipiteeni PMMP:stä on hiukan toinen: VITTU
ETTÄ VIHAAN SITÄ PASKAA!!! Biisit ovat joko
ällöttävää tyttöenergiaa tai tekotaiteellista paskaa. Eikä ne osaa edes laulaa (ei mikään ihme
että ne Popstarsista potkittiin ulos. Tosin
Popstarin voittaminen ei ole mikään tae osaamisesta,
sen todisti meille Indx, vai mikä vittu se
olikaan...)
Mielummin työnnän ruosteista rautalankaa
virtsaputkeeni, kuin kuuntelen PMMP:tä...
Ei mitään henkilökohtaista, kyseessähän on
mielipideasia... Ajattelin vain purkautua...
Tärkeintähän ei ole musiikissa se että muut sitä kuuntelesivat vaan että itse tykkää. Tunnutkin enemmän miehisemmän musiikin kaverilta. Sen verran korjaan että tyttöenergiaa on tytöillä, PMMP:ssä nää on jo naisia.
Se on ihan totta. Itse päättää mitä kuuntelee,
ja ilmeisesti moni kuuntelee PMMP:tä, ainakin
levymyynnin perusteella.
Itse kuuntelen MUSE:sta aina DJ Tiestoon...