Ei kirkosta tarvitsisi erota. Kirkkon, niin halutessaan, pitäisi liittyä.
Ei uskontoa tai edes "elämänkatsomustietoa" saisi opettaa koulussa, se jääköön vanhempien harkintaan. Opetussuunnitelmasta pitäisi karsia kaikki "uskomustietous" ja viittaukset vaihtoehtoisiin tulkintoihin.
Puolustusvoimissa ei saisi olla palkattuja pappeja, eikä palvelusajalla suoritettavia uskonmenoja.
Jumalan nimeen ei saisi valaa tms. rakentaa.
Minkään valtionelimen tai kuntien tai kansanedustuslaitoksen osallistuminen uskonnollisiin menoihin ei saisi olla organisoitua, vaan kaikki uskonnollinen toiminta tapahtuisi yksityisluonteisesti.
Kaikki uskonnollisten yhteisöjen omaisuus, toimintamenot ja ylläpitokustannukset katettaisiin seurakunnan itsensä keräämillä varoilla. Millään uskontokunnalla ei olisi verotusoikeutta. Kaikkinainen yhteiskunnan tuki uskonnollisille yhteisöille käsiteltäisiin samoin kuin yhdistyksille tai yrityksille annettavat tuet.
Uskonnon harjoittamisen vapaus olisi laissa turvattu, sikäli kun se ei ole ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa. Seurakunnat saisivat julistaa oppejaan niinkuin sananvapauteen kuuluu.
Mitäs vielä?
Käsittäisiköhän valtionkirkkomme ja sen aktiiviset jäsenet tuon vainoksi?
Ei uskontoa tai edes "elämänkatsomustietoa" saisi opettaa koulussa, se jääköön vanhempien harkintaan. Opetussuunnitelmasta pitäisi karsia kaikki "uskomustietous" ja viittaukset vaihtoehtoisiin tulkintoihin.
Puolustusvoimissa ei saisi olla palkattuja pappeja, eikä palvelusajalla suoritettavia uskonmenoja.
Jumalan nimeen ei saisi valaa tms. rakentaa.
Minkään valtionelimen tai kuntien tai kansanedustuslaitoksen osallistuminen uskonnollisiin menoihin ei saisi olla organisoitua, vaan kaikki uskonnollinen toiminta tapahtuisi yksityisluonteisesti.
Kaikki uskonnollisten yhteisöjen omaisuus, toimintamenot ja ylläpitokustannukset katettaisiin seurakunnan itsensä keräämillä varoilla. Millään uskontokunnalla ei olisi verotusoikeutta. Kaikkinainen yhteiskunnan tuki uskonnollisille yhteisöille käsiteltäisiin samoin kuin yhdistyksille tai yrityksille annettavat tuet.
Uskonnon harjoittamisen vapaus olisi laissa turvattu, sikäli kun se ei ole ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa. Seurakunnat saisivat julistaa oppejaan niinkuin sananvapauteen kuuluu.
Mitäs vielä?
Käsittäisiköhän valtionkirkkomme ja sen aktiiviset jäsenet tuon vainoksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuossahan oli oivia ajatuksia, joihin voin helposti yhtyä. Noinhan sen pitäisi ollakin.
... uskontojen tunteminen kuuluu ihmisen yleissivistykseen. Neutraalia uskontotietoa juuri tulisi opettaa koulussa, sillä eivät uskonnot mihinkään ole häviämässä vaikka eräät sillä kovin hekumoivatkin ja ne vaikuttavat aivan kaikkeen mitä ympärillämme tapahtuu. Ihminen on myös alttiinpi uskontoihin liittyvälle manipulaatiolle (joko jonkun lahkon taholta, tai jotain uskontokuntaa vastaan kiihottaminen) kun ei omaa aiheesta riittävää neutraalia tietoa. Uskontojen jättäminen vanhempien vastuulle (muutenkin kuin niiden tunnustuksellinen opettaminen) on suunnilleen yhtä järkevä kuin yhteiskuntaopin ja historian jättäminen heidän varaan, voisi tulla kiehtovan "värikkäitä" tulkintoja.
Uskontojen historiaa ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan ja historiaan voi opettaa koulussa, mutta uskonkappaleiden tulkintaa ei mielestäni saisi opettaa. Ei ole järkevää opettaa koulussa "oikeaa" ja virallista uskontoa.
Eikö sitä raamattua voisi lukea kotona ja pyytää jumalalta apua, jos ei ymmärrä.
Minulla on paljon kirjoja, eikä niitä ole koulussa luettu eikä opetettu niiden sisältöä.
Onhan kaikkien hyvä tietää, miten ristinuskoa väkisin Suomeen tuotiin ja epäuskoisilta katkottiin kaulat ja siitä ei ole kauan aikaa. Tuollaisten tappajien porukkaan minä en halua kuulua.
oppilaan "oma" eli vanhempien uskonto pitäisi lopettaa ja opettaa kaikille oppilaille yhteistä oppiainetta. Elämänkatsomustieto sopii kaikille.
On kummallista, että oppilaat jaotellaan eri oppiaineisiin sen mukaan mihin jumalaan heidän vanhempansa sattuvat uskomaan.
Elämänkatsomustiedosta ei tule luopua. Tutustu elämänkatsomustiedon päämääriin täällä: http://et-opetus.fi/
Kyllä uskonnoista pitää kertoa lapsille, nuorille, kaikille. Objektiivinen tarkastelu on ok ja jopa pakollista, mutta ei uskonnon harjoittaminen kouluissa, päiväkodeissa, armeijassa, yliopistojen lukukausien avajaisissa, valtiopäivien avajaisissa, jne.
Millä suomalainen nuori voi pärjätä elämässään, jos ei tiedä mitään esim. islamista (paitsi sen mitä kotona on "opetettu") tai vaikka buddhalaisuudesta. Kyllä kulttuurien tuntemus sisältää merkittävänä osana uskontojen tuntemuksen.
Uskontojen käsittely sopii luontevammin elämänkatsomustiedon oppitunneille kuin vaikka yhteiskuntatieteiden tai historian.
Ehkä suhtaudun liian vainoharhaisesti uskontoihin (ja kouluopetukseen).
Objektiivisuus ja uskonto eivät minusta kovin hyvin sovi samaan lauseeseen. Olemme kuitenkin suomessa pääsääntöisesti kaikki evlut vaikutuspiirissä (me ateistitkin)ja se on muokannut arvojamme ja yhteiskuntaamme tietynlaiseksi.
Objektiivisen suhtautumisen saavuttaminen esim. koululaitokselta kestää varmaan puoli vuosisataa. Toisaalta uskontojen, kulttuureiden ja niiden vaikutus historian tapahtumiin voidaan edes yrittää selittää melko objektiivisesti. Uskontojen perusteet ja syntyhistoria ovat vaikuttaneet ihmiskunnan kehitykseen. Monet historian tapahtumat voidaan selittää uskontojen välisinä konflikteina jne.
Turha uskontojen opinkappaleita on ryhtyä vertailemaan. Minusta riittää, että kerrotaan uskontojen "mekanismi" ja pääperiaatteet. Ihan vain ranskalaisilla viivoilla.
Vaatii paljon opettajalta ja opetussuunitelmalta, ettei arvoteta tai kyseealaisteta uskontoja oman kulttuurimme pohjalta.En ole ihan varma pystytäänkö esim. islamista ja sen vaikutuksesta islamilaiseen maailmaan kertomaan mitenkään objektiivisesti. Olen vähän sitä mieltä, että uskonnon ymmärtäminen on subjektiivinen kokemus. Tuntuu, että lapselle yliluonnollisten ja ensisijaisesti kuolemaan ja kysymykseen kuolemanjälkeisestä elämästä kertovien uskontojen selittäminen on hyvin vaikeaa.
Pelkään vain, että uskontojen opetus johtaa leimaamiseen, vastakkainasetteluun ja kiistoihin lapsien itsensä kesken. Muslimi vs. Lestadiolainen kr. Kuitenkin kotoa tuleva uskonnollisuus vaikuttaa ensisijaisesti lapsen identiteettiin. Helposti käy, että uskontoja tarjotaan ikäänkuin vaihtoehtoina.
Kävin katsomassa laittamasi linkin ja hienoltahan maailmankatsomustiedon päämäärät vaikuttavat. Aihe, siis uskontojen kohdalta, on vain vaikea ja hyvin herkkä.
Näin sen pitääkin olla, mitään uskontopelleilyä ei koulussa tarvitse opettaa missään muodossa. Historian yhteydessä ne voi olla mainintana, ei niihin muuten mitenkään tarvitse perehtyä, sillä ovat silkkaa huuhaata. Kun ei opeteta, huuhaa vähenee ja katoaa. Historiassa voidaan opettaa kriittistä suhtautumista uskontoihin ja niiden vaarallisuudesta.
Seurakunnat julistakoot rauhassa oppejaan omassa piirissään, älkööt tulko tunkemaan niitä ihmisille kaduilla, vaan antaisivat ihmisten olla rauhassa. Julistakoot oppejaan, kunhan ne eivät ole valtion lainsäädännön kanssa ristiriidassa.
Valtioelinten uskonnollisiin menoihin osallistuminen pitääkin lopettaa, jotta katsomusten kohtelu olisi tasa-arvoista. Valtion pitää olla katsomuksellisesti neutraali, joten mitään uskontojäseniä ei siellä tarvita. Uskokoot miten huvittaa, mutta niitä ei katsomusneutraaliuden ja katsomusten tasa-arvosein kohtelun takia tarvitse ylimmissä valtiohallinnoissa olla mukana. Silloin ei suosita ketään ja kaikkia kohdellaan samanarvoisesti.
Uskontoihin liittymisen alaikäraja pitäisi olla 18-vuotta. Alle sen eivät saisi olla jäseniä. Opetus pitäisi suunnata täysi-ikäisille kriittisesti ajatteleville ihmisille, ei kenellekään alaikäiselle herkässä iässä olevalle helvetillä pelotteluineen ja aivopesuineen
ylempänä ollut viestini.
Olen ateisti, kannatan kirjon ja valtion eroa, vastustan aivopesua ja uskonnollista propagandaa jne, mutta ei uskonnoista voi vaikenemaan alkaa.
On parempi, että koulussa opetetaan miten asiat oikeasti ovat (siis ei, että jumala on tms huuhaata) vaan, että maailmassa on paljon uskontoja jotka vaikuttavat eri kulttuureissa erilailla, joissakin uskonto on melkein sama asia kuin kulttuuri.
Muuten homma jää uskonnollisen propagandan levittäjien vastuulle, ja tämä vaihtoehto ei houkuttele alkuunkaan. ET-opetuksessa pystyttäisiin todennäköisesti pitämään sopiva neutraalius ja objektiivisuus