LUKEKAA TARKOIN

Onko oikein, että pappislupauksessa Jumalalta pyydetään apua Lutherin palvelemiseen jumalana?

Toimiiko pappi pappislupauksen antaneena vain omantunnon mukaan toimivana pappina?

Onko todellakin niin, että Jumalan valtakunnan kaltaisen sielullisuuden omaava ei saa toimia pappina?
(niinkuin pappislupaus antaa olettaa asettamalla kirkon lutherilaisuuden lain tärkeimmäksi papille)

Tunnemme kristinuskon (luterilaisuudenkn) rikollisuuden historian Jumalan ja Jeesuksen Lain lainrikkojana joten ovatko papit tai tehdäänkö papeista osasyyllisiä (perisyntisiä) rikoksiin jotka eivät koskaan vanhene? (esim. kirkon toimesta tehdyt ja teettämät murhat)

-

Ensinäkin, lapsi; pappikin syntyy Luojan antaman kasteen saaneena "yksi kaste" Jumalan valtakunnan kaltaiseiksi.

Toiseksi, Jeesuksen todisti, että lapset syntyvät Jumalan valtunnan kaltaisina. Yksikään ihminen, ei edes pappi pysty Jumalan valtakunnan kaltaisuutta parantamaa vaan tuhoamaan sitä. Eikö ihminen joka asettaa itsensä Jumalan valtakunnan yläpuolelle ole antikristusta palveleva ateisti?

Kolmanneksi, kun tutkit alla olevat tekstit, niin tiedät sielullisesti, että papin lupauksen antanut tavallaan palvelee "lutheria" jumalanaan.
Ja sen lisäksi hän toimessaan ei saa toimia oman sielunsa Jumalan valtakunnan kaltaisuuden sielullisuudella vaan lutherilaisuuden (esim. syytömiä lapsiakin noitarovioilla tappaneen rikolisen) sielullisuudella.

-

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pappi

Pappislupaus

Kirkkojärjestyksen mukaan Pappislupaus menee näin:

"Minä N. N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan. Tahdon noudattaa kirkon lakia ja järjestystä sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita. Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän Jumala minua auttakoon."


--------------

http://www.evl.fi/kkh/ktk/index.htm

http://213.250.93.194/asiakas/evl/ktuutiset.nsf/45a7bb2db5c79b9ac2256c9e005786b4/9a0dc69009f151c7c22571cc002a5da1?OpenDocument


25.8.2006 Kirkon tiedotuskeskus

Oikeusteologinen tutkimus: Omatunto ei ole riittävä peruste papille kieltäytyä päätösten noudattamisesta
Tuore oikeusteologinen tutkimus ottaa kantaa luterilaisen kirkon keskuudessa käytyyn keskusteluun kirkon lainsäädännön ja päätösten noudattamisesta. Teologian tohtori, filosofian maisteri Hannu Juntusen tutkimuksen mukaan omaantuntoon vetoaminen ei ole kiistaton tai riittävä peruste papille kieltäytyä kirkon päätösten noudattamisesta. Suhteessa omaan kirkkoonsa papilla ei voi olla vapautta opettaa tai menetellä miten haluaa.

"On epäjohdonmukaista sanoa sitoutuvansa kirkon uskoon, mutta kieltäytyä noudattamasta sitä järjestystä, jossa tämä usko ilmenee ja jonka puitteissa hoidetaan kirkon hengellistä tehtävää", toteaa Juntunen tutkimuksessaan "Kirkkolaki ja omatunto. Onko kirkon lainsäädäntö pätevää ja sitovaa?"

Juntusen tutkimuksen tavoitteena on ollut valaista kirkko-oikeuden peruskysymyksiä käyttäen esimerkkeinä erimielisyyksiä kirkon lainsäädännön ja päätösten noudattamisesta suhteessa henkilökohtaiseen omantunnon vakaumukseen. Erimielisyyksiä on aiheuttanut esimerkiksi pappisviran avaaminen naisille ja eronneiden vihkiminen sekä kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaaminen. Tällaisten kiistojen pohjana ovat yleensä Raamatun tulkintaa koskevat sekä muut opilliset ja teologiset näkemyserot.

"Omaantuntoon vetoaminen ei ole kiistaton tai riittävä peruste kieltäytyä kirkon päätösten noudattamisesta myöskään sen vuoksi, että enemmistö kirkossa nojautuu uskoon ja omaantuntoonsa. Yksilöllinen omatunto ei voi olla pyhempi tai erehtymättömämpi kuin kirkon yhteinen uskon taju. Omaantuntoon vedottaessa on nöyrryttävä myöntämään, että se on syntiinlankeemuksen vaurioittama", pohtii Juntunen.

Pappislupaus jo sitoo

Juntunen muistuttaa, että pappislupauksessa pappi vakuuttaa noudattavansa kirkon lakia ja järjestystä.

"Kirkkolainsäädännön sitovuus perustuu pohjimmiltaan henkilökohtaiseen sitoutumiseen kirkkoon yhteisönä ja on tällaisena nimenomaan omantunnon kysymys. Oikeudellisen säätelyn kohteena myös kirkko-oikeudessa ovat ihmisten teot. Sisäiseen sitoutumiseen ei voi pakottaa sanktioilla, mutta sen lakatessa on asianomaisen itse tehtävä tarvittavat johtopäätökset."

Juntunen pohtii tutkimuksessaan myös, että ponsi, jonka kirkolliskokous hyväksyi avatessaan pappisviran naisille on liian yleisluontoinen, jotta siitä voitaisiin johtaa täsmällisiä kirkko-oikeudellisia normeja tai selkeitä menettelyohjeita. Kirkolliskokous ei ole täsmällisesti määritellyt, mitä ponnen ilmaisema toiminnan vapaus tarkoittaa käytännössä.

Tutkimus saatavissa Internetistä

Hannu Juntunen on toiminut ennen eläkkeellä jäämistään piispainkokouksen teologisena sihteerinä. Juntunen on osallistunut kirkon periaatteellisten kannanottojen, esimerkiksi naispappeuspäätöksen valmisteluun myös kirkolliskokouksen perustevaliokunnan sihteerinä. Juntunen toimii myös oikeusteologian dosenttina Helsingin yliopistossa.

Juntusen tutkimus Kirkkolaki ja omatunto. Onko kirkon lainsäädäntö pätevää ja sitovaa? on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksen www-julkaisusarjassa. Tutkimus on ladattavissa pdf-muodossa Internet-osoitteesta http://www.evl.fi/kkh/ktk/www9.htm. Tutkimus ilmestyy samalla myös paperiversiona tekijän omakustanteena. (KT 25.8.2006 oa-h)


LISÄTIETOJA:

Hannu Juntunen, puh. (09) 5634855, sähköp. [email protected]

http://www.evl.fi/kkh/ktk/www9.htm


-----------------------------------------------------------------
4156
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Kirjoittaja latelee valheita ja panettelee Apostolisen uskontunnustuksen mukaan uskovia!

Äänestä
  • Mihin te oikeasti uskotte?

    Äänestä

...ymmärretty väärin. Tai sitten korvasyyhyllä kirjoitettu panettelu.

Joka tapauksessa ei ole kovin viisasta julkaista nimeä, puhelinnumeroa ja sähköpostia naillä palstoilla. nousee mieleen epäilys että ko. tiedot ovat jonkun muun kuin kirjoittajan. No, siitä kirjoittaja joutunee sitten aikanaan vastuuseen mikäli näin on.

Äänestä
  • Kylää tuosta tekstistä selviää kuka on pappien palveltavana jumalana.
    "tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa"

    Siis tahtoo pysyä Jumalan Sanassa MUTTA LUTHERIN EHDOILLA!
    Siis tuon mukaan niitä saatanallisuuden noitarovioitakin polttivat luterilaisuudenkin opeilla herra satanaa palvellen ja siihen selvyyteen on sinukin tyytyminen ELLET raamatun UT:n Jumalan tai Jeesuksen Omilla Sanalla pysty todistamaan niitä Heidän tahdoksi!

    Jumalan ja Jeesuksen Lain lainrikkoja ei mielestäsi ole panettelija joten herrasi tunnetaan!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


2-SHOKKI kirjoitti:

Onko oikein, että pappislupauksessa Jumalalta pyydetään apua Lutherin palvelemiseen jumalana?

Toimiiko pappi pappislupauksen antaneena vain omantunnon mukaan toimivana pappina?

Onko todellakin niin, että Jumalan valtakunnan kaltaisen sielullisuuden omaava ei saa toimia pappina?
(niinkuin pappislupaus antaa olettaa asettamalla kirkon lutherilaisuuden lain tärkeimmäksi papille)

Tunnemme kristinuskon (luterilaisuudenkn) rikollisuuden historian Jumalan ja Jeesuksen Lain lainrikkojana joten ovatko papit tai tehdäänkö papeista osasyyllisiä (perisyntisiä) rikoksiin jotka eivät koskaan vanhene? (esim. kirkon toimesta tehdyt ja teettämät murhat)

-

Ensinäkin, lapsi; pappikin syntyy Luojan antaman kasteen saaneena "yksi kaste" Jumalan valtakunnan kaltaiseiksi.

Toiseksi, Jeesuksen todisti, että lapset syntyvät Jumalan valtunnan kaltaisina. Yksikään ihminen, ei edes pappi pysty Jumalan valtakunnan kaltaisuutta parantamaa vaan tuhoamaan sitä. Eikö ihminen joka asettaa itsensä Jumalan valtakunnan yläpuolelle ole antikristusta palveleva ateisti?

Kolmanneksi, kun tutkit alla olevat tekstit, niin tiedät sielullisesti, että papin lupauksen antanut tavallaan palvelee "lutheria" jumalanaan.
Ja sen lisäksi hän toimessaan ei saa toimia oman sielunsa Jumalan valtakunnan kaltaisuuden sielullisuudella vaan lutherilaisuuden (esim. syytömiä lapsiakin noitarovioilla tappaneen rikolisen) sielullisuudella.

-

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pappi

Pappislupaus

Kirkkojärjestyksen mukaan Pappislupaus menee näin:

"Minä N. N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan. Tahdon noudattaa kirkon lakia ja järjestystä sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita. Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän Jumala minua auttakoon."


--------------

http://www.evl.fi/kkh/ktk/index.htm

http://213.250.93.194/asiakas/evl/ktuutiset.nsf/45a7bb2db5c79b9ac2256c9e005786b4/9a0dc69009f151c7c22571cc002a5da1?OpenDocument


25.8.2006 Kirkon tiedotuskeskus

Oikeusteologinen tutkimus: Omatunto ei ole riittävä peruste papille kieltäytyä päätösten noudattamisesta
Tuore oikeusteologinen tutkimus ottaa kantaa luterilaisen kirkon keskuudessa käytyyn keskusteluun kirkon lainsäädännön ja päätösten noudattamisesta. Teologian tohtori, filosofian maisteri Hannu Juntusen tutkimuksen mukaan omaantuntoon vetoaminen ei ole kiistaton tai riittävä peruste papille kieltäytyä kirkon päätösten noudattamisesta. Suhteessa omaan kirkkoonsa papilla ei voi olla vapautta opettaa tai menetellä miten haluaa.

"On epäjohdonmukaista sanoa sitoutuvansa kirkon uskoon, mutta kieltäytyä noudattamasta sitä järjestystä, jossa tämä usko ilmenee ja jonka puitteissa hoidetaan kirkon hengellistä tehtävää", toteaa Juntunen tutkimuksessaan "Kirkkolaki ja omatunto. Onko kirkon lainsäädäntö pätevää ja sitovaa?"

Juntusen tutkimuksen tavoitteena on ollut valaista kirkko-oikeuden peruskysymyksiä käyttäen esimerkkeinä erimielisyyksiä kirkon lainsäädännön ja päätösten noudattamisesta suhteessa henkilökohtaiseen omantunnon vakaumukseen. Erimielisyyksiä on aiheuttanut esimerkiksi pappisviran avaaminen naisille ja eronneiden vihkiminen sekä kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaaminen. Tällaisten kiistojen pohjana ovat yleensä Raamatun tulkintaa koskevat sekä muut opilliset ja teologiset näkemyserot.

"Omaantuntoon vetoaminen ei ole kiistaton tai riittävä peruste kieltäytyä kirkon päätösten noudattamisesta myöskään sen vuoksi, että enemmistö kirkossa nojautuu uskoon ja omaantuntoonsa. Yksilöllinen omatunto ei voi olla pyhempi tai erehtymättömämpi kuin kirkon yhteinen uskon taju. Omaantuntoon vedottaessa on nöyrryttävä myöntämään, että se on syntiinlankeemuksen vaurioittama", pohtii Juntunen.

Pappislupaus jo sitoo

Juntunen muistuttaa, että pappislupauksessa pappi vakuuttaa noudattavansa kirkon lakia ja järjestystä.

"Kirkkolainsäädännön sitovuus perustuu pohjimmiltaan henkilökohtaiseen sitoutumiseen kirkkoon yhteisönä ja on tällaisena nimenomaan omantunnon kysymys. Oikeudellisen säätelyn kohteena myös kirkko-oikeudessa ovat ihmisten teot. Sisäiseen sitoutumiseen ei voi pakottaa sanktioilla, mutta sen lakatessa on asianomaisen itse tehtävä tarvittavat johtopäätökset."

Juntunen pohtii tutkimuksessaan myös, että ponsi, jonka kirkolliskokous hyväksyi avatessaan pappisviran naisille on liian yleisluontoinen, jotta siitä voitaisiin johtaa täsmällisiä kirkko-oikeudellisia normeja tai selkeitä menettelyohjeita. Kirkolliskokous ei ole täsmällisesti määritellyt, mitä ponnen ilmaisema toiminnan vapaus tarkoittaa käytännössä.

Tutkimus saatavissa Internetistä

Hannu Juntunen on toiminut ennen eläkkeellä jäämistään piispainkokouksen teologisena sihteerinä. Juntunen on osallistunut kirkon periaatteellisten kannanottojen, esimerkiksi naispappeuspäätöksen valmisteluun myös kirkolliskokouksen perustevaliokunnan sihteerinä. Juntunen toimii myös oikeusteologian dosenttina Helsingin yliopistossa.

Juntusen tutkimus Kirkkolaki ja omatunto. Onko kirkon lainsäädäntö pätevää ja sitovaa? on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksen www-julkaisusarjassa. Tutkimus on ladattavissa pdf-muodossa Internet-osoitteesta http://www.evl.fi/kkh/ktk/www9.htm. Tutkimus ilmestyy samalla myös paperiversiona tekijän omakustanteena. (KT 25.8.2006 oa-h)


LISÄTIETOJA:

Hannu Juntunen, puh. (09) 5634855, sähköp. [email protected]

http://www.evl.fi/kkh/ktk/www9.htm


-----------------------------------------------------------------

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu