Karjala 19.3.2009
Varjosta valoon
Kiistämätön tosiasia on, että talvi-, jatko- ja Lapin sota heittivät varjon koko kansakuntamme ylle. Sillä yhä vielä, vuosikymmenten kuluttua, sotien jo rauettua, voimme aistia hetkittäin voimakkaasti elävämme edelleen tuon pitkän, pitkän varjon liepeen alla.
Sodat vaikuttivat mitä ihmeellisimpiin asioihin. Tämän kevään abiturientin äitinä huomasin vanhoja ylioppilaskokeiden tehtäviä selaillessani, että jopa yo -kokeiden tehtävänannoista löytyy muistumia sotavuosilta. Vuoden1943 abiturientin tuli kyetä laskea muun muassa, mikä on kivääristä ammutun 15 grammaa painavan luodin nopeus, jos luotiin kiväärin piipussa vaikuttaa keskimäärin 500 kilon suuruinen eteenpäin työntyvä voima ja kiväärin piipun pituus on 70 senttimetriä?
Samoin hänen oli ratkaistava seuraavanlainen tehtävä: Puhdasta kahvia ja kahvinkorviketta sekoitetaan suhteessa 3:2. Montako prosenttia puhdasta kahvia sekoitus sisältää, jos korvikkeessa on 15 prosenttia puhdasta kahvia?
Tietokoneella animoitua Pasila -televisiosarjaa friikin ( = henkilön, jolla on antaumusta johonkin sillä tavoin, että hän sijoittuu valtavirran ulkopuolelle. Tämä voi johtua kiinnostuksen intensiteetistä, syvyydestä tai kohteesta) lailla seuraavana, sorruin yölliseen aikaan lasten hiihtolomalla pohtimaan varjoa, varjon merkitystä, sarjassa esiintyvien hahmojen innoittamana. Ensin kuitenkin otin selville, miten tiede selittää varjon. Tiede, joka kuitenkin tuntuu aina pikemminkin herättävän täsmälliseksi muotoilluilla vastauksillaan minussa kysymyksiä kuin tyydyttävän etsitäni, kyselyni, kolkutteluni.
Mutta näin siis tiede: Varjoja, joita on kahta eri tyyppiä, puolivarjo ja sydänvarjo, muodostuu valoa läpäisemättömien esineiden taakse, jonne säteilyä pääsee osittain tai ei ollenkaan. Sydänvarjo syntyy, kun valonlähde on pistemäinen. Kun valonlähde on laaja-alainen, syntyy varjon keskellä olevan sydänvarjon ympärille puolivarjo. Riippuen valonlähteiden määrästä, kappaleella voi myös olla monta sydänvarjoa ja puolivarjoa.
”Yöllinen herkkyys. Se, se vasta on jännää! Varjot. Peittävätkö ne meidät vaiko suojaavatko ne meitä? Seuraavatko ne meitä, vaiko kulkevatko edellämme?” Näinhän konstaapeli Routalempi ehkä, mikäli sarjan käsikirjoittaja olisi sillä tuulella, pohtisi varjojen merkitystä ja olemusta ennen kuin kuvioon astuisivat Kyösti Pöysti, Rauno Repomies, Helka, Tommi Neponen ja Huomenta ihmiset – aamuTV-ohjelman juontaja Juhani Kontiovaara. Joka on ihminen, vaikka toimittaja. Heidän sanailultaan ei kukaan pääse varjoon, suojaan.
Voisin kuvitella, että sarjan henkilöt saisivat tehtäväkseen pelastaa sateenvarjon alle ikiajoiksi linnottautuneen ihmisraunion, joka on itsekin unohtanut, miksi ei aikoinaan opetellut sulkemaan sateenvarjoa, vaan muodosti siitä itselleen vakiovarusteen. Hankalan kuljettaa mukana, hankalan nukkua kanssa, hankalan selittää saunavarusteeksi.
”Lääkkeet, Auli!” Vai oliko se sittenkin: ”Lääkkeet Repomies!”
Omakohtaisen tragediani luoman varjon alla olen viime aikoina mietiskellyt, että oliskohan jo aika astua varjon liepeen alta pois. Valoon. Rohkaistua jättämään Se, mikä on painanut, varjostanut, tehnyt elämän välillä sietämättömän raskaaksi, rusentanut, aiheuttanut surua, pelkoa ja ahdistusta. Estänyt iloitsemasta ja kasvamasta. Olemasta ihminen toiselle ihmiselle.
Vaatii rohkeutta astua eteenpäin, pois varjon alta, joka on – ironista kyllä – ollut aluksi painolastistaan huolimatta muistia ja erityisesti muistoja tukeva, suojaava peite. Mutta nyt sen askeleen aika taitaa olla. Onhan kevät, uuden alku.
Oikea vastaus ensimmäiseen vuoden 1943 yo-kokeen tehtävään on muuten 677 metriä sekunnissa.
Toisen laskutehtävän vastaus on puolestaan 66 prosenttia puhdasta kahvia. Eli - paljon!
Auli Kumpunen
http://www.karjala-lehti.fi/index.php?show=kolumni
Varjosta valoon
Kiistämätön tosiasia on, että talvi-, jatko- ja Lapin sota heittivät varjon koko kansakuntamme ylle. Sillä yhä vielä, vuosikymmenten kuluttua, sotien jo rauettua, voimme aistia hetkittäin voimakkaasti elävämme edelleen tuon pitkän, pitkän varjon liepeen alla.
Sodat vaikuttivat mitä ihmeellisimpiin asioihin. Tämän kevään abiturientin äitinä huomasin vanhoja ylioppilaskokeiden tehtäviä selaillessani, että jopa yo -kokeiden tehtävänannoista löytyy muistumia sotavuosilta. Vuoden1943 abiturientin tuli kyetä laskea muun muassa, mikä on kivääristä ammutun 15 grammaa painavan luodin nopeus, jos luotiin kiväärin piipussa vaikuttaa keskimäärin 500 kilon suuruinen eteenpäin työntyvä voima ja kiväärin piipun pituus on 70 senttimetriä?
Samoin hänen oli ratkaistava seuraavanlainen tehtävä: Puhdasta kahvia ja kahvinkorviketta sekoitetaan suhteessa 3:2. Montako prosenttia puhdasta kahvia sekoitus sisältää, jos korvikkeessa on 15 prosenttia puhdasta kahvia?
Tietokoneella animoitua Pasila -televisiosarjaa friikin ( = henkilön, jolla on antaumusta johonkin sillä tavoin, että hän sijoittuu valtavirran ulkopuolelle. Tämä voi johtua kiinnostuksen intensiteetistä, syvyydestä tai kohteesta) lailla seuraavana, sorruin yölliseen aikaan lasten hiihtolomalla pohtimaan varjoa, varjon merkitystä, sarjassa esiintyvien hahmojen innoittamana. Ensin kuitenkin otin selville, miten tiede selittää varjon. Tiede, joka kuitenkin tuntuu aina pikemminkin herättävän täsmälliseksi muotoilluilla vastauksillaan minussa kysymyksiä kuin tyydyttävän etsitäni, kyselyni, kolkutteluni.
Mutta näin siis tiede: Varjoja, joita on kahta eri tyyppiä, puolivarjo ja sydänvarjo, muodostuu valoa läpäisemättömien esineiden taakse, jonne säteilyä pääsee osittain tai ei ollenkaan. Sydänvarjo syntyy, kun valonlähde on pistemäinen. Kun valonlähde on laaja-alainen, syntyy varjon keskellä olevan sydänvarjon ympärille puolivarjo. Riippuen valonlähteiden määrästä, kappaleella voi myös olla monta sydänvarjoa ja puolivarjoa.
”Yöllinen herkkyys. Se, se vasta on jännää! Varjot. Peittävätkö ne meidät vaiko suojaavatko ne meitä? Seuraavatko ne meitä, vaiko kulkevatko edellämme?” Näinhän konstaapeli Routalempi ehkä, mikäli sarjan käsikirjoittaja olisi sillä tuulella, pohtisi varjojen merkitystä ja olemusta ennen kuin kuvioon astuisivat Kyösti Pöysti, Rauno Repomies, Helka, Tommi Neponen ja Huomenta ihmiset – aamuTV-ohjelman juontaja Juhani Kontiovaara. Joka on ihminen, vaikka toimittaja. Heidän sanailultaan ei kukaan pääse varjoon, suojaan.
Voisin kuvitella, että sarjan henkilöt saisivat tehtäväkseen pelastaa sateenvarjon alle ikiajoiksi linnottautuneen ihmisraunion, joka on itsekin unohtanut, miksi ei aikoinaan opetellut sulkemaan sateenvarjoa, vaan muodosti siitä itselleen vakiovarusteen. Hankalan kuljettaa mukana, hankalan nukkua kanssa, hankalan selittää saunavarusteeksi.
”Lääkkeet, Auli!” Vai oliko se sittenkin: ”Lääkkeet Repomies!”
Omakohtaisen tragediani luoman varjon alla olen viime aikoina mietiskellyt, että oliskohan jo aika astua varjon liepeen alta pois. Valoon. Rohkaistua jättämään Se, mikä on painanut, varjostanut, tehnyt elämän välillä sietämättömän raskaaksi, rusentanut, aiheuttanut surua, pelkoa ja ahdistusta. Estänyt iloitsemasta ja kasvamasta. Olemasta ihminen toiselle ihmiselle.
Vaatii rohkeutta astua eteenpäin, pois varjon alta, joka on – ironista kyllä – ollut aluksi painolastistaan huolimatta muistia ja erityisesti muistoja tukeva, suojaava peite. Mutta nyt sen askeleen aika taitaa olla. Onhan kevät, uuden alku.
Oikea vastaus ensimmäiseen vuoden 1943 yo-kokeen tehtävään on muuten 677 metriä sekunnissa.
Toisen laskutehtävän vastaus on puolestaan 66 prosenttia puhdasta kahvia. Eli - paljon!
Auli Kumpunen
http://www.karjala-lehti.fi/index.php?show=kolumni
Vastaukset 10
Vanhimmat
kun pakkoluovutetut alueet on palutettu Suomelle.
...ei koskaan siis. Omapa on varjosi.
Varjo eivät väisty, jos vääryydet jätetään korjaamatta.
Eiköhän suurin osa yli 400000 karjalaisesta kuitenkin ole kyennyt jatkamaan elämäänsä muuton jälkeenkin. Kaikkia vääryyksiä ei voi korjata ja sellaista utopiaa odotellessa menee sinultakin elämä katkeruudessa piehtaroiden ohi ennenkuin huomaatkaan. No, paremmastahan sinä ja kaltaisesi ette tiedäkään.
Ei ole kyse siitä, etteikö ole "kyennyt jatkamaan" elämäänsä. Eikkä kyseessä ole mikään tavallinen muutto paikasta toiseen, vaan hetkessä tapahtunut monen sukupolven asuttaman kotiseutunsa menetys.
Hyvin ovat karjalaiset pärjänneet Suomessa muualla, mutta tuollainen raaka sodan voimalla tapahtunut pakkomuutto ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu, eikä se unohdu evakoilta koskaan täydellisesti.
Turha se on edes yrittää puhua "katkeruudesta piehtaroimiesta" sellaisten, jolla ei ole mitään käsitystä koko asiasta.
"Turha se on edes yrittää puhua "katkeruudesta piehtaroimiesta" sellaisten, jolla ei ole mitään käsitystä koko asiasta. "
Luehan avaus uudelleen ja yritäppä miettiäkin lukemaasi joskus. Kirjottajalla on kyllä jonkinlainen "käsitys" asiasta.
Tokihan Karjalasta haaveilijoita riittää, mutta sellaiset ovat harvassa jotka olisivat näiden haaveiden eteen valmiit tekemäänkin jotain. Tämähän näkyy käytännössä siinä, ettei Karjalan palautus ole edennyt mihinkään.
"Luehan avaus uudelleen ja yritäppä miettiäkin lukemaasi joskus. Kirjoittajalla on kyllä jonkinlainen "käsitys" asiasta."
Luettu on. Käsitys on hatara ja puutteellinen.
"Tokihan Karjalasta haaveilijoita riittää, mutta sellaiset ovat harvassa jotka olisivat näiden haaveiden eteen valmiit tekemäänkin jotain. Tämähän näkyy käytännössä siinä, ettei Karjalan palautus ole edennyt mihinkään."
Valtiovallan tehtävä on ottaa asia virallisesti esille. Se tapahtuu vasta silloin, kun kaikki vanhat ja suomettuneet ja kaavoihin kangistuneet ja Venäjän pelko verissä olevat ovat täysin väistyneet valtiojohdosta.
"Luettu on. Käsitys on hatara ja puutteellinen."
Sinä olet hatara ja puutteellinen, niin mielipiteesi ilmaisussa kuin sen perustelussakin :)
"Valtiovallan tehtävä on ottaa asia virallisesti esille."
Demokratiassa valtiovalta edustaa kansaa ja kansan enemmistön mielipidettä. Kansasta ei löydy tahtoa niin paljoa, että Karjalan palauttaminen edes kuuluisi minkään puolueen ohjelmaan.
" Se tapahtuu vasta silloin, kun kaikki vanhat ja suomettuneet[1] ja kaavoihin kangistuneet ja Venäjän pelko verissä olevat ovat täysin väistyneet valtiojohdosta. "
Eli ei koskaan, sillä aktiivisten Karjalan palauttajien määrä on niin marginaalinen, ettei sillä joukolla muuteta demokraattisesti valitun poliittisen johdon toimintalinjoja.
Vai vallankumoustako jo suunnittelet?
[1] Suomettuminen = Venäjän myötäily ja sen tahtoon alistuminen. Suomettumisella voi kuitata Karjalan palautuksen vastustuksen jos muuta ei keksi.
Kaatakaa se lahtari varjostamasta tiedon valon edestä pois niin kirkastuu teillekin että Karjalan menetys johtui juuri noiden rikollisesta toiminnasta.
Jätetään naapuri rauhaan ja vaatikaa korvaukset oikeilta syylisiltä.
Isänmaalinen lahtari tarkoittaa samaa kuin Suomen syöjä.
Historiassa on todisteet kun nuo isänmaaliset lahtari ovat vallan päällä Suomi menettää maa alueitaan heidän rikollisen toimintansa takia.
ja maalaisliittolainen presidentti. Koska minulta on iän myötä tuo ymmärrys heikentynyt ,niin voisitko kertoa kuinka sinä näet heidät "lahtareina".