Rikkaalla Ruotsilla ei ole varaa edes tulkkaukseen!Eikä ole mikään aprillipila:
....lainaus alkaa....
1.4.2009 12:35:00
Haaparannan valtuustossa ei
jatkossakaan puhuta suomea
Haaparannan kunnanvaltuuston kieli on myös vastaisuudessa ruotsi, vaikka kunnan asukkaiden suuri enemmistö on suomenkielisiä.
Haaparannan kunnanhallitus ei asettunut kielivaltuuskunnan puheenjohtajan Juhani Siiran tekemän kansalaisaloitteen taakse. Siira oli esittänyt, että Haaparannan kunnanvaltuuston kokouksissa voisi puhua myös suomea ja meänkieltä.
”Vastaus ei tyydytä yhtään”
Kuuntele myös kunnanneuvos Sven Erik Buchtin haastattelu
Haaparannan kunnanhallituksen työvaliokunta ei puoltanut Juhani Siiran aloitetta vedoten liian suuriin kustannuksiin.
Aloitteessa esitettiin suomen kielen käyttöä valtuuteettujen omissa puheenvuoroissa - eli että jokainen voisi puhua omaa kieltään. Toisaalta Siira halusi kuntalaisten voivan seurata valtuustoistuntoja sekä ruotsiksi että suomeksi radion kautta. Pajalassa suomen ja meänkieltä käytetään valtuustoissa valtion myöntämien vähemmistörahojen turvin.
Päätöksen valmistellut Tommi Slunga toteaa lailliset, taloudelliset ja demokraattiset syyt huomioon ottaen, että vähemmistökielilakiin ei sisälly vähemmistökielen käyttö valtuustoyhteyksissä.
Pajalan kunnan selvittäessä asiaa aikaisemmin on käynyt ilmi, että vähemmistökielen käyttö ei saa jättää maan virallista kieltä paitsioon. Tämä tarkoittaa, että jos valtuutettu käyttää muuta kuin ruotsia, on hänen puheenvuoronsa tulkattava ruotsiksi.
Tulkkauksen on laitteiden osalta laskettu maksavan halvimmillaan 62 000 kruunua vuodessa palkkioineen. Omien tilojen ja laitteiden hankkiminen maksaisi noin 185 000 kruunua, jonka lisäksi tulevat tulkkien kertapalkkiot.
Demokratian kannalta suomen kielen käyttöä suositellaan, koska omalla äidinkielellä kommunikointi antaa paremmat valmiudet ajatusten esittämiseen ja parantaa demokraattisia vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi sillä olisi suuri symbolinen arvo Ruotsin suomalaisimmalle kunnalle.
Haaparannan kunnanhallituksen työvaliokunnan päätös oli kuitenkin jättää aloite toistaiseksi huomioimatta, koska aloitteen toteuttamisen katsotaan maksavan liian paljon. Kunnanneuvos Sven Erik Buchtin mukaan rahaa ei tällä hetkellä yksinkertaisesti ole:
- Talous on tiukka nykyään kaikissa kunnissa ympäri Ruotsia, myös Haaparannassa. On tehtävä paljon prioritointia ja suomen kielen tukeminen ei ole juuri nyt Haaparannassa ykkösasia. Valtuuston kokouksia ei juuri käydä seuraamassa.
Haaparannan kunnan valtiolta saama vähemmistökielituki on tällä hetkellä 1,1 miljoonaa kruunua vuodessa. Siitä ei siis riitä rahaa kunnanvaltuuston kokousten tulkkaamiseen, vaikka kaikkien puolueiden edustajat SR Sisuradion vaalidebatissa lupasivat yksimieleisesti tämän asian kuluvan vaalikauden aikana järjestää.
SR Sisuradio/Juha Tainio
[email protected]
....lainaus päättyy....
....lainaus alkaa....
1.4.2009 12:35:00
Haaparannan valtuustossa ei
jatkossakaan puhuta suomea
Haaparannan kunnanvaltuuston kieli on myös vastaisuudessa ruotsi, vaikka kunnan asukkaiden suuri enemmistö on suomenkielisiä.
Haaparannan kunnanhallitus ei asettunut kielivaltuuskunnan puheenjohtajan Juhani Siiran tekemän kansalaisaloitteen taakse. Siira oli esittänyt, että Haaparannan kunnanvaltuuston kokouksissa voisi puhua myös suomea ja meänkieltä.
”Vastaus ei tyydytä yhtään”
Kuuntele myös kunnanneuvos Sven Erik Buchtin haastattelu
Haaparannan kunnanhallituksen työvaliokunta ei puoltanut Juhani Siiran aloitetta vedoten liian suuriin kustannuksiin.
Aloitteessa esitettiin suomen kielen käyttöä valtuuteettujen omissa puheenvuoroissa - eli että jokainen voisi puhua omaa kieltään. Toisaalta Siira halusi kuntalaisten voivan seurata valtuustoistuntoja sekä ruotsiksi että suomeksi radion kautta. Pajalassa suomen ja meänkieltä käytetään valtuustoissa valtion myöntämien vähemmistörahojen turvin.
Päätöksen valmistellut Tommi Slunga toteaa lailliset, taloudelliset ja demokraattiset syyt huomioon ottaen, että vähemmistökielilakiin ei sisälly vähemmistökielen käyttö valtuustoyhteyksissä.
Pajalan kunnan selvittäessä asiaa aikaisemmin on käynyt ilmi, että vähemmistökielen käyttö ei saa jättää maan virallista kieltä paitsioon. Tämä tarkoittaa, että jos valtuutettu käyttää muuta kuin ruotsia, on hänen puheenvuoronsa tulkattava ruotsiksi.
Tulkkauksen on laitteiden osalta laskettu maksavan halvimmillaan 62 000 kruunua vuodessa palkkioineen. Omien tilojen ja laitteiden hankkiminen maksaisi noin 185 000 kruunua, jonka lisäksi tulevat tulkkien kertapalkkiot.
Demokratian kannalta suomen kielen käyttöä suositellaan, koska omalla äidinkielellä kommunikointi antaa paremmat valmiudet ajatusten esittämiseen ja parantaa demokraattisia vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi sillä olisi suuri symbolinen arvo Ruotsin suomalaisimmalle kunnalle.
Haaparannan kunnanhallituksen työvaliokunnan päätös oli kuitenkin jättää aloite toistaiseksi huomioimatta, koska aloitteen toteuttamisen katsotaan maksavan liian paljon. Kunnanneuvos Sven Erik Buchtin mukaan rahaa ei tällä hetkellä yksinkertaisesti ole:
- Talous on tiukka nykyään kaikissa kunnissa ympäri Ruotsia, myös Haaparannassa. On tehtävä paljon prioritointia ja suomen kielen tukeminen ei ole juuri nyt Haaparannassa ykkösasia. Valtuuston kokouksia ei juuri käydä seuraamassa.
Haaparannan kunnan valtiolta saama vähemmistökielituki on tällä hetkellä 1,1 miljoonaa kruunua vuodessa. Siitä ei siis riitä rahaa kunnanvaltuuston kokousten tulkkaamiseen, vaikka kaikkien puolueiden edustajat SR Sisuradion vaalidebatissa lupasivat yksimieleisesti tämän asian kuluvan vaalikauden aikana järjestää.
SR Sisuradio/Juha Tainio
[email protected]
....lainaus päättyy....
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Haaparannan kunnan valtiolta saama vähemmistökielituki on tällä hetkellä 1,1 miljoonaa kruunua vuodessa. Siitä ei siis riitä rahaa kunnanvaltuuston kokousten tulkkaamiseen, vaikka kaikkien puolueiden edustajat SR Sisuradion vaalidebatissa lupasivat yksimieleisesti tämän asian kuluvan vaalikauden aikana järjestää."
Ei voi kuin ihmetellä, kuinka asenne kahdessa naapurimaassa on erilainen toistensa kieliin!
Meillä ruotsi on valtavan satsauksen arvoinen ja suomi siellä ei penninkään.
puhutaan, sitä kun on seurannut yli 30 vuotta niin sitten pääsee ruotsalaisten puheisiin perille,nehän puhuu ja lupaa kuunkin taivaalta,mut heti kun puhe on loppunnut niin,näin ne aatelee sitä ei perkele toteuteta suomenkieltä.
Tämä on totuus ruotsissa, täällä on suomalaisten keskusjärjetökin RSKL joka kans omalla tavallaan tukkii ruotsinsuomalaisten turvat,jos ei vaan ole niitä jooooo miehiä,et ei sora ääniä saa kuulua..
Kun RSKl puheenjohtajakin kuuluu samaan puolueeseen Paavo Lipposen kans