Jo helpotti! Valtion ottamaa velkaa ei kuulemma tarvitse koskaan maksaa takaisin! Jos talous siis kasvaa ikuisesti. Loistavaa!
Mutta mitäs kun "Kasvun rajat" raportti (http://www.csiro.au/files/files/plje.pdf ) sanoo, että muutaman vuoden kuluttua koko maailmantalous alkaa kutistua? Jos raportin ennustus toteutuu, niin silloinhan velat päinvastoin pitäisi maksaa vauhdilla pois ennenkuin ne alkavat kasvaa itsekseen?
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/04/01/velkaa-ei-tarvitse-maksaa-takaisin/20098579/12?pos=2
/* "Velkaa ei tarvitse maksaa takaisin"
Suomalaisia pelotellaan taas valtion velan kasvulla – se pakottaa leikkauksiin ja veronkorotuksiin. On kuitenkin väärinkäsitys, että valtion pitäisi maksaa velkansa takaisin, sanoo Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Väärinkäsitys perustuu hänen mukaansa suomalaiseen kulttuuriperintöön.
Ari Kapanen
1.4.2009 12:32
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Jaakko Kiander kritisoi voimakkaasti käsitystä, että valtion pitäisi maksaa velat pois. Hän nimittää tällaista näkemystä väärinkäsitykseksi.
Valtion velka on nykyään noin 60 miljardia euroa. Talouden taantuman takia valtio ottaa lisää velkaa.
Jos velan määrä kasvaa lähivuosina 100 miljardiin euroon, Kianderin mielestä ei ole syytä huolestua.
Bkt:n kasvu syö velkaa
Kolmen prosentin korolla valtio maksaisi kolme miljardia euroa vuodessa korkoja.
Kianderin mielestä olennaista on verrata korkomenoja bkt:hen. Nyt kolme miljardia on 1,6 prosenttia bkt:stä. Talous kuitenkin kasvaa.
– 30 vuoden päästä korkomeno olisi 0,75 prosenttia bkt:stä. Vaikka velalle ei tehtäisi mitään, suhteellinen korkomeno alenee.
Samoin käy myös velan määrän: se pienenee suhteessa bkt:hen, jos uuttaa velkaa ei oteta.
– Englannin valtiolla oli Napoleonin sotien jälkeen äärimmäisen suuri velka. Sitä ei ole maksettu vielä pois.
Englannin talous on kasvanut Napoleonin jälkeen monikymmenkertaiseksi.
– Napoleonin aikainen velka on aivan mitätön raha nykyään.
"Jos velkaa lisää, sekään ei paha"
Velan määrä suhteessa bkt:hen ei kuitenkaan pienene, jos laskusuhdanteet seuraavat toisiaan ja valtio ottaa lisää velkaa.
– Näinhän aina käy. Siitä huolimatta velka pysyy Suomessa siedettävällä tasolla.
Kianderin mielestä velan maksu hyvinäkin aikoina johtaa tuskallisen isoihin veronkorotuksiin ja budjettileikkauksiin.
Kiander myöntää, että hyvinä aikoina velan maksu voisi tasata suhdannevaihteluja.
"Suomalaisten kuuluu pelätä velkaa"
Esimerkiksi eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) on ollut huolissaan velkataakan kasvusta. Hänen mielestään velanoton sijasta voitaisiin harkita myös veronkorotuksia.
Kianderin mielestä suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluu pelätä velkaa.
– 1930-luvulla Suomi sai kuuluisuutta siitä, että maksoi velat amerikkalaisille. */
Mutta mitäs kun "Kasvun rajat" raportti (http://www.csiro.au/files/files/plje.pdf ) sanoo, että muutaman vuoden kuluttua koko maailmantalous alkaa kutistua? Jos raportin ennustus toteutuu, niin silloinhan velat päinvastoin pitäisi maksaa vauhdilla pois ennenkuin ne alkavat kasvaa itsekseen?
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/04/01/velkaa-ei-tarvitse-maksaa-takaisin/20098579/12?pos=2
/* "Velkaa ei tarvitse maksaa takaisin"
Suomalaisia pelotellaan taas valtion velan kasvulla – se pakottaa leikkauksiin ja veronkorotuksiin. On kuitenkin väärinkäsitys, että valtion pitäisi maksaa velkansa takaisin, sanoo Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Väärinkäsitys perustuu hänen mukaansa suomalaiseen kulttuuriperintöön.
Ari Kapanen
1.4.2009 12:32
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Jaakko Kiander kritisoi voimakkaasti käsitystä, että valtion pitäisi maksaa velat pois. Hän nimittää tällaista näkemystä väärinkäsitykseksi.
Valtion velka on nykyään noin 60 miljardia euroa. Talouden taantuman takia valtio ottaa lisää velkaa.
Jos velan määrä kasvaa lähivuosina 100 miljardiin euroon, Kianderin mielestä ei ole syytä huolestua.
Bkt:n kasvu syö velkaa
Kolmen prosentin korolla valtio maksaisi kolme miljardia euroa vuodessa korkoja.
Kianderin mielestä olennaista on verrata korkomenoja bkt:hen. Nyt kolme miljardia on 1,6 prosenttia bkt:stä. Talous kuitenkin kasvaa.
– 30 vuoden päästä korkomeno olisi 0,75 prosenttia bkt:stä. Vaikka velalle ei tehtäisi mitään, suhteellinen korkomeno alenee.
Samoin käy myös velan määrän: se pienenee suhteessa bkt:hen, jos uuttaa velkaa ei oteta.
– Englannin valtiolla oli Napoleonin sotien jälkeen äärimmäisen suuri velka. Sitä ei ole maksettu vielä pois.
Englannin talous on kasvanut Napoleonin jälkeen monikymmenkertaiseksi.
– Napoleonin aikainen velka on aivan mitätön raha nykyään.
"Jos velkaa lisää, sekään ei paha"
Velan määrä suhteessa bkt:hen ei kuitenkaan pienene, jos laskusuhdanteet seuraavat toisiaan ja valtio ottaa lisää velkaa.
– Näinhän aina käy. Siitä huolimatta velka pysyy Suomessa siedettävällä tasolla.
Kianderin mielestä velan maksu hyvinäkin aikoina johtaa tuskallisen isoihin veronkorotuksiin ja budjettileikkauksiin.
Kiander myöntää, että hyvinä aikoina velan maksu voisi tasata suhdannevaihteluja.
"Suomalaisten kuuluu pelätä velkaa"
Esimerkiksi eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) on ollut huolissaan velkataakan kasvusta. Hänen mielestään velanoton sijasta voitaisiin harkita myös veronkorotuksia.
Kianderin mielestä suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluu pelätä velkaa.
– 1930-luvulla Suomi sai kuuluisuutta siitä, että maksoi velat amerikkalaisille. */
Vastaukset 10
Vanhimmat
makseta, noin yleisesti, niin säästäjät menettävät rahansa. Samaan aikaan hinnat nousevat ja setelikone laulaa.
> jos velkaa ei makseta, noin yleisesti, niin säästäjät menettävät rahansa. Samaan aikaan hinnat nousevat ja setelikone laulaa.
Olet oikeassa, noin yleisesti. :) Nykykäytäntö kuitenkin näyttää olevan, että maksamattomat velat myydään eteenpäin niin kauan kuin niille löytyy tyhmiä ahneita ostajia. Kun niiden oikea karva lopulta paljastuu yleisesti ja tyhmät ostajat loppuvat, niin ne jäävät senhetkisten omistajiensa käteen kuin mustapekka-kortti. Silloin ne piilotetaan omistajiensa taseisiin kupliksi, joiden olemassaolosta ei hiiskuta kenellekään. Näin ne pysyvät piilossa kunnes niiden omistajilta syystä tai toisesta loppuvat rahat ja ne kaatuvat konkurssiin.
Kun tätä menettelyä on harrastettu kymmeniä vuosia maailmanlaajuisesti, niin kuplia on lopulta kaikkialla. Kun sitten ensimmäinen iso kupla puhkeaa ja yritys menee konkurssiin, niin tämä kupla siirtyy yrityksen rahoittajien taseisiin. Rahoittajien kuplien koko silloin kasvaa ja huonoiten kannattavien rahoittajien kuplat puhkeavat seuraavaksi jne.
Koska kuplat myydään eteenpäin sijoittajille, niin säästäjät menettävät rahansa vain, jos puhjenneen kuplan omistaja sattuu olemaan heidän oma pankkinsa ja valtio ei tavalla tai toisella takaa säästäjien rahoja. Jos takaa, niin kuplat siirtyvät veronmaksajien "taseisiin" eli valtio korottaa veroja tai ottaa ensin velkaa ja korottaa sitten veroja.
Oli vähän pitkä intro, mutta siitä selviää miksi säästäjät eivät nykyään yksinään joudu velkojen eli puhkeavien kuplien maksajiksi. Ne maksaa koko väestö korotettuina veroina ja leikattuina palveluina eli alennettuna elintasona.
Siinä tapauksessa, että kupla puhkeaa muualla kuin (säästö)pankissa eikä puhkeamisketjujenkaan päissä ole säästäjiä, jäävät tappiot kokonaan sijoittajille eli niille joille ne kuuluvatkin. Niin tyhmiä (suur)sijoittajia on kuitenkin harvassa, jotka eivät varmista tappioidensa lopullista maksajaa. Siihen on monia keinoja ja eräs hienoimmista on ostaa ns luottotappiovakuutus http://en.wikipedia.org/wiki/Credit_default_swap . Sillä toteutuva riski yksinkertaisesti "myydään" pois. :)
Eli ei haittaa vaikka olisi velanantajan lia'assa hamaan ikuisuuteen?
Että IMF:n ja länsipankkien rahoilla väkisin velkaannutetut ja velkaorjaisilla kehitysmailla on homma hanskassa? Että ne maat eivät edes tahdo päästä eroon veloistaan ja länsimaiden käskyvallasta? Ja kaikilla on hyvä olla? Raha riittää?
Jos Suomi olisi edelleen velkaa jenkeille niin se olis kiva juttu? Meidät olis varmaan ostettu parin prossan koron laskulla NATOon jo edellisessä lamassa.
Onko Kianderilla itsellään velkaa? Paljonko? Miksei sitä ole enemmän? Ottais ny enempi, kai se on sopinu oman pankinjohtajansa kanssa ettei hänen tartte maksaa niitä takaisin? Kun kerta on fiksu.
Kianderin logiikka on pikavippilogiikkaa: mitä välii kunhan nyt ens viikkoon asti saa korot maksettua.
Tuota möläytystä saa kyllä katua hautaan asti. Mitähän sen isäkin sanois? Naapuritkin nauraa.
> Kianderin logiikka on pikavippilogiikkaa: mitä välii kunhan nyt ens viikkoon asti saa korot maksettua.
> Tuota möläytystä saa kyllä katua hautaan asti. Mitähän sen isäkin sanois? Naapuritkin nauraa.
Olet oikeassa, mutta sinun mielipiteesi ei pääse Taloussanomien sivuille kaiken kansan luettavaksi. Niinpä sinun mielipiteesi ei koskaan tule nousemaan totuuden asemaan. :) )
Sinä varmaan taloutta tutkineena tiedät... minä luotan viisaan miehen sanaan enemmän kuin tusinafilosofin maanantaivitutukseen...onhan tuo kiander sentää kai joku prohvessori tai jotn ja sinä...?
http://talousdemokratia.blogspot.com/2009/04/velkaa-ei-tarvitse-maksaa-takaisin.html
..viisas mies ja yksi niistä harvoista tuon tasoisista kavereista joita on kiinnostanut tutkia viime laman kauheuksia ja jopa julkistanut tuloksensa.
Hän on myös perusasiassa teoriassa oikeassa ; suhteellisesti velka ja sen merkitys pienenee mikäli kansantalous kasvaa. Välitön kustannusvaikutus kansantaloudelle muodostuu lähinnä korkotason kautta.
Tosiasiahan on se että esimerkiksi viime laman velkojakaan ei koskaan ehditty kuitata pois ennen kuin taas saatiin taantuma päälle ja joudutaankin lisäämään velkataakkaa. Tästä huolimatta Suomen velanottovara = lamapuskurit olivat kasvaneet samana aikana monelle yllättäen. Laina oli pienentynyt suhteellisesti huomattavasti vs. kymmenen - viidentoista vuoden takaiseen kansantalouteen. Mikä tuolloin oli lähellä katastrofia onkin nykyään täysin OK.
Tässä on kaksi eri asiaa ja kuitenkin tavallaan samaa asiaa : velanhoitokyky ja velanmaksukyky. Nuo kuuluvat läheisesti yhteen ja samalla ne ovat jonkin verran kaukana toisistaan.
Velanmaksukykyä voidaan ilmaista tiukimman kautta tulkittuna niin että tarvittaessa koko velka voidaan hoitaa kohtuullisen kivuttomasti pois absoluuttisestikin. Tästä yleensä puhutaan kun puhutaan velasta ja sen maksamisesta meidän tavallisten tallaajien kohdalla. Julkiset taloudet elävät hieman eri logiikan mukaan ja se logiikka perustuu luottoluokitukseen.
Velanhoitokyky voidaan käsittää laajemminkin ja ilmaista myös kykynä hoitaa maksusitoumuksiaan eli valtio hoitaa asiansa niin että sen luottokelpoisuus pysyy hyvänä, jolloin erääntyviä joukkovelkakirjalainoja voidaan maksaa pois uusilla liikkeelle lasketuilla joukkovelkakirjalainoilla. Tässä on tärkeintä se että valtio hoitaa oman osuutensa niin että se saa lainaa mahdollisimman pienellä korolla rahoittajilta. Suomen valtion lainojen korkoprosentti lienee tällä hetkellä n. 3% pinnassa? Eli suomalaiset hallitukset ovat hoitaneet talouttaan varsin mallikelpoisesti luottoluokittajien mukaan , siitä huolimatta että valtion edellisenkin laman velat ovat pääsääntöisesti maksamatta absoluuttisesti.
Näin se menee suuressa maailmassa nykyään. Julkiset taloudet makselevat velkojaan pois ottamalla uutta velkaa. Tavallista kuluttajaahan tuollaisesta taloudenpidosta toki aina muistetaan varoitella - julkistaloudelle tuo on aivan normaalia ja hyvin hoidettua talouden pitoa. Eikös Käteinen valittu äskettäin maailman kaikkeuden parhaimmaksi valtion talouden pitäjäksikin? Vaikka Jyrkikään ei ole edes yrittänyt kuittailla kaudellaan edellisiä lamavelkoja pois kokonaisuudessaan.
No tätä jaottelua ei tokikaan ole olemassa missään talousalan oppikirjoissa ja itsekin vain kärjistin tuon esimerkkinä helpottamaan asian hahmottamista...
Nämä puhujat ovat pääoman asialla, vaikka väittävät olevansa isänmaan asialla. Heidän tarkoituksensa on ajaa maa siihen tilaan, että pääoma saa ennen pitkää poimia täältä omistukseensa kaiken arvokkaan ja kaiken, minkä voi saada tuottamaan voittoa, kuten vaikkapa puhtaat pohjavedet. Pahasti velkaantuneen on pakko myydä kaikki sekin, mitä se ei muuten ikimaailmassa myisi.
”Englannin valtiolla oli Napoleonin sotien jälkeen äärimmäisen suuri velka. Sitä ei ole maksettu vielä pois. Englannin talous on kasvanut Napoleonin jälkeen monikymmenkertaiseksi.”
-Englanti onkin maa, jonka luottoluokitus ei kohta enää ole AAA. Islanti, Irlanti, Espanja, Italia, Kreikka ja Englanti ovat kaikki toinen toistaan huonommassa jamassa, johtuen siitä että niillä on niin paljon velkaa.
Mutta tälle velkaantumiselle on vaihtoehto. Talousdemokraattien mukaan valtiolla (ja kunnillakin) on oikeus laskea liikkeelle omaa rahaa oman pankin kautta velattomasti ja korottomasti sen sijaan, että ne velkaantuvat yksityisille finanssitahoille, jotka vain kirjaavat summia tyhjästä ja perivät siitä korkoa. Kun valtio näin laskee liikkeelle rahaa suunnitellusti ja harkiten, velan ottamisen sijasta ja asiantuntijoihin luottaen (ei poliitikkoihin!) niin siitä ei seuraa inflaatiota ainakaan yhtään sen enempää kuin nytkään.
http://talousdemokratia.blogspot.com/2010/03/vm-julkinen-talous-tienhaarassa.html
"Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Jaakko Kiander "
Ei ihme, että sossutaustaisen laitoksen edustaja on sitä mieltä, että julkisen talouden ei tarvitse maksaa velkaansa.
Velan pois maksaminen on yleensäkin tullut ihmisille etäiseksi ja vieraaksi asiaksi, koska laina-ajat on niin pitkiä ja lyhennyksistä saa helposti lykkäystä. Jutta Urpilainen ehdotti, että konkurssin jälkeinen velkasaneerausaika pudotetaan viidestä kolmeen vuoteen, joten siinäkin saktiot vähenisivät. Samalla hän ehdotti, että valtio lupaisi, ettei asuntovelkaiset voisi milloinkaan jäädä lainansa kanssa ikävyyksiin. Keskustelupalstoilla huomaa, että ihmiset uskovat valtion tulevan asuntovelallisten apuun, jos alkaa näyttää huonolta.
Kiander julistaa, että valtion velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Jenkeistä kuuluu sellaista, että Alt-A- ja Option ARM kriisiä (seuraava SubPrime kriisi) ei tulekaan, koska ongelma on lakaistu maton alle. Muutokset kirjanpitokäytännössä mahdollistavat sen että pankit voivat valehdella omaisuuseriensä arvon taseessaan.