Eduskunnan oikeusasiamies

Eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri lienevät henkilöitä/tahoja, jotka voivat puuttua tutkinnan alla olevaan juttuun. Vai olenko oikeassa?
Mutta eivät voi vaikuttaa akuutissa tilanteessa vaan vuosien kuluttua, jolloin jutut ovat yleensä jo loppuu käsiteltyjä.

Onko muita tahoja ja mitä? Ja voivatko ne vaikuttaa akuutissa tilanteessa tutkinnan kulkuun?

Suomeen tarvitaan parlamentaarinen ja toimivaltianen taho, joka voi otta tarkasteltavakseen minkä tahansa keskeneräisen tutkinnan ja puuttua tutkinnan kulkuun havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi (lain rikkomisia, pitkittämistä, tms)

Kansanedustajaan kyllä voidaan puuttua kesken toimikauden mutta voidaanko poliisin toimintaan puuttua kesken jutun tutkinnan?

Miten on muissa maissa?

Etukäteiskiitokset asiallisista vastauksista.
311773
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

2008, according to Michael Dunn of the U.S. Commodity Futures Trading Commission. But "the market has long been plagued by swindlers preying on the gullible," according to the New York Times ."The average individual foreign-exchange-trading victim loses about $15,000, according to CFTC records" according to The Wall Street Journal. The North American Securities Administrators Association says that "off-exchange forex trading by retail investors is at best extremely risky, and at worst, outright fraud." [4]

“In a typical case, investors may be promised tens of thousands of dollars in profits in just a few weeks or months, with an initial investment of only $5,000. Often, the investor’s money is never actually placed in the market through a legitimate dealer, but simply diverted – stolen – for the personal benefit of the con artists.”[5]

In August, 2008 the CFTC set up a special task force to deal with growing foreign exchange fraud.”[6]

The forex market is a zero-sum game[7] , meaning that whatever one trader gains, another loses, except that brokerage commissions and other transaction costs are subtracted from the results of all traders, technically making forex a "negative-sum" game.

These scams might include churning of customer accounts for the purpose of generating commissions, selling software that is supposed to guide the customer to large profits, [8] improperly managed "managed accounts", [9] false advertising, [10] Ponzi schemes and outright fraud. It also refers to any retail forex broker who indicates that trading foreign exchange is a low risk, high profit investment.

The U.S. Commodity Futures Trading Commission (CFTC), which loosely regulates the foreign exchange market in the United States, has noted an increase in the amount of unscrupulous activity in the non-bank foreign exchange industry.

An official of the National Futures Association was quoted as saying, "Retail forex trading has increased dramatically over the past few years. Unfortunately, the amount of forex fraud has also increased dramatically..." Between 2001 and 2006 the U.S. Commodity Futures Trading Commission has prosecuted more than 80 cases involving the defrauding of more than 23,000 customers who lost $350 million. From 2001 to 2007, about 26,000 people lost $460 million in forex frauds.

By offering high leverage, the market maker encourages traders to trade extremely large positions. This increases the trading volume cleared by the market maker and increases his profits, but increases the risk that the trader will receive a margin call. While professional currency dealers (banks, hedge funds) never use more than 10:1 leverage, retail clients are generally offered leverage between 50:1 and 200:1.

A self-regulating body for the foreign exchange market, the National Futures Association, warns traders in a forex training presentation of the risk in trading currency. “As stated at the beginning of this program, off-exchange foreign currency trading carries a high level of risk and may not be suitable for all customers. The only funds that should ever be used to speculate in foreign currency trading, or any type of highly speculative investment, are funds that represent risk capital; in other words, funds you can afford to lose without affecting your financial situation.“

Äänestä
  • Paljonko muuten EX kavereiltasi ehdit ns. "valuuttakaupoissa" kusettamaan?

    Äänestä

  • kusetuksiin! kirjoitti:

    Paljonko muuten EX kavereiltasi ehdit ns. "valuuttakaupoissa" kusettamaan?

    Ole hyvä ja siirry muualle kirjoittelemaan. Toiveena on, että tänne saadaan asiallisia vastauksia.

    Äänestä

Menet rohkeasti tunnustamaan tekosesi. Siten voit pikkasen nopeuttaa tutkintaa. Pääset aikaisemmin vapaalle jalalle sitten aikanaan koska aloitit hommat "tyttöystävänä" hieman aiemmin.

No ethän sinä mene, tiedän sen. Samasenväliä, lopputulos on sama jokatapauksessa, rikoksesi saa rangaistuksen.

Äänestä

joka voi puuttua keskeneräiseen tutkintaan. Silloinkin täytyy löytyä näyttöä selkeistä rikkomuksista. Puuttuminen keskeneräiseen tutkintaan tulkitaan helposti siten, että puuttujalla on oma lehmä ojassa.

>>Suomeen tarvitaan parlamentaarinen ja toimivaltianen taho, joka voi otta tarkasteltavakseen minkä tahansa keskeneräisen tutkinnan ja puuttua tutkinnan kulkuun havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi (lain rikkomisia, pitkittämistä, tms) >>
a. Lain rikkomiset ovat selvä asia, niistä voi tehdä rikosilmoituksen. Tai poliisi tutkii ne oma-aloitteisesti.
b. Tarpeetonta pitkittämistä ei pysty kesken tutkinnan kukaan ulkopuolinen toteamaan. Rikoksen laajuus saattaa kasvaa tutkinnan kestäessä, löytyy lisää todistajia ja epäiltyjä kuulusteltavaksi, virka-apupyynnöt muiden maiden viranomaisille jne.

Äänestä
  • K1. Voiko oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies puuttua tutkintaan ja millä tavoin?

    K2. Voiko poliisi sivuuttaa/estää ilmeisten ja jutun pikaisen ratkaisemisen kannalta oleellisten todisteiden esittämisen.

    K3. WinCapita –tapauksessa on keskeisessä asemassa signaalijärjestelmä ja sen toimivuus. Järjestelmää on käyttänyt ulkopuolinen taho (minun tiedossa oleva) menestyksellisesti valuuttakaupassaan ja siltä on olemassa asiasta lausunto. (Tahoja on useampia).
    Jos tämä lausunto otetaan heti käsittelyyn ja sillä osoitetaan signaalijärjestelmän toimivuus, putoaa syytteiltä pois pohja.
    Miten voi vaikuttaa siihen, että lausunto otetaan käsittelyyn?

    Vastaavia piirteitä on muitakin, mutta palataan niihin seuraavissa kohdissa.

    Äänestä

  • Santtu kirjoitti:

    K1. Voiko oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies puuttua tutkintaan ja millä tavoin?

    K2. Voiko poliisi sivuuttaa/estää ilmeisten ja jutun pikaisen ratkaisemisen kannalta oleellisten todisteiden esittämisen.

    K3. WinCapita –tapauksessa on keskeisessä asemassa signaalijärjestelmä ja sen toimivuus. Järjestelmää on käyttänyt ulkopuolinen taho (minun tiedossa oleva) menestyksellisesti valuuttakaupassaan ja siltä on olemassa asiasta lausunto. (Tahoja on useampia).
    Jos tämä lausunto otetaan heti käsittelyyn ja sillä osoitetaan signaalijärjestelmän toimivuus, putoaa syytteiltä pois pohja.
    Miten voi vaikuttaa siihen, että lausunto otetaan käsittelyyn?

    Vastaavia piirteitä on muitakin, mutta palataan niihin seuraavissa kohdissa.

    V1. Ko. henkilöiden tehtäväkuvaukset:
    http://www.laki24.fi/ihpe-oikeusturva-oikeuskansleritekee.html
    http://www.laki24.fi/ihpe-oikeusturva-oikeusasiamies.html

    V2. Ei Suomessa. Epäiltyjen oikeusavustajat pitävät tästä huolen.

    V3. Signaalijärjestelmän toimivuus tai toimimattomuus ei todista onko valuuttakauppaa käyty tai ei. Yhtä hyvin voisi esittää todisteena sen että dollari/euro-valuuttaparilla tapahtuu kurssimuutoksia. Ei kumpikaan noista toimi tositteena valuuttakaupoista.

    Äänestä

  • kysymyksiin kirjoitti:

    V1. Ko. henkilöiden tehtäväkuvaukset:
    http://www.laki24.fi/ihpe-oikeusturva-oikeuskansleritekee.html
    http://www.laki24.fi/ihpe-oikeusturva-oikeusasiamies.html

    V2. Ei Suomessa. Epäiltyjen oikeusavustajat pitävät tästä huolen.

    V3. Signaalijärjestelmän toimivuus tai toimimattomuus ei todista onko valuuttakauppaa käyty tai ei. Yhtä hyvin voisi esittää todisteena sen että dollari/euro-valuuttaparilla tapahtuu kurssimuutoksia. Ei kumpikaan noista toimi tositteena valuuttakaupoista.

    " V3. Signaalijärjestelmän toimivuus tai toimimattomuus ei todista onko valuuttakauppaa käyty tai ei. Yhtä hyvin voisi esittää todisteena sen että dollari/euro-valuuttaparilla tapahtuu kurssimuutoksia. Ei kumpikaan noista toimi tositteena valuuttakaupoista."

    Va3. Signaalijärjestelmää käytetään pidätyksen yhtenä perusteena (harhaanjohtava tiedottaminen).
    Selvyyden saaminen signaalijärjestelmän toimivuudesta/toimimattomuudesta ja siitä kertominen vapauttaa 10.000 henkilöä toimimaan asianmukaisella tavalla sekä tarpeettomasta epätietoisuudesta.


    K4. Jäin kaipaamaan selvää vastausta siihen, voiko eduskunnan oikeusasiamies tai oikeuskansleri a) ottaa tutkinnan tarkasteltavakseen ja b) puuttua tutkinnan kulkuun, jos havaitsee puuttumisen aiheelliseksi.
    He kyllä valvovat, mutta mikä on toimivalta?


    K5. Valuuttakauppaan liittyvä rahanlähetyslähde, josta jäsenen saama tuotto on lähetetty, on jäsenten ja poliisin tiedossa. Rahanlähetyslähteestä keskusrikospoliisi kertoo tiedotteessaan muuta.
    Lähetyslähde todentaa muutamat esitetyt syytteet vääräksi.
    Tiedot rahanlähetyslähteestä ovat olleet poliisilla jo kuukausimääriä.

    Kuka valvoo esitutkintalain noudattamista ja kenellä on toimivalta puuttua havaittuihin esitutkintalain rikkomuksiin, mm. pitkittämiseen?


    K6. Poliisi voi puuttua tutkintaan ja todisteiden esittämisen panttaamiseen, mutta kuka poliisissa ja miten puuttuminen tapahtuu?

    Eikö poliisin omalle puuttumiselle ole muita perusteita kuin että on oma lehmä ojassa. Mikäli oikein ymmärsin – näin kärjistäen – edeltävän vastauksesi.
    Perusteena puuttumiselle voi olla myös oikeudenmukaisuus tms.
    Voihan asia olla myös sellaisen tiimin hallussa, joka on kykenemätön hallitsemaan juttua. Tai jolla tiimillä todellakin on oma lehmä ojassa ja lehmä vaatii asian pitkittämistä.

    Äänestä

  • Santtu kirjoitti:

    " V3. Signaalijärjestelmän toimivuus tai toimimattomuus ei todista onko valuuttakauppaa käyty tai ei. Yhtä hyvin voisi esittää todisteena sen että dollari/euro-valuuttaparilla tapahtuu kurssimuutoksia. Ei kumpikaan noista toimi tositteena valuuttakaupoista."

    Va3. Signaalijärjestelmää käytetään pidätyksen yhtenä perusteena (harhaanjohtava tiedottaminen).
    Selvyyden saaminen signaalijärjestelmän toimivuudesta/toimimattomuudesta ja siitä kertominen vapauttaa 10.000 henkilöä toimimaan asianmukaisella tavalla sekä tarpeettomasta epätietoisuudesta.


    K4. Jäin kaipaamaan selvää vastausta siihen, voiko eduskunnan oikeusasiamies tai oikeuskansleri a) ottaa tutkinnan tarkasteltavakseen ja b) puuttua tutkinnan kulkuun, jos havaitsee puuttumisen aiheelliseksi.
    He kyllä valvovat, mutta mikä on toimivalta?


    K5. Valuuttakauppaan liittyvä rahanlähetyslähde, josta jäsenen saama tuotto on lähetetty, on jäsenten ja poliisin tiedossa. Rahanlähetyslähteestä keskusrikospoliisi kertoo tiedotteessaan muuta.
    Lähetyslähde todentaa muutamat esitetyt syytteet vääräksi.
    Tiedot rahanlähetyslähteestä ovat olleet poliisilla jo kuukausimääriä.

    Kuka valvoo esitutkintalain noudattamista ja kenellä on toimivalta puuttua havaittuihin esitutkintalain rikkomuksiin, mm. pitkittämiseen?


    K6. Poliisi voi puuttua tutkintaan ja todisteiden esittämisen panttaamiseen, mutta kuka poliisissa ja miten puuttuminen tapahtuu?

    Eikö poliisin omalle puuttumiselle ole muita perusteita kuin että on oma lehmä ojassa. Mikäli oikein ymmärsin – näin kärjistäen – edeltävän vastauksesi.
    Perusteena puuttumiselle voi olla myös oikeudenmukaisuus tms.
    Voihan asia olla myös sellaisen tiimin hallussa, joka on kykenemätön hallitsemaan juttua. Tai jolla tiimillä todellakin on oma lehmä ojassa ja lehmä vaatii asian pitkittämistä.

    Va3. Ainoa teoreettinen vaikutus signaalijärjestelmän toiminnalla on mahdolliseen kysymykseen "saiko jäsen vastikkeen maksamalleen ohjelman käyttöoikeudelle?". Laiton rahankeräys ja/tai törkeä petos on kyseessä, kun kerätään rahoja sijoitettavaksi valuuttakauppaan ja sitten ei sijoitetakaan.

    V4. En tiedä tarkempia tietoja heidän toimivallastaan, täältä löytynee lisätietoa:
    http://www.okv.fi/
    http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/index.htx
    Ainakin ratkaisuista voi päätellä heidän toimivaltaansa.

    V5. Rahaliikenne pengotaan kyllä tarkasti. Poliisi ei välttämättä tiedota yksityiskohtaisesti rahaliikenteestä. Rahaliikennettä on yllättävän helppo seurata paikasta toiseen nykyisten rahanpesu- ja terroristirahoituslakien avulla. Pelkkää samaa rahaa voidaan helposti kierrättää yksinkertaisellakin kuviolla: jäsen > MB > firma 1 > firma 2 (> MB) > jäsen.

    Pitkittämisestä voi tiedustella vaikka Thaimaan poliisilta:
    "Thaipoliisi hidastelee

    MTV3:n uutisten tietojen mukaan Thaimaan poliisin hidas toiminta haittaa WinCapita-jutun tutkintaa. Keskusrikospoliisi otti yhteyttä Thaimaahan ensimmäisen kerran jo viime kesänä. Suomi on myös lähettänyt maahan oikeusapupyyntöjä, mutta thaiviranomaiset eivät ole vielä vastanneet niihin.

    Käytännössä kansainvälinen apu on välttämätöntä, jotta Suomessa WinCapita-juttuja saadaan eteenpäin syyttäjälle.

    WinCapitan tärkeimmän kateissa olevan avainhenkilön, 41-vuotiaan varkautelaismiehen epäillään yhä oleilevan Kaakkois-Aasiassa. Suomen poliisi ei voi toimia epäillyn kiinni saamiseksi, jos henkilön oleskelumaan viranomaiset eivät tee yhteistyötä."

    http://www.mtv3.fi/uutiset/wincapita/index.shtml/arkistot/rikos/2009/03/836343

    V6. Toinen poliisi voi puuttua havaitessaan virheellisen tai lainvastaisen menettelyn. Myös syyttäjä voi puuttua asiaan. Avainasemassa ovat epäiltyjen oikeusavustajat; heillä on paras kokonaiskuva, laintuntemus ja lisäksi päämiehen etujen valvonta.

    Äänestä

  • kysymyksiin kirjoitti:

    Va3. Ainoa teoreettinen vaikutus signaalijärjestelmän toiminnalla on mahdolliseen kysymykseen "saiko jäsen vastikkeen maksamalleen ohjelman käyttöoikeudelle?". Laiton rahankeräys ja/tai törkeä petos on kyseessä, kun kerätään rahoja sijoitettavaksi valuuttakauppaan ja sitten ei sijoitetakaan.

    V4. En tiedä tarkempia tietoja heidän toimivallastaan, täältä löytynee lisätietoa:
    http://www.okv.fi/
    http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/index.htx
    Ainakin ratkaisuista voi päätellä heidän toimivaltaansa.

    V5. Rahaliikenne pengotaan kyllä tarkasti. Poliisi ei välttämättä tiedota yksityiskohtaisesti rahaliikenteestä. Rahaliikennettä on yllättävän helppo seurata paikasta toiseen nykyisten rahanpesu- ja terroristirahoituslakien avulla. Pelkkää samaa rahaa voidaan helposti kierrättää yksinkertaisellakin kuviolla: jäsen > MB > firma 1 > firma 2 (> MB) > jäsen.

    Pitkittämisestä voi tiedustella vaikka Thaimaan poliisilta:
    "Thaipoliisi hidastelee

    MTV3:n uutisten tietojen mukaan Thaimaan poliisin hidas toiminta haittaa WinCapita-jutun tutkintaa. Keskusrikospoliisi otti yhteyttä Thaimaahan ensimmäisen kerran jo viime kesänä. Suomi on myös lähettänyt maahan oikeusapupyyntöjä, mutta thaiviranomaiset eivät ole vielä vastanneet niihin.

    Käytännössä kansainvälinen apu on välttämätöntä, jotta Suomessa WinCapita-juttuja saadaan eteenpäin syyttäjälle.

    WinCapitan tärkeimmän kateissa olevan avainhenkilön, 41-vuotiaan varkautelaismiehen epäillään yhä oleilevan Kaakkois-Aasiassa. Suomen poliisi ei voi toimia epäillyn kiinni saamiseksi, jos henkilön oleskelumaan viranomaiset eivät tee yhteistyötä."

    http://www.mtv3.fi/uutiset/wincapita/index.shtml/arkistot/rikos/2009/03/836343

    V6. Toinen poliisi voi puuttua havaitessaan virheellisen tai lainvastaisen menettelyn. Myös syyttäjä voi puuttua asiaan. Avainasemassa ovat epäiltyjen oikeusavustajat; heillä on paras kokonaiskuva, laintuntemus ja lisäksi päämiehen etujen valvonta.

    K7. Jos poliisi ei ole parlamentaarisen toimivallan ulkopuolella, niin miten parlamentaarisen toimivallan toteutus tapahtuu?

    K8. Vastauksistasi kuultaa se, että ainoastaan poliisi voi puuttua poliisin toimiin pikaisesti?
    Ja vain poliisi voi tutkia poliisin toimia. Olenko ymmärtänyt oikein?

    K9. Onko niin, että oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin valvonta ei voi ulottua poliisin toimiin, koska poliisin toimia ei saa tutkia kukaan muu kuin poliisi itse?

    K10. Voiko mikään taho (eduskunta, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies) määrätä ulkopuolista tutkintaa poliisin toimiin?

    K11. Poliisin toimia valvotaan mutta niihin ei voi poliisin itsensä lisäksi mikään muu taho puuttua.
    Onko loppujen lopuksi niin, että poliisi on tyystin parlamentaarisen toimivallan ulottumattomissa?

    K12. Onko eduskunnassa tiedostettu tällaisen poliisijärjestyksen vakavat puutteet, jotka äärimmillään pelattaessa sivurajan tuntumassa, sallivat käytännössä poliisin mielivaltaisen toiminnan.
    Osaltani korostan sitä, että poliisissa on varmasti valtaosa ihan kunnon poliiseja, mutta jos heillä ei ole mahdollisuuksia/uskallusta puuttua tapahtumien kulkuun, on tilanne yksityisten poliisien kannalta kestämätön.
    Eikä heitä pidä ajaa äärimmäiseen pisteeseen omantuntonsa ja oikeudentuntonsa kanssa vaan ulkopuolisen tahon, havaittaessa vakavia toimivallan vinoutumia, on voitava puuttua toimivaltaisesti poliisinkin suorittamaan tutkintaan.

    K13. Missä länsimaisessa demokratiassa poliisilla ei ole toimivaltaista parlamentaarista päällystakkia, joka voi viheltää tauon tai pelin poikki? Suomessa sitä ei ole.

    Äänestä

  • Laulun teki Junnu Vainio jo jonkin
    aikaa sitten. Oliko aikaansa edellä.
    Vai profeetta ?

    Äänestä

  • Santtu kirjoitti:

    K7. Jos poliisi ei ole parlamentaarisen toimivallan ulkopuolella, niin miten parlamentaarisen toimivallan toteutus tapahtuu?

    K8. Vastauksistasi kuultaa se, että ainoastaan poliisi voi puuttua poliisin toimiin pikaisesti?
    Ja vain poliisi voi tutkia poliisin toimia. Olenko ymmärtänyt oikein?

    K9. Onko niin, että oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin valvonta ei voi ulottua poliisin toimiin, koska poliisin toimia ei saa tutkia kukaan muu kuin poliisi itse?

    K10. Voiko mikään taho (eduskunta, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies) määrätä ulkopuolista tutkintaa poliisin toimiin?

    K11. Poliisin toimia valvotaan mutta niihin ei voi poliisin itsensä lisäksi mikään muu taho puuttua.
    Onko loppujen lopuksi niin, että poliisi on tyystin parlamentaarisen toimivallan ulottumattomissa?

    K12. Onko eduskunnassa tiedostettu tällaisen poliisijärjestyksen vakavat puutteet, jotka äärimmillään pelattaessa sivurajan tuntumassa, sallivat käytännössä poliisin mielivaltaisen toiminnan.
    Osaltani korostan sitä, että poliisissa on varmasti valtaosa ihan kunnon poliiseja, mutta jos heillä ei ole mahdollisuuksia/uskallusta puuttua tapahtumien kulkuun, on tilanne yksityisten poliisien kannalta kestämätön.
    Eikä heitä pidä ajaa äärimmäiseen pisteeseen omantuntonsa ja oikeudentuntonsa kanssa vaan ulkopuolisen tahon, havaittaessa vakavia toimivallan vinoutumia, on voitava puuttua toimivaltaisesti poliisinkin suorittamaan tutkintaan.

    K13. Missä länsimaisessa demokratiassa poliisilla ei ole toimivaltaista parlamentaarista päällystakkia, joka voi viheltää tauon tai pelin poikki? Suomessa sitä ei ole.

    V7-12. Siirrän vastausvuoron sisäasianministeri Anne Holmlundille. Poliisihan toimii sisäasiainministeriön alaisuudessa.

    "Jos poliisin epäillään syyllistyneen rikokseen, epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajaksi on esitutkintalain 14 §:n 2 momentin mukaan aina määrättävä syyttäjä. Menettelyllä turvataan se, että rikostutkintaa johtaa ja tutkinnan suorittamisen edellyttämistä toimista päättää poliisiorganisaation ulkopuolinen ja sen toiminnasta riippumaton taho. Valtakunnansyyttäjänvirasto on määrännyt poliisirikosten tutkinnanjohtajina toimimaan yhteensä 20 eri kihlakunnansyyttäjää ympäri maata.

    Poliisitoiminnasta tehtyjä valituksia ja muita kanteluja tutkivat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskanslerinvirasto. Ne suorittavat myös tarkastuksia poliisin yksiköihin sekä antavat vuosittain kertomuksen tarkastustoiminnastaan sekä havaitsemistaan epäkohdista ja puutteista. Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksia selvittäen mahdollisia taloudenhoitoon ja kirjanpitoon liittyviä epäselvyyksiä.

    Poliisihallinnossa itsessään on kolmiportainen laillisuusvalvontajärjestelmä, joka suorittaa jatkuvaa laillisuusvalvontaa ja toiminnan tarkastuksia sekä vastaa poliisin toimista tehtyihin kanteluihin. Järjestelmään liittyy myös vuosittainen raportointivelvollisuus ylemmälle organisaatiotasolle. Poliisihenkilöstön toimista voi tehdä rikosilmoituksen tai kannella kyseisen poliisiyksikön johdolle, poliisin lääninjohdolle tai poliisin ylijohtona toimivalle sisäasiainministeriön poliisiosastolle.
    Näin ollen poliisitoiminnassa mahdollisesti esiintyviä voimassa olevien lakien rikkomista koskevia epäilyjä tutkivat kolmesta neljään eri poliisihallinnon ulkopuolista viranomaista poliisin oman laillisuusvalvonnan lisäksi. Sisäasiainministeriö pitää tätä valvontajärjestelmäkokonaisuutta riittävänä eikä myöskään näe taloudellisesti ja hallinnollisesti perusteltuna vielä uuden poliisihallinnon ulkopuolisen tutkintaelimen perustamista.

    Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä poliisiin kohdistuneita mahdollisia väärinkäytösepäilyjä. Todettakoon, että pääosa julkisuudessa esillä olleista epäilyistä on saatettu esitutkintaan juuri poliisin oman, sisäisen laillisuusvalvonnan kautta. Poliisi on itse kyennyt laillisuusvalvonnassaan nostamaan esille ja saattamaan syyttäjän johtamaan esitutkintaan myös vanhoja tapauksia.
    Kaikki poliisin tekemäksi epäillyt rikokset tullaan saattamaan syyttäjäjohtoiseen esitutkintaan. Tutkinnan aloittamista ja kohdistamista luonnollisesti helpottaa se, että esimerkiksi julkisuudessa esitetyt väitteet pystytään yksilöimään mahdollisimman tarkkaan.

    Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2008
    Sisäasiainministeri Anne Holmlund"

    Lainattu vastauksesta kysymykseen:
    http://www.jacobsoderman.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=397&Itemid=38

    Äänestä

  • kysymyksiin kirjoitti:

    V7-12. Siirrän vastausvuoron sisäasianministeri Anne Holmlundille. Poliisihan toimii sisäasiainministeriön alaisuudessa.

    "Jos poliisin epäillään syyllistyneen rikokseen, epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajaksi on esitutkintalain 14 §:n 2 momentin mukaan aina määrättävä syyttäjä. Menettelyllä turvataan se, että rikostutkintaa johtaa ja tutkinnan suorittamisen edellyttämistä toimista päättää poliisiorganisaation ulkopuolinen ja sen toiminnasta riippumaton taho. Valtakunnansyyttäjänvirasto on määrännyt poliisirikosten tutkinnanjohtajina toimimaan yhteensä 20 eri kihlakunnansyyttäjää ympäri maata.

    Poliisitoiminnasta tehtyjä valituksia ja muita kanteluja tutkivat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskanslerinvirasto. Ne suorittavat myös tarkastuksia poliisin yksiköihin sekä antavat vuosittain kertomuksen tarkastustoiminnastaan sekä havaitsemistaan epäkohdista ja puutteista. Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksia selvittäen mahdollisia taloudenhoitoon ja kirjanpitoon liittyviä epäselvyyksiä.

    Poliisihallinnossa itsessään on kolmiportainen laillisuusvalvontajärjestelmä, joka suorittaa jatkuvaa laillisuusvalvontaa ja toiminnan tarkastuksia sekä vastaa poliisin toimista tehtyihin kanteluihin. Järjestelmään liittyy myös vuosittainen raportointivelvollisuus ylemmälle organisaatiotasolle. Poliisihenkilöstön toimista voi tehdä rikosilmoituksen tai kannella kyseisen poliisiyksikön johdolle, poliisin lääninjohdolle tai poliisin ylijohtona toimivalle sisäasiainministeriön poliisiosastolle.
    Näin ollen poliisitoiminnassa mahdollisesti esiintyviä voimassa olevien lakien rikkomista koskevia epäilyjä tutkivat kolmesta neljään eri poliisihallinnon ulkopuolista viranomaista poliisin oman laillisuusvalvonnan lisäksi. Sisäasiainministeriö pitää tätä valvontajärjestelmäkokonaisuutta riittävänä eikä myöskään näe taloudellisesti ja hallinnollisesti perusteltuna vielä uuden poliisihallinnon ulkopuolisen tutkintaelimen perustamista.

    Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä poliisiin kohdistuneita mahdollisia väärinkäytösepäilyjä. Todettakoon, että pääosa julkisuudessa esillä olleista epäilyistä on saatettu esitutkintaan juuri poliisin oman, sisäisen laillisuusvalvonnan kautta. Poliisi on itse kyennyt laillisuusvalvonnassaan nostamaan esille ja saattamaan syyttäjän johtamaan esitutkintaan myös vanhoja tapauksia.
    Kaikki poliisin tekemäksi epäillyt rikokset tullaan saattamaan syyttäjäjohtoiseen esitutkintaan. Tutkinnan aloittamista ja kohdistamista luonnollisesti helpottaa se, että esimerkiksi julkisuudessa esitetyt väitteet pystytään yksilöimään mahdollisimman tarkkaan.

    Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2008
    Sisäasiainministeri Anne Holmlund"

    Lainattu vastauksesta kysymykseen:
    http://www.jacobsoderman.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=397&Itemid=38

    Yksi asia jäi puuttumaan tuosta poliisin suorittamasta esitutkinnasta:

    Esitutkinnan tarkoituksena on tutkia; kuka, mitä, missä, milloin, miten ja miksi teki. Siinä tutkitaan niin epäillyn puolesta kuin vastaan puhuvat asiat ja sitten koko paketti viedään syyttäjälle. TV:n poliisisarjoista saattaa saada sen virheellisen käsityksen, että poliisin ainoana tehtävänä on etsiä todisteita epäiltyä VASTAAN. Tosielämässä ei näin ole, ainakaan Suomessa.

    Äänestä

  • kysymyksiin kirjoitti:

    V7-12. Siirrän vastausvuoron sisäasianministeri Anne Holmlundille. Poliisihan toimii sisäasiainministeriön alaisuudessa.

    "Jos poliisin epäillään syyllistyneen rikokseen, epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajaksi on esitutkintalain 14 §:n 2 momentin mukaan aina määrättävä syyttäjä. Menettelyllä turvataan se, että rikostutkintaa johtaa ja tutkinnan suorittamisen edellyttämistä toimista päättää poliisiorganisaation ulkopuolinen ja sen toiminnasta riippumaton taho. Valtakunnansyyttäjänvirasto on määrännyt poliisirikosten tutkinnanjohtajina toimimaan yhteensä 20 eri kihlakunnansyyttäjää ympäri maata.

    Poliisitoiminnasta tehtyjä valituksia ja muita kanteluja tutkivat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskanslerinvirasto. Ne suorittavat myös tarkastuksia poliisin yksiköihin sekä antavat vuosittain kertomuksen tarkastustoiminnastaan sekä havaitsemistaan epäkohdista ja puutteista. Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksia selvittäen mahdollisia taloudenhoitoon ja kirjanpitoon liittyviä epäselvyyksiä.

    Poliisihallinnossa itsessään on kolmiportainen laillisuusvalvontajärjestelmä, joka suorittaa jatkuvaa laillisuusvalvontaa ja toiminnan tarkastuksia sekä vastaa poliisin toimista tehtyihin kanteluihin. Järjestelmään liittyy myös vuosittainen raportointivelvollisuus ylemmälle organisaatiotasolle. Poliisihenkilöstön toimista voi tehdä rikosilmoituksen tai kannella kyseisen poliisiyksikön johdolle, poliisin lääninjohdolle tai poliisin ylijohtona toimivalle sisäasiainministeriön poliisiosastolle.
    Näin ollen poliisitoiminnassa mahdollisesti esiintyviä voimassa olevien lakien rikkomista koskevia epäilyjä tutkivat kolmesta neljään eri poliisihallinnon ulkopuolista viranomaista poliisin oman laillisuusvalvonnan lisäksi. Sisäasiainministeriö pitää tätä valvontajärjestelmäkokonaisuutta riittävänä eikä myöskään näe taloudellisesti ja hallinnollisesti perusteltuna vielä uuden poliisihallinnon ulkopuolisen tutkintaelimen perustamista.

    Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä poliisiin kohdistuneita mahdollisia väärinkäytösepäilyjä. Todettakoon, että pääosa julkisuudessa esillä olleista epäilyistä on saatettu esitutkintaan juuri poliisin oman, sisäisen laillisuusvalvonnan kautta. Poliisi on itse kyennyt laillisuusvalvonnassaan nostamaan esille ja saattamaan syyttäjän johtamaan esitutkintaan myös vanhoja tapauksia.
    Kaikki poliisin tekemäksi epäillyt rikokset tullaan saattamaan syyttäjäjohtoiseen esitutkintaan. Tutkinnan aloittamista ja kohdistamista luonnollisesti helpottaa se, että esimerkiksi julkisuudessa esitetyt väitteet pystytään yksilöimään mahdollisimman tarkkaan.

    Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2008
    Sisäasiainministeri Anne Holmlund"

    Lainattu vastauksesta kysymykseen:
    http://www.jacobsoderman.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=397&Itemid=38

    ” V7-12. Siirrän vastausvuoron sisäasianministeri Anne Holmlundille. Poliisihan toimii sisäasiainministeriön alaisuudessa. ”

    Kommentoin Södermanille annettua vastinetta (santtu).
    ---


    V7.T1 "Jos poliisin epäillään syyllistyneen rikokseen, epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajaksi on esitutkintalain 14 §:n 2 momentin mukaan aina määrättävä syyttäjä. Menettelyllä turvataan se, että rikostutkintaa johtaa ja tutkinnan suorittamisen edellyttämistä toimista päättää poliisiorganisaation ulkopuolinen ja sen toiminnasta riippumaton taho.

    V7.T1K: Kuka ratkaisee syytetäänkö ja kuka määrää syyttäjän?
    Kysymys on yhdeltä osaltaan asian ytimessä. Onko poliisilla käytännössä minkäänlaista parlamentaarista päällystakkia ja erityisesti akuutissa tilanteessa.


    V7.T2: Valtakunnansyyttäjänvirasto on määrännyt poliisirikosten tutkinnanjohtajina toimimaan yhteensä 20 eri kihlakunnansyyttäjää ympäri maata.

    V7.T2K: Alla olevan esimerkin mukaiset tapaukset ovat murentaneet luottamusta poliisin toimintaan ja panneet hakemaan vastausta kysymykseen parlamentaarisesta tahosta, jolla on oikeus ottaa tutkinta tarkasteluun ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Onko kumpaakaan näistä tapauksista tutkittu.

    --Valtakunnansyyttäjän viraston kesäkuisen päätöksen (2008) mukaan poliisilla on oikeus väärentää esitutkintapöytäkirja mielensä mukaiseksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä AA pääsi, valtionsyyttäjä BB:n esittelystä jo kesäkuussa 2005 Suomen oikeushistoriaan valehtelemalla, ettei poliisin tekemä väärennös "ole väärennös, koska se on tehty virkavastuulla". Tuolloin kyseessä oli Espoon poliisilaitoksen rikoskomisario CC;n ja rikosylikonstaapeli DD:n tekemä tutkintailmoituksen väärentäminen.
    Tällä kertaa kyseessä oli helsinkiläisen komisarion tekemä koko esitutkintapöytäkirjan väärentäminen, jonka siunasi valtiosyyttäjä EE valtionsyyttäjä FF:n esittelystä (25.6.2008, dnro 253/21/07).--
    http://sanomat24.fi/keskustelu/index.php?PHPSESSID=858cc942a8c57f120fb2875cc93d567b&topic=1234.0



    V7.T3: Poliisitoiminnasta tehtyjä valituksia ja muita kanteluja tutkivat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskanslerinvirasto. Ne suorittavat myös tarkastuksia poliisin yksiköihin sekä antavat vuosittain kertomuksen tarkastustoiminnastaan sekä havaitsemistaan epäkohdista ja puutteista. Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksia selvittäen mahdollisia taloudenhoitoon ja kirjanpitoon liittyviä epäselvyyksiä.

    V7.T3K: Tutkivat, suorittavat tarkastuksia ja antavat kertomuksia. Millä taholla on toimivalta määrätä korjaamaan havaitut epäkohdat?



    V7.T4: Poliisihallinnossa itsessään on kolmiportainen laillisuusvalvontajärjestelmä, joka suorittaa jatkuvaa laillisuusvalvontaa ja toiminnan tarkastuksia sekä vastaa poliisin toimista tehtyihin kanteluihin. Järjestelmään liittyy myös vuosittainen raportointivelvollisuus ylemmälle organisaatiotasolle. Poliisihenkilöstön toimista voi tehdä rikosilmoituksen tai kannella kyseisen poliisiyksikön johdolle, poliisin lääninjohdolle tai poliisin ylijohtona toimivalle sisäasiainministeriön poliisiosastolle.
    Näin ollen poliisitoiminnassa mahdollisesti esiintyviä voimassa olevien lakien rikkomista koskevia epäilyjä tutkivat kolmesta neljään eri poliisihallinnon ulkopuolista viranomaista poliisin oman laillisuusvalvonnan lisäksi. Sisäasiainministeriö pitää tätä valvontajärjestelmäkokonaisuutta riittävänä eikä myöskään näe taloudellisesti ja hallinnollisesti perusteltuna vielä uuden poliisihallinnon ulkopuolisen tutkintaelimen perustamista.

    V7.T4K: Jälleen tutkitaan mutta toimivaltaisesta tahosta ei sanaakaan.

    ” Ohjelmassa haastateltu sisäasianministeriössä noin puoli vuotta työskennellyt virkamies myönsi, että poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa on Suomessa puutteita. Valvonta poikkeaa hänen mukaansa muista EU-maista, koska meiltä puuttuu vakavasti otettava poliisia valvova ulkopuolinen taho.” (lainaus Södermna’in sivuilta; (santtu))
    (http://www.jacobsoderman.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=397&Itemid=38)

    Söderman’in huolen poliisin laittomuuksista ja rikkomuksista jakavat lukuisat kansalaiset.



    V7.T5: Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä poliisiin kohdistuneita mahdollisia väärinkäytösepäilyjä. Todettakoon, että pääosa julkisuudessa esillä olleista epäilyistä on saatettu esitutkintaan juuri poliisin oman, sisäisen laillisuusvalvonnan kautta. Poliisi on itse kyennyt laillisuusvalvonnassaan nostamaan esille ja saattamaan syyttäjän johtamaan esitutkintaan myös vanhoja tapauksia.
    Kaikki poliisin tekemäksi epäillyt rikokset tullaan saattamaan syyttäjäjohtoiseen esitutkintaan. Tutkinnan aloittamista ja kohdistamista luonnollisesti helpottaa se, että esimerkiksi julkisuudessa esitetyt väitteet pystytään yksilöimään mahdollisimman tarkkaan.

    V7.T5K: Erittäin yleisen käsityksen mukaan akseli poliisi – syyttäjä on yksi heikko lenkki koko oikeusjärjestelmässämme.
    (Myös ulosottomies on lain yläpuolella poliisin tapaan. )
    Tavallisella kansalaisella on oltava oikeus saattaa asiansa sellaisen tahon puoleen, jonka puolueettomuuteen se voi luottaa ja jolla taholla on toimivaltaa. Nykyisellä poliisitoimella ei ole parlamentaarista päällystakkia niin kuin oikeusvaltiossa asian kuuluisi olla.

    Koska poliisi määrittelee ”syytä epäillä” –kynnyksen, se voi sen perusteella ryhtyä voimatoimiin (mm. pidätykset, tutkintavankeus yms) pelkän omavaltaisen epäilyn perusteella pidättäen kenet tahansa. Eikä siitä seuraa mitään. Pidätetty vain joutuu kärsimään.
    Kohdassa T2 mainitut valtiosyyttäjien toimet (valtakunnansyyttäjän virasto) kertovat karulla tavalla siitä, miten onnettoman heikoissa kantimissa yksityisen ihmisen asema on hänen joutuessaan poliisin mielivallan kohteeksi.



    V7.T6: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2008
    Sisäasiainministeri Anne Holmlund"

    V7.T6K: Arvoisa sisäasiainministeri: Maastamme puuttuu kipeästi kaivattu poliisia toimia valvova ulkopuolinen taho ja ennen kaikkea taho, jolla on toimivaltaa.



    V7.P.S. Olen useampana päivänä googlannut hakua ”poliisia epäillään”. Osumia on ollut joka kerta useita satojatuhansia. (minimi 340.000). Vaikka sama aihe olisi kymmenenkin lehden palstoilla, on osumien määrä korkea.

    Kansalaisena haluan poliisi, johon voi luottaa. Virheet ymmärrän, mutta en sitä, että ko. virheitä tehnyt taho saa toimia itsevaltaisesti. Millään poliisin ulkopuolisella taholla ei tunnu olevan toimivaltaa asiassa, joka koskee poliisia.
    Muuta ei tule enää mieleen kuin se, että maahan pitää julistaa poikkeustila, jolloin poliisinkin toimiin voidaan puuttua ((ehkä ei silloinkaan, en tiedä). Tämä ei ole demokratiaa. Jopa kansanedustajiinkin voidaan puuttua mutta ei poliisiin.

    Äänestä

  • Santtu kirjoitti:

    ” V7-12. Siirrän vastausvuoron sisäasianministeri Anne Holmlundille. Poliisihan toimii sisäasiainministeriön alaisuudessa. ”

    Kommentoin Södermanille annettua vastinetta (santtu).
    ---


    V7.T1 "Jos poliisin epäillään syyllistyneen rikokseen, epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajaksi on esitutkintalain 14 §:n 2 momentin mukaan aina määrättävä syyttäjä. Menettelyllä turvataan se, että rikostutkintaa johtaa ja tutkinnan suorittamisen edellyttämistä toimista päättää poliisiorganisaation ulkopuolinen ja sen toiminnasta riippumaton taho.

    V7.T1K: Kuka ratkaisee syytetäänkö ja kuka määrää syyttäjän?
    Kysymys on yhdeltä osaltaan asian ytimessä. Onko poliisilla käytännössä minkäänlaista parlamentaarista päällystakkia ja erityisesti akuutissa tilanteessa.


    V7.T2: Valtakunnansyyttäjänvirasto on määrännyt poliisirikosten tutkinnanjohtajina toimimaan yhteensä 20 eri kihlakunnansyyttäjää ympäri maata.

    V7.T2K: Alla olevan esimerkin mukaiset tapaukset ovat murentaneet luottamusta poliisin toimintaan ja panneet hakemaan vastausta kysymykseen parlamentaarisesta tahosta, jolla on oikeus ottaa tutkinta tarkasteluun ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Onko kumpaakaan näistä tapauksista tutkittu.

    --Valtakunnansyyttäjän viraston kesäkuisen päätöksen (2008) mukaan poliisilla on oikeus väärentää esitutkintapöytäkirja mielensä mukaiseksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä AA pääsi, valtionsyyttäjä BB:n esittelystä jo kesäkuussa 2005 Suomen oikeushistoriaan valehtelemalla, ettei poliisin tekemä väärennös "ole väärennös, koska se on tehty virkavastuulla". Tuolloin kyseessä oli Espoon poliisilaitoksen rikoskomisario CC;n ja rikosylikonstaapeli DD:n tekemä tutkintailmoituksen väärentäminen.
    Tällä kertaa kyseessä oli helsinkiläisen komisarion tekemä koko esitutkintapöytäkirjan väärentäminen, jonka siunasi valtiosyyttäjä EE valtionsyyttäjä FF:n esittelystä (25.6.2008, dnro 253/21/07).--
    http://sanomat24.fi/keskustelu/index.php?PHPSESSID=858cc942a8c57f120fb2875cc93d567b&topic=1234.0



    V7.T3: Poliisitoiminnasta tehtyjä valituksia ja muita kanteluja tutkivat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskanslerinvirasto. Ne suorittavat myös tarkastuksia poliisin yksiköihin sekä antavat vuosittain kertomuksen tarkastustoiminnastaan sekä havaitsemistaan epäkohdista ja puutteista. Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksia selvittäen mahdollisia taloudenhoitoon ja kirjanpitoon liittyviä epäselvyyksiä.

    V7.T3K: Tutkivat, suorittavat tarkastuksia ja antavat kertomuksia. Millä taholla on toimivalta määrätä korjaamaan havaitut epäkohdat?



    V7.T4: Poliisihallinnossa itsessään on kolmiportainen laillisuusvalvontajärjestelmä, joka suorittaa jatkuvaa laillisuusvalvontaa ja toiminnan tarkastuksia sekä vastaa poliisin toimista tehtyihin kanteluihin. Järjestelmään liittyy myös vuosittainen raportointivelvollisuus ylemmälle organisaatiotasolle. Poliisihenkilöstön toimista voi tehdä rikosilmoituksen tai kannella kyseisen poliisiyksikön johdolle, poliisin lääninjohdolle tai poliisin ylijohtona toimivalle sisäasiainministeriön poliisiosastolle.
    Näin ollen poliisitoiminnassa mahdollisesti esiintyviä voimassa olevien lakien rikkomista koskevia epäilyjä tutkivat kolmesta neljään eri poliisihallinnon ulkopuolista viranomaista poliisin oman laillisuusvalvonnan lisäksi. Sisäasiainministeriö pitää tätä valvontajärjestelmäkokonaisuutta riittävänä eikä myöskään näe taloudellisesti ja hallinnollisesti perusteltuna vielä uuden poliisihallinnon ulkopuolisen tutkintaelimen perustamista.

    V7.T4K: Jälleen tutkitaan mutta toimivaltaisesta tahosta ei sanaakaan.

    ” Ohjelmassa haastateltu sisäasianministeriössä noin puoli vuotta työskennellyt virkamies myönsi, että poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa on Suomessa puutteita. Valvonta poikkeaa hänen mukaansa muista EU-maista, koska meiltä puuttuu vakavasti otettava poliisia valvova ulkopuolinen taho.” (lainaus Södermna’in sivuilta; (santtu))
    (http://www.jacobsoderman.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=397&Itemid=38)

    Söderman’in huolen poliisin laittomuuksista ja rikkomuksista jakavat lukuisat kansalaiset.



    V7.T5: Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä poliisiin kohdistuneita mahdollisia väärinkäytösepäilyjä. Todettakoon, että pääosa julkisuudessa esillä olleista epäilyistä on saatettu esitutkintaan juuri poliisin oman, sisäisen laillisuusvalvonnan kautta. Poliisi on itse kyennyt laillisuusvalvonnassaan nostamaan esille ja saattamaan syyttäjän johtamaan esitutkintaan myös vanhoja tapauksia.
    Kaikki poliisin tekemäksi epäillyt rikokset tullaan saattamaan syyttäjäjohtoiseen esitutkintaan. Tutkinnan aloittamista ja kohdistamista luonnollisesti helpottaa se, että esimerkiksi julkisuudessa esitetyt väitteet pystytään yksilöimään mahdollisimman tarkkaan.

    V7.T5K: Erittäin yleisen käsityksen mukaan akseli poliisi – syyttäjä on yksi heikko lenkki koko oikeusjärjestelmässämme.
    (Myös ulosottomies on lain yläpuolella poliisin tapaan. )
    Tavallisella kansalaisella on oltava oikeus saattaa asiansa sellaisen tahon puoleen, jonka puolueettomuuteen se voi luottaa ja jolla taholla on toimivaltaa. Nykyisellä poliisitoimella ei ole parlamentaarista päällystakkia niin kuin oikeusvaltiossa asian kuuluisi olla.

    Koska poliisi määrittelee ”syytä epäillä” –kynnyksen, se voi sen perusteella ryhtyä voimatoimiin (mm. pidätykset, tutkintavankeus yms) pelkän omavaltaisen epäilyn perusteella pidättäen kenet tahansa. Eikä siitä seuraa mitään. Pidätetty vain joutuu kärsimään.
    Kohdassa T2 mainitut valtiosyyttäjien toimet (valtakunnansyyttäjän virasto) kertovat karulla tavalla siitä, miten onnettoman heikoissa kantimissa yksityisen ihmisen asema on hänen joutuessaan poliisin mielivallan kohteeksi.



    V7.T6: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2008
    Sisäasiainministeri Anne Holmlund"

    V7.T6K: Arvoisa sisäasiainministeri: Maastamme puuttuu kipeästi kaivattu poliisia toimia valvova ulkopuolinen taho ja ennen kaikkea taho, jolla on toimivaltaa.



    V7.P.S. Olen useampana päivänä googlannut hakua ”poliisia epäillään”. Osumia on ollut joka kerta useita satojatuhansia. (minimi 340.000). Vaikka sama aihe olisi kymmenenkin lehden palstoilla, on osumien määrä korkea.

    Kansalaisena haluan poliisi, johon voi luottaa. Virheet ymmärrän, mutta en sitä, että ko. virheitä tehnyt taho saa toimia itsevaltaisesti. Millään poliisin ulkopuolisella taholla ei tunnu olevan toimivaltaa asiassa, joka koskee poliisia.
    Muuta ei tule enää mieleen kuin se, että maahan pitää julistaa poikkeustila, jolloin poliisinkin toimiin voidaan puuttua ((ehkä ei silloinkaan, en tiedä). Tämä ei ole demokratiaa. Jopa kansanedustajiinkin voidaan puuttua mutta ei poliisiin.

    ...54 500 000 osuman joukosta haulle earth is flat...
    Maapallo on siis todistettu litteäksi 54,5 miljoonalla nettisivulla.

    Äänestä

  • ViuhCapita kirjoitti:

    ...54 500 000 osuman joukosta haulle earth is flat...
    Maapallo on siis todistettu litteäksi 54,5 miljoonalla nettisivulla.

    Haku kertoo karua viestiä. Senpä vuoksi koko poliisitoimeen on aiheellista saada toimivaltainen parlamentaarinen päällystakki, jolla on uskottavuutta.

    Jacob Södermanin sisäasiainministerille osoittaman kirjeen suunnassa olisi hyvä edetä ja ottaa poliisin päällystakkiasia julkiseen keskusteluun.
    Suomen poliisitoimen asema demokraattisessa ja parlamentaarisessa hallitussa maassa on poikkeuksellinen EU-maiden joukossa.

    Äärimmilleen ajatellen mikään poliisin ulkopuolinen taho ei voi puuttua toimivaltaisesti poliisin toimiin akuutissa tilanteessa vaikka he tekisivät millaisia rikoksia tahansa.

    On turha hurskastella sanomalla, että "eihän nyt noin voi käydä". Tutuskaa sattuneisiin tapauksiin.

    Vai tietääkö joku sellaisen tahon olevan olemassa, joka voi puuttua poliisin toimiin toimivaltaisesti.

    Äänestä

  • 300.000 hakuosumaa kirjoitti:

    Haku kertoo karua viestiä. Senpä vuoksi koko poliisitoimeen on aiheellista saada toimivaltainen parlamentaarinen päällystakki, jolla on uskottavuutta.

    Jacob Södermanin sisäasiainministerille osoittaman kirjeen suunnassa olisi hyvä edetä ja ottaa poliisin päällystakkiasia julkiseen keskusteluun.
    Suomen poliisitoimen asema demokraattisessa ja parlamentaarisessa hallitussa maassa on poikkeuksellinen EU-maiden joukossa.

    Äärimmilleen ajatellen mikään poliisin ulkopuolinen taho ei voi puuttua toimivaltaisesti poliisin toimiin akuutissa tilanteessa vaikka he tekisivät millaisia rikoksia tahansa.

    On turha hurskastella sanomalla, että "eihän nyt noin voi käydä". Tutuskaa sattuneisiin tapauksiin.

    Vai tietääkö joku sellaisen tahon olevan olemassa, joka voi puuttua poliisin toimiin toimivaltaisesti.

    Hakuosumia ei ole 300 000 vaan noin 6 000. Opettelehan käyttämään Googlea ja koeta ymmärtää miten se toimii.

    Äänestä

  • Santtu kirjoitti:

    ” V7-12. Siirrän vastausvuoron sisäasianministeri Anne Holmlundille. Poliisihan toimii sisäasiainministeriön alaisuudessa. ”

    Kommentoin Södermanille annettua vastinetta (santtu).
    ---


    V7.T1 "Jos poliisin epäillään syyllistyneen rikokseen, epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajaksi on esitutkintalain 14 §:n 2 momentin mukaan aina määrättävä syyttäjä. Menettelyllä turvataan se, että rikostutkintaa johtaa ja tutkinnan suorittamisen edellyttämistä toimista päättää poliisiorganisaation ulkopuolinen ja sen toiminnasta riippumaton taho.

    V7.T1K: Kuka ratkaisee syytetäänkö ja kuka määrää syyttäjän?
    Kysymys on yhdeltä osaltaan asian ytimessä. Onko poliisilla käytännössä minkäänlaista parlamentaarista päällystakkia ja erityisesti akuutissa tilanteessa.


    V7.T2: Valtakunnansyyttäjänvirasto on määrännyt poliisirikosten tutkinnanjohtajina toimimaan yhteensä 20 eri kihlakunnansyyttäjää ympäri maata.

    V7.T2K: Alla olevan esimerkin mukaiset tapaukset ovat murentaneet luottamusta poliisin toimintaan ja panneet hakemaan vastausta kysymykseen parlamentaarisesta tahosta, jolla on oikeus ottaa tutkinta tarkasteluun ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Onko kumpaakaan näistä tapauksista tutkittu.

    --Valtakunnansyyttäjän viraston kesäkuisen päätöksen (2008) mukaan poliisilla on oikeus väärentää esitutkintapöytäkirja mielensä mukaiseksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä AA pääsi, valtionsyyttäjä BB:n esittelystä jo kesäkuussa 2005 Suomen oikeushistoriaan valehtelemalla, ettei poliisin tekemä väärennös "ole väärennös, koska se on tehty virkavastuulla". Tuolloin kyseessä oli Espoon poliisilaitoksen rikoskomisario CC;n ja rikosylikonstaapeli DD:n tekemä tutkintailmoituksen väärentäminen.
    Tällä kertaa kyseessä oli helsinkiläisen komisarion tekemä koko esitutkintapöytäkirjan väärentäminen, jonka siunasi valtiosyyttäjä EE valtionsyyttäjä FF:n esittelystä (25.6.2008, dnro 253/21/07).--
    http://sanomat24.fi/keskustelu/index.php?PHPSESSID=858cc942a8c57f120fb2875cc93d567b&topic=1234.0



    V7.T3: Poliisitoiminnasta tehtyjä valituksia ja muita kanteluja tutkivat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskanslerinvirasto. Ne suorittavat myös tarkastuksia poliisin yksiköihin sekä antavat vuosittain kertomuksen tarkastustoiminnastaan sekä havaitsemistaan epäkohdista ja puutteista. Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksia selvittäen mahdollisia taloudenhoitoon ja kirjanpitoon liittyviä epäselvyyksiä.

    V7.T3K: Tutkivat, suorittavat tarkastuksia ja antavat kertomuksia. Millä taholla on toimivalta määrätä korjaamaan havaitut epäkohdat?



    V7.T4: Poliisihallinnossa itsessään on kolmiportainen laillisuusvalvontajärjestelmä, joka suorittaa jatkuvaa laillisuusvalvontaa ja toiminnan tarkastuksia sekä vastaa poliisin toimista tehtyihin kanteluihin. Järjestelmään liittyy myös vuosittainen raportointivelvollisuus ylemmälle organisaatiotasolle. Poliisihenkilöstön toimista voi tehdä rikosilmoituksen tai kannella kyseisen poliisiyksikön johdolle, poliisin lääninjohdolle tai poliisin ylijohtona toimivalle sisäasiainministeriön poliisiosastolle.
    Näin ollen poliisitoiminnassa mahdollisesti esiintyviä voimassa olevien lakien rikkomista koskevia epäilyjä tutkivat kolmesta neljään eri poliisihallinnon ulkopuolista viranomaista poliisin oman laillisuusvalvonnan lisäksi. Sisäasiainministeriö pitää tätä valvontajärjestelmäkokonaisuutta riittävänä eikä myöskään näe taloudellisesti ja hallinnollisesti perusteltuna vielä uuden poliisihallinnon ulkopuolisen tutkintaelimen perustamista.

    V7.T4K: Jälleen tutkitaan mutta toimivaltaisesta tahosta ei sanaakaan.

    ” Ohjelmassa haastateltu sisäasianministeriössä noin puoli vuotta työskennellyt virkamies myönsi, että poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa on Suomessa puutteita. Valvonta poikkeaa hänen mukaansa muista EU-maista, koska meiltä puuttuu vakavasti otettava poliisia valvova ulkopuolinen taho.” (lainaus Södermna’in sivuilta; (santtu))
    (http://www.jacobsoderman.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=397&Itemid=38)

    Söderman’in huolen poliisin laittomuuksista ja rikkomuksista jakavat lukuisat kansalaiset.



    V7.T5: Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä poliisiin kohdistuneita mahdollisia väärinkäytösepäilyjä. Todettakoon, että pääosa julkisuudessa esillä olleista epäilyistä on saatettu esitutkintaan juuri poliisin oman, sisäisen laillisuusvalvonnan kautta. Poliisi on itse kyennyt laillisuusvalvonnassaan nostamaan esille ja saattamaan syyttäjän johtamaan esitutkintaan myös vanhoja tapauksia.
    Kaikki poliisin tekemäksi epäillyt rikokset tullaan saattamaan syyttäjäjohtoiseen esitutkintaan. Tutkinnan aloittamista ja kohdistamista luonnollisesti helpottaa se, että esimerkiksi julkisuudessa esitetyt väitteet pystytään yksilöimään mahdollisimman tarkkaan.

    V7.T5K: Erittäin yleisen käsityksen mukaan akseli poliisi – syyttäjä on yksi heikko lenkki koko oikeusjärjestelmässämme.
    (Myös ulosottomies on lain yläpuolella poliisin tapaan. )
    Tavallisella kansalaisella on oltava oikeus saattaa asiansa sellaisen tahon puoleen, jonka puolueettomuuteen se voi luottaa ja jolla taholla on toimivaltaa. Nykyisellä poliisitoimella ei ole parlamentaarista päällystakkia niin kuin oikeusvaltiossa asian kuuluisi olla.

    Koska poliisi määrittelee ”syytä epäillä” –kynnyksen, se voi sen perusteella ryhtyä voimatoimiin (mm. pidätykset, tutkintavankeus yms) pelkän omavaltaisen epäilyn perusteella pidättäen kenet tahansa. Eikä siitä seuraa mitään. Pidätetty vain joutuu kärsimään.
    Kohdassa T2 mainitut valtiosyyttäjien toimet (valtakunnansyyttäjän virasto) kertovat karulla tavalla siitä, miten onnettoman heikoissa kantimissa yksityisen ihmisen asema on hänen joutuessaan poliisin mielivallan kohteeksi.



    V7.T6: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2008
    Sisäasiainministeri Anne Holmlund"

    V7.T6K: Arvoisa sisäasiainministeri: Maastamme puuttuu kipeästi kaivattu poliisia toimia valvova ulkopuolinen taho ja ennen kaikkea taho, jolla on toimivaltaa.



    V7.P.S. Olen useampana päivänä googlannut hakua ”poliisia epäillään”. Osumia on ollut joka kerta useita satojatuhansia. (minimi 340.000). Vaikka sama aihe olisi kymmenenkin lehden palstoilla, on osumien määrä korkea.

    Kansalaisena haluan poliisi, johon voi luottaa. Virheet ymmärrän, mutta en sitä, että ko. virheitä tehnyt taho saa toimia itsevaltaisesti. Millään poliisin ulkopuolisella taholla ei tunnu olevan toimivaltaa asiassa, joka koskee poliisia.
    Muuta ei tule enää mieleen kuin se, että maahan pitää julistaa poikkeustila, jolloin poliisinkin toimiin voidaan puuttua ((ehkä ei silloinkaan, en tiedä). Tämä ei ole demokratiaa. Jopa kansanedustajiinkin voidaan puuttua mutta ei poliisiin.

    Ei nyt ihan suoria vastauksia, mutta ainakin kommentteja.

    1. Poliisilla ei ole mitään erillistä parlamentaarista päällystakkia. Edellisestä vastauksesta kävi jo ilmi poliisin toimien oikeellisuuden valvonta. On olemassa valtioita joissa poliisi voidaan määrätä olemaan tutkimatta jotain juttuja, sekä määrätä keräämään todisteita tiettyjä asioita vastaan. Niitä valtioita kutsutaan yleensä diktatuureiksi. Näissä valtioissa ei myöskään ole riippumatonta oikeuslaitosta.

    2. Poliisikouluun valittavilla pitää olla nuhteeton tausta. Lähtökohtaisesti etsitään rehellisiä ihmisiä. Aina joukkoon mahtuu kaikenlaista väkeä, ja aika muuttaa ihmisiä. Mistä päin maailmaa kuvittelet löytyvän valtion, jossa poliisi on täysin nuhteeton ja erehtymätön? Tai kertoisitko miten taataan parlamentaarisen päällystakin nuhteettomuus ja erehtymättömyys?

    3. Suopmessa poliisin tutkimat asiat käsittelee kaikin tavoin riippumaton oikeuslaitos. Se ratkaisee viime kädessä onko tuomittavan jutun esitutkinta tapahtunut lain mukaan.

    4. Väite: "Koska poliisi määrittelee ”syytä epäillä” –kynnyksen, se voi sen perusteella ryhtyä voimatoimiin (mm. pidätykset, tutkintavankeus yms) pelkän omavaltaisen epäilyn perusteella pidättäen kenet tahansa."
    Ei pidä paikkaansa. Poliisilaissa on tarkkaan määrätty edellytykset pidätykselle. Tätä lakia noudattaen on pidätyksetkin tehtävä. Isompi asiavirhe väitteessä on poliisin tekemä tutkintavankeus. Poliisi ei voi vangita ketään, sen vangitsemisen määrää aina riippumaton tuomioistuin. Pienempi asiavirhe; voimatoimiin(?), eli voiman käyttöön poliisi saattaa joutua tehtävää suorittaessaan. Voimatoimien käyttö kentällä on arvioitava usein ohikiitävässä hetkessä, ja lopputuloksen saa lukea lehdistä. Riittääkö kiinniotettavalle käskeminen tiukalla äänellä, lasketaanko konepistoolilla sarja lävitse vai tehdäänkö jotain siltä väliltä.

    5. Ainoa toimivaltainen taho on oikeuslaitos. Ihan kuten demokratian perusperiaatteiden mukaan kuuluukin olla. Oikeuslaitos ratkaisee ja tuomitsee lakien rikkomiset, ei mikään yksittäinen instanssi.

    Äänestä

  • edes hakuja kirjoitti:

    Hakuosumia ei ole 300 000 vaan noin 6 000. Opettelehan käyttämään Googlea ja koeta ymmärtää miten se toimii.

    Osumia 5.4.2009 klo 13.28 googlaamalla.
    Yahoo antaa hiemna toisenlaisen luvun, mutta suuruusluokka on sama.

    Google:
    kaikkialta internetistä 358.000 osumaa
    suomenkileisiltä sivuilta 1.750.000 osumaa
    sivuja maasta Suomi 351.000 osumaa

    Tämä suuruusluokka on omalla koneella haettaessa lähes aina. Joskus ruuhka-aikoina osumia on noin 300.000 osumaa.

    Hakua voi jokainen kokeilla omalla koneellaan. ja nähdä tilanteen.

    Jos hakutoimissani on jotain pielessä, niin voinet keertoa miten suoritat haun.

    Oma koneeni sijaitsee Suomessa ja Hgissä.
    Kokeilkaa hyvät ihmiset itse hakua ja todetkaa itse hakutulos.
    Herätkää Suomessa vallitsevaan tilanteeseen.

    Eikö kunnollisten ja OIKEIDEN poliisien piirissä ala vähitellen tapahtumaan herätys! Kuinka pitkälle rehellisten ja oikeudentuntoisten poliisien omatunto venyy. Ja eduskunnassa oikeiden kansanedustajien.
    Kansanedustajien on hyvä tiedostaa millaisessa jamassa tavallinen ihminen on poliisitoimen kanssa.

    Kansanedustajat on syytä pitää hereillä ja olla heihin yhteydessä. Samoin sisäasiainministeriöön.

    Äänestä

  • yli 300.000 osumaa kirjoitti:

    Osumia 5.4.2009 klo 13.28 googlaamalla.
    Yahoo antaa hiemna toisenlaisen luvun, mutta suuruusluokka on sama.

    Google:
    kaikkialta internetistä 358.000 osumaa
    suomenkileisiltä sivuilta 1.750.000 osumaa
    sivuja maasta Suomi 351.000 osumaa

    Tämä suuruusluokka on omalla koneella haettaessa lähes aina. Joskus ruuhka-aikoina osumia on noin 300.000 osumaa.

    Hakua voi jokainen kokeilla omalla koneellaan. ja nähdä tilanteen.

    Jos hakutoimissani on jotain pielessä, niin voinet keertoa miten suoritat haun.

    Oma koneeni sijaitsee Suomessa ja Hgissä.
    Kokeilkaa hyvät ihmiset itse hakua ja todetkaa itse hakutulos.
    Herätkää Suomessa vallitsevaan tilanteeseen.

    Eikö kunnollisten ja OIKEIDEN poliisien piirissä ala vähitellen tapahtumaan herätys! Kuinka pitkälle rehellisten ja oikeudentuntoisten poliisien omatunto venyy. Ja eduskunnassa oikeiden kansanedustajien.
    Kansanedustajien on hyvä tiedostaa millaisessa jamassa tavallinen ihminen on poliisitoimen kanssa.

    Kansanedustajat on syytä pitää hereillä ja olla heihin yhteydessä. Samoin sisäasiainministeriöön.

    Haet tekstejä joissa esiintyy sanat poliisia ja epäillään. Mikäli tarkoitus on etsiä "poliisia epäillään", pitää hakuun laittaa nuo lainausmerkit. Tähän malliin:
    http://www.google.fi/search?sourceid=chrome&ie=UTF-8&q="Poliisia epäillään"

    Äänestä

  • kysymyksiin kirjoitti:

    Ei nyt ihan suoria vastauksia, mutta ainakin kommentteja.

    1. Poliisilla ei ole mitään erillistä parlamentaarista päällystakkia. Edellisestä vastauksesta kävi jo ilmi poliisin toimien oikeellisuuden valvonta. On olemassa valtioita joissa poliisi voidaan määrätä olemaan tutkimatta jotain juttuja, sekä määrätä keräämään todisteita tiettyjä asioita vastaan. Niitä valtioita kutsutaan yleensä diktatuureiksi. Näissä valtioissa ei myöskään ole riippumatonta oikeuslaitosta.

    2. Poliisikouluun valittavilla pitää olla nuhteeton tausta. Lähtökohtaisesti etsitään rehellisiä ihmisiä. Aina joukkoon mahtuu kaikenlaista väkeä, ja aika muuttaa ihmisiä. Mistä päin maailmaa kuvittelet löytyvän valtion, jossa poliisi on täysin nuhteeton ja erehtymätön? Tai kertoisitko miten taataan parlamentaarisen päällystakin nuhteettomuus ja erehtymättömyys?

    3. Suopmessa poliisin tutkimat asiat käsittelee kaikin tavoin riippumaton oikeuslaitos. Se ratkaisee viime kädessä onko tuomittavan jutun esitutkinta tapahtunut lain mukaan.

    4. Väite: "Koska poliisi määrittelee ”syytä epäillä” –kynnyksen, se voi sen perusteella ryhtyä voimatoimiin (mm. pidätykset, tutkintavankeus yms) pelkän omavaltaisen epäilyn perusteella pidättäen kenet tahansa."
    Ei pidä paikkaansa. Poliisilaissa on tarkkaan määrätty edellytykset pidätykselle. Tätä lakia noudattaen on pidätyksetkin tehtävä. Isompi asiavirhe väitteessä on poliisin tekemä tutkintavankeus. Poliisi ei voi vangita ketään, sen vangitsemisen määrää aina riippumaton tuomioistuin. Pienempi asiavirhe; voimatoimiin(?), eli voiman käyttöön poliisi saattaa joutua tehtävää suorittaessaan. Voimatoimien käyttö kentällä on arvioitava usein ohikiitävässä hetkessä, ja lopputuloksen saa lukea lehdistä. Riittääkö kiinniotettavalle käskeminen tiukalla äänellä, lasketaanko konepistoolilla sarja lävitse vai tehdäänkö jotain siltä väliltä.

    5. Ainoa toimivaltainen taho on oikeuslaitos. Ihan kuten demokratian perusperiaatteiden mukaan kuuluukin olla. Oikeuslaitos ratkaisee ja tuomitsee lakien rikkomiset, ei mikään yksittäinen instanssi.

    Poliisi valvoo poliisia. Muutoin poliisi on lähes tyystin lain ulottumattomissa.
    Pahin näkymä näyttää olevan totta.

    Kommenttien kommentteja. (santtu)

    ----

    1. Poliisilla ei ole mitään erillistä parlamentaarista päällystakkia.

    V511 Edellisestä vastauksesta kävi jo ilmi poliisin toimien oikeellisuuden valvonta.
    S511: Poliisin itsensä suorittama valvonta ei ole valvontaa vaan silmän lumetta. Poliisi voi itse päättää mitä se tekee.
    Ja mikä poliisin sisällä oleva panee toimeen havaittujen epäkohtien korjaamisen. Onko poliisilla toimivaltaista valvontaa?

    V512: On olemassa valtioita joissa poliisi voidaan määrätä olemaan tutkimatta jotain juttuja, sekä määrätä keräämään todisteita tiettyjä asioita vastaan. Niitä valtioita kutsutaan yleensä diktatuureiksi.
    S512: Tutustu Suomen poliisilaitoksen piirissä tehtyihin ratkaisuihin. Nytkin on menossa juuri tuo diktatuurimenettely.
    Kokemukseni mukaan elämme Suomessa poliisidiktatuurissa. Poliisi itse määrää kaiken eikä muilla ole siihen sanan sijaa. Oletuksena on, että poliisi tekee oikein. Ja ellei poliisi tee oikein, poliisi on sittenkin oikeassa.
    Törmäsin tänä keväänä tähän logiikkaan karulla tavalla. Voimakoneistolla ei ole valvojaa ja se on täysin itseriittoinen.
    Lakien ulottumattomissa oleva poliisi tarvitsee parlamentaarisen ja toimivaltaisen päällystakin.
    Kun valitaan järjestelmä valitaan samalla siihen liittyvät ongelmat. Mutta parempi parlamentarismi ongelmineen kuin lakien ulottumattomissa oleva itseriittoisuus.

    V513: Näissä valtioissa ei myöskään ole riippumatonta oikeuslaitosta.
    S513: Suomessa on riippumaton oikeuslaitos. EU-maiden piirissä poliisinkin ulkopuolista valvontaa pidetään tarpeellisena.

    2. Poliisikouluun valittavilla pitää olla nuhteeton tausta. Lähtökohtaisesti etsitään rehellisiä ihmisiä. Aina joukkoon mahtuu kaikenlaista väkeä, ja aika muuttaa ihmisiä. Mistä päin maailmaa kuvittelet löytyvän valtion, jossa poliisi on täysin nuhteeton ja erehtymätön? Tai kertoisitko miten taataan parlamentaarisen päällystakin nuhteettomuus ja erehtymättömyys?
    S521: Täydellistä nuhteettomuutta en ole hakemassakaan. Parlamentaarinen ja toimivaltainen valvonta takaisi sen, että asiaa ovat tarkastelemassa muutkin kuin poliisi ja se voisi linjata tutkimusta ja tarvittaessa määrätä uuden tutkinnan. Riippumattoman ulkopuolisen elimen käyttäminen tulisi kyseeseen varmaan aika harvoin, mutta jo sen olemassaolo ja toimivaltaisuus toimisivat poliisin toimintaa ryhdittävänä voimana.
    Mitä pahaa parlamentaarisessa päällystakissa on?

    Suomen poliisitoimen ”valvonta” on melkoinen oudokki EU-maiden joukossa. Käytännössä meillä ei ole toimivaltaista valvontaa. Ylimmällä poliisihallinnon portaalla tehtyihin päätöksiin ei voi puuttua olivatpa päätökset millaisia tahansa tai kuinka rikollisia tahansa.
    Vai voiko?
    Jos ulkopuolinen toimivaltainen elin olisi olemassa, seuraavaankin korkeimmalla poliisihallinnon tasolla tapahtuneeseen päätökseen olisi voitu puuttua. Vai voiko teoriassakaan joku puuttua tähän tapaukseen? Ja onko tähän puututtu?

    --Valtakunnansyyttäjän viraston kesäkuisen päätöksen (2008) mukaan poliisilla on oikeus väärentää esitutkintapöytäkirja mielensä mukaiseksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä AA pääsi, valtionsyyttäjä BB:n esittelystä jo kesäkuussa 2005 Suomen oikeushistoriaan valehtelemalla, ettei poliisin tekemä väärennös "ole väärennös, koska se on tehty virkavastuulla". Tuolloin kyseessä oli Espoon poliisilaitoksen rikoskomisario CC;n ja rikosylikonstaapeli DD:n tekemä tutkintailmoituksen väärentäminen.
    Tällä kertaa kyseessä oli helsinkiläisen komisarion tekemä koko esitutkintapöytäkirjan väärentäminen, jonka siunasi valtiosyyttäjä EE valtionsyyttäjä FF:n esittelystä (25.6.2008, dnro 253/21/07).--
    http://sanomat24.fi/keskustelu/index.php?PHPSESSID=858c c942a8c57f120fb2875cc93d567b&topic=1234.0

    Tällaisia juttuja netti vilisee ja niistä olisi päästävä eroon. Uskottava ulkopuolinen toimivaltainen päällystakki on tarpeen. Se on kansalaisten etu ja samalla koko poliisitoimen etu.
    Eivät poliisit ole itseään varten vaan kansalaisia varten. Ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus lausua mielipiteensä siitä, miten heidän sopimaansa hallintojärjestelmää valvotaan ja sovelletaan käytäntöön. Eduskunnan tulisi katsoa asioita kansalaisten tarpeiden näkökulmasta ja saattaa säädökset vastaamaan todellisia tarpeita. Nyt virkakoneisto on olemassa ikään kuin itseään varten. Erityisesti poliisi, joka itseriittoisena on lakien ulottumattomissa.

    3. Suomessa poliisin tutkimat asiat käsittelee kaikin tavoin riippumaton oikeuslaitos. Se ratkaisee viime kädessä onko tuomittavan jutun esitutkinta tapahtunut lain mukaan.
    S531: Palaan vielä tuohon valtakunnan syyttäjän viraston päätökseen (edellä). Kaikesta huolimatta poliisin päätökset lienevät pääsääntöisesti kohdallaan. Tietyissä tilanteissa poliisi näyttää olevan haluton puuttumaan epämieluisiin asioihin.

    Poliisin suorittamat esitutkintaan liittyvät laittomuudet ja tutkinnan suorittaminen sivurajan tuntumassa pelaten ei viime aikaisten tapahtumien valossa ole lainkaan harvinaista.

    4. Väite: "Koska poliisi määrittelee ”syytä epäillä” –kynnyksen, se voi sen perusteella ryhtyä voimatoimiin (mm. pidätykset, tutkintavankeus yms) pelkän omavaltaisen epäilyn perusteella pidättäen kenet tahansa."

    V541: Ei pidä paikkaansa. Poliisilaissa on tarkkaan määrätty edellytykset pidätykselle. Tätä lakia noudattaen on pidätyksetkin tehtävä.
    S541: Poliisi arvioi. Kenellä ulkopuolisella on mahdollisuus puuttua asiaan. Ei kellään, vaan kun poliisi sanoo, että asia on näin, niin se on näin. Sanominen voidaan sovittaa lakien mukaiseksi. Mutta olisiko sanominen/päätös yleisen oikeustajun kannalta voinut olla toinenkin ja oikeudentajua kunnioittava, siihen ei voida puuttua eikä poliisin perusteita tarkastella.

    V542: Isompi asiavirhe väitteessä on poliisin tekemä tutkintavankeus. Poliisi ei voi vangita ketään, sen vangitsemisen määrää aina riippumaton tuomioistuin.
    S542: Olen harrastelija (kuten olet varmaan huomannut) yksityiskohdissa ja kiitollinen asiallisista oikaisuista samoin kuin vastauksistasi ja kommentoinnista.

    V543: Pienempi asiavirhe; voimatoimiin(?), eli voiman käyttöön poliisi saattaa joutua tehtävää suorittaessaan. Voimatoimien käyttö kentällä on arvioitava usein ohikiitävässä hetkessä, ja lopputuloksen saa lukea lehdistä. Riittääkö kiinniotettavalle käskeminen tiukalla äänellä, lasketaanko konepistoolilla sarja lävitse vai tehdäänkö jotain siltä väliltä.
    S543: Poliisi on voimatoimiin oikeutettu organisaatio. Myös mummo sängystä lähtee mukaan, jos niin halutaan tai bandidoksen -jäsen pyörältään. Ja kaikki siltä väliltä. Eikä tapahtumille kukaan muu kuin poliisi voi mitään.

    5. Ainoa toimivaltainen taho on oikeuslaitos.
    S551: Tuomioissa näin kuuluukin olla. Mutta akuuteissa ja kenttätilanteissa tilanteissa ja esim. esitutkinnassa ainoastaan poliisi on ratkaisija. Näiden akuuttien ja kenttätilanteiden tilanteiden tarkastelemista varten perään kuulutan toimivaltaista parlamentaarista elintä. Kiistatilanteissa toimivaltainen elin puhdistaisi ilmapiiriä vaikka ei voisikaan poistaa kaikkia pilviä ja savuavia kohteita. Kaikissa järjestelmissä on heikkoutensa mutta mätä rakenne pitää todeta mädäksi rakenteeksi ja korjata tilanne. Elämme nyt FDR:ssä.

    V552: Ihan kuten demokratian perusperiaatteiden mukaan kuuluukin olla.
    S552: Demokratian perusperiaatteiden mukaan poliisikaan ei saa olla lain ulottumattomissa, niin kuin se usein on.

    V553: Oikeuslaitos ratkaisee ja tuomitsee lakien rikkomiset, ei mikään yksittäinen instanssi.
    S553: Näin kuuluukin olla. Mutta kuka/mikä tuo asiat oikeuslaitoksen piiriin?
    Ympyrä sulkeutuu.
    1)   Kuka/mikä taho voi tuoda oikeuslaitoksen ratkaistavaksi asioita. Poliisi! Voiko joku muu?
    2)   Mikä muu taho poliisin lisäksi voi määrätä suoritettavaksi tapauksen tutkinnan? Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies kun tapauksesta on kulunut muutama vuosi?
    3)   Onko poliisin tuotava muun tahon tutkittavaksi antama/määräämä juttu oikeuteen vai voiko syyttäjä todeta, että ”asia ei anna aihetta jatkotoimiin”?

    Äänestä

  • pielessä kirjoitti:

    Haet tekstejä joissa esiintyy sanat poliisia ja epäillään. Mikäli tarkoitus on etsiä "poliisia epäillään", pitää hakuun laittaa nuo lainausmerkit. Tähän malliin:
    http://www.google.fi/search?sourceid=chrome&ie=UTF-8&q="Poliisia epäillään"

    Tarkennuksesi on paikallan

    Selvennyksenä hakuuni:
    Haen tekstejä, joissa on sana "poliisia" ja sana "epäillään" samassa tekstissä mutta ei välttämättä peräkkäisinä muodossa "poliisia epäillään". Hakuni sisältyy ylimääräisiä osumia.

    Haarukoin suuruusluokkaa.

    Äänestä

  • tekstejä kirjoitti:

    Tarkennuksesi on paikallan

    Selvennyksenä hakuuni:
    Haen tekstejä, joissa on sana "poliisia" ja sana "epäillään" samassa tekstissä mutta ei välttämättä peräkkäisinä muodossa "poliisia epäillään". Hakuni sisältyy ylimääräisiä osumia.

    Haarukoin suuruusluokkaa.

    aikaiseksi "poliisia epäillään" haku tuotti 7920 osumaa. Etusivun 10 haun analyysi:
    - kaikissa oli kysymys nimenomaan poliisin tekemistä rikkeistä
    - 10% ulkomailta
    - 20% keskustelupalstoilta uutisten perusteella
    - 20% Kauhajoen ampumavälikohtauksen vuoksi (2x sama uutinen/epäily)
    - kaikki median uutisoimia, tai uutisista keskustelupalstoilla käytyjä keskusteluja

    Oma hakusi osuu tapauksiin, joissa ei ole epäilystä poliisin tekemistä rikkomuksista. Vrt. POLIISIA kiinnostavat miehen bla blaa, miehen EPÄILLÄÄN bla blaa.

    Äänestä

  • Santtu kirjoitti:

    Poliisi valvoo poliisia. Muutoin poliisi on lähes tyystin lain ulottumattomissa.
    Pahin näkymä näyttää olevan totta.

    Kommenttien kommentteja. (santtu)

    ----

    1. Poliisilla ei ole mitään erillistä parlamentaarista päällystakkia.

    V511 Edellisestä vastauksesta kävi jo ilmi poliisin toimien oikeellisuuden valvonta.
    S511: Poliisin itsensä suorittama valvonta ei ole valvontaa vaan silmän lumetta. Poliisi voi itse päättää mitä se tekee.
    Ja mikä poliisin sisällä oleva panee toimeen havaittujen epäkohtien korjaamisen. Onko poliisilla toimivaltaista valvontaa?

    V512: On olemassa valtioita joissa poliisi voidaan määrätä olemaan tutkimatta jotain juttuja, sekä määrätä keräämään todisteita tiettyjä asioita vastaan. Niitä valtioita kutsutaan yleensä diktatuureiksi.
    S512: Tutustu Suomen poliisilaitoksen piirissä tehtyihin ratkaisuihin. Nytkin on menossa juuri tuo diktatuurimenettely.
    Kokemukseni mukaan elämme Suomessa poliisidiktatuurissa. Poliisi itse määrää kaiken eikä muilla ole siihen sanan sijaa. Oletuksena on, että poliisi tekee oikein. Ja ellei poliisi tee oikein, poliisi on sittenkin oikeassa.
    Törmäsin tänä keväänä tähän logiikkaan karulla tavalla. Voimakoneistolla ei ole valvojaa ja se on täysin itseriittoinen.
    Lakien ulottumattomissa oleva poliisi tarvitsee parlamentaarisen ja toimivaltaisen päällystakin.
    Kun valitaan järjestelmä valitaan samalla siihen liittyvät ongelmat. Mutta parempi parlamentarismi ongelmineen kuin lakien ulottumattomissa oleva itseriittoisuus.

    V513: Näissä valtioissa ei myöskään ole riippumatonta oikeuslaitosta.
    S513: Suomessa on riippumaton oikeuslaitos. EU-maiden piirissä poliisinkin ulkopuolista valvontaa pidetään tarpeellisena.

    2. Poliisikouluun valittavilla pitää olla nuhteeton tausta. Lähtökohtaisesti etsitään rehellisiä ihmisiä. Aina joukkoon mahtuu kaikenlaista väkeä, ja aika muuttaa ihmisiä. Mistä päin maailmaa kuvittelet löytyvän valtion, jossa poliisi on täysin nuhteeton ja erehtymätön? Tai kertoisitko miten taataan parlamentaarisen päällystakin nuhteettomuus ja erehtymättömyys?
    S521: Täydellistä nuhteettomuutta en ole hakemassakaan. Parlamentaarinen ja toimivaltainen valvonta takaisi sen, että asiaa ovat tarkastelemassa muutkin kuin poliisi ja se voisi linjata tutkimusta ja tarvittaessa määrätä uuden tutkinnan. Riippumattoman ulkopuolisen elimen käyttäminen tulisi kyseeseen varmaan aika harvoin, mutta jo sen olemassaolo ja toimivaltaisuus toimisivat poliisin toimintaa ryhdittävänä voimana.
    Mitä pahaa parlamentaarisessa päällystakissa on?

    Suomen poliisitoimen ”valvonta” on melkoinen oudokki EU-maiden joukossa. Käytännössä meillä ei ole toimivaltaista valvontaa. Ylimmällä poliisihallinnon portaalla tehtyihin päätöksiin ei voi puuttua olivatpa päätökset millaisia tahansa tai kuinka rikollisia tahansa.
    Vai voiko?
    Jos ulkopuolinen toimivaltainen elin olisi olemassa, seuraavaankin korkeimmalla poliisihallinnon tasolla tapahtuneeseen päätökseen olisi voitu puuttua. Vai voiko teoriassakaan joku puuttua tähän tapaukseen? Ja onko tähän puututtu?

    --Valtakunnansyyttäjän viraston kesäkuisen päätöksen (2008) mukaan poliisilla on oikeus väärentää esitutkintapöytäkirja mielensä mukaiseksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä AA pääsi, valtionsyyttäjä BB:n esittelystä jo kesäkuussa 2005 Suomen oikeushistoriaan valehtelemalla, ettei poliisin tekemä väärennös "ole väärennös, koska se on tehty virkavastuulla". Tuolloin kyseessä oli Espoon poliisilaitoksen rikoskomisario CC;n ja rikosylikonstaapeli DD:n tekemä tutkintailmoituksen väärentäminen.
    Tällä kertaa kyseessä oli helsinkiläisen komisarion tekemä koko esitutkintapöytäkirjan väärentäminen, jonka siunasi valtiosyyttäjä EE valtionsyyttäjä FF:n esittelystä (25.6.2008, dnro 253/21/07).--
    http://sanomat24.fi/keskustelu/index.php?PHPSESSID=858c c942a8c57f120fb2875cc93d567b&topic=1234.0

    Tällaisia juttuja netti vilisee ja niistä olisi päästävä eroon. Uskottava ulkopuolinen toimivaltainen päällystakki on tarpeen. Se on kansalaisten etu ja samalla koko poliisitoimen etu.
    Eivät poliisit ole itseään varten vaan kansalaisia varten. Ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus lausua mielipiteensä siitä, miten heidän sopimaansa hallintojärjestelmää valvotaan ja sovelletaan käytäntöön. Eduskunnan tulisi katsoa asioita kansalaisten tarpeiden näkökulmasta ja saattaa säädökset vastaamaan todellisia tarpeita. Nyt virkakoneisto on olemassa ikään kuin itseään varten. Erityisesti poliisi, joka itseriittoisena on lakien ulottumattomissa.

    3. Suomessa poliisin tutkimat asiat käsittelee kaikin tavoin riippumaton oikeuslaitos. Se ratkaisee viime kädessä onko tuomittavan jutun esitutkinta tapahtunut lain mukaan.
    S531: Palaan vielä tuohon valtakunnan syyttäjän viraston päätökseen (edellä). Kaikesta huolimatta poliisin päätökset lienevät pääsääntöisesti kohdallaan. Tietyissä tilanteissa poliisi näyttää olevan haluton puuttumaan epämieluisiin asioihin.

    Poliisin suorittamat esitutkintaan liittyvät laittomuudet ja tutkinnan suorittaminen sivurajan tuntumassa pelaten ei viime aikaisten tapahtumien valossa ole lainkaan harvinaista.

    4. Väite: "Koska poliisi määrittelee ”syytä epäillä” –kynnyksen, se voi sen perusteella ryhtyä voimatoimiin (mm. pidätykset, tutkintavankeus yms) pelkän omavaltaisen epäilyn perusteella pidättäen kenet tahansa."

    V541: Ei pidä paikkaansa. Poliisilaissa on tarkkaan määrätty edellytykset pidätykselle. Tätä lakia noudattaen on pidätyksetkin tehtävä.
    S541: Poliisi arvioi. Kenellä ulkopuolisella on mahdollisuus puuttua asiaan. Ei kellään, vaan kun poliisi sanoo, että asia on näin, niin se on näin. Sanominen voidaan sovittaa lakien mukaiseksi. Mutta olisiko sanominen/päätös yleisen oikeustajun kannalta voinut olla toinenkin ja oikeudentajua kunnioittava, siihen ei voida puuttua eikä poliisin perusteita tarkastella.

    V542: Isompi asiavirhe väitteessä on poliisin tekemä tutkintavankeus. Poliisi ei voi vangita ketään, sen vangitsemisen määrää aina riippumaton tuomioistuin.
    S542: Olen harrastelija (kuten olet varmaan huomannut) yksityiskohdissa ja kiitollinen asiallisista oikaisuista samoin kuin vastauksistasi ja kommentoinnista.

    V543: Pienempi asiavirhe; voimatoimiin(?), eli voiman käyttöön poliisi saattaa joutua tehtävää suorittaessaan. Voimatoimien käyttö kentällä on arvioitava usein ohikiitävässä hetkessä, ja lopputuloksen saa lukea lehdistä. Riittääkö kiinniotettavalle käskeminen tiukalla äänellä, lasketaanko konepistoolilla sarja lävitse vai tehdäänkö jotain siltä väliltä.
    S543: Poliisi on voimatoimiin oikeutettu organisaatio. Myös mummo sängystä lähtee mukaan, jos niin halutaan tai bandidoksen -jäsen pyörältään. Ja kaikki siltä väliltä. Eikä tapahtumille kukaan muu kuin poliisi voi mitään.

    5. Ainoa toimivaltainen taho on oikeuslaitos.
    S551: Tuomioissa näin kuuluukin olla. Mutta akuuteissa ja kenttätilanteissa tilanteissa ja esim. esitutkinnassa ainoastaan poliisi on ratkaisija. Näiden akuuttien ja kenttätilanteiden tilanteiden tarkastelemista varten perään kuulutan toimivaltaista parlamentaarista elintä. Kiistatilanteissa toimivaltainen elin puhdistaisi ilmapiiriä vaikka ei voisikaan poistaa kaikkia pilviä ja savuavia kohteita. Kaikissa järjestelmissä on heikkoutensa mutta mätä rakenne pitää todeta mädäksi rakenteeksi ja korjata tilanne. Elämme nyt FDR:ssä.

    V552: Ihan kuten demokratian perusperiaatteiden mukaan kuuluukin olla.
    S552: Demokratian perusperiaatteiden mukaan poliisikaan ei saa olla lain ulottumattomissa, niin kuin se usein on.

    V553: Oikeuslaitos ratkaisee ja tuomitsee lakien rikkomiset, ei mikään yksittäinen instanssi.
    S553: Näin kuuluukin olla. Mutta kuka/mikä tuo asiat oikeuslaitoksen piiriin?
    Ympyrä sulkeutuu.
    1)   Kuka/mikä taho voi tuoda oikeuslaitoksen ratkaistavaksi asioita. Poliisi! Voiko joku muu?
    2)   Mikä muu taho poliisin lisäksi voi määrätä suoritettavaksi tapauksen tutkinnan? Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies kun tapauksesta on kulunut muutama vuosi?
    3)   Onko poliisin tuotava muun tahon tutkittavaksi antama/määräämä juttu oikeuteen vai voiko syyttäjä todeta, että ”asia ei anna aihetta jatkotoimiin”?

    Tai ei ehkä vastauksia, mutta kommentteja kuitenkin.

    1&2a. Miten päästään siihen että se päätäntävaltainen valvoja hoitaa hommansa rehellisesti? Tarvitaanko valvojalle uusi valvoja, joka vielä tarvitsee oman valvojansa? Eihän tuo nykyinenkään systeemi ole aukoton, mutta miten sen kehittäisi aukottomaksi. Minkälaiset valvovat elimet ovat käytössä muissa EU-maissa?

    1&2b. Poliisi suorittaa esitutkinnan, ja vie paperit syyttäjälle. Syyttäjää kiinnostaa kovastikin onko tutkinta suoritettu lainmukaisesti, muuten epäillyn puolustus repii todisteet hajalle oikeudenkäynnissä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että joka ainoassa tapauksessa tuomioistuin punnitsee poliisin suorittaman esitutkinnan.

    3. Riippumaton oikeuslaitos on valvonut lain toteutumista. Syyttävä sormi pitää silloin osoittaa oikeuslaitoksen suuntaan.

    4. Poliisi arvioi pakkokeinojen käytön tarpeellisuutta tilannekohtaisesti. Niistä sitten vastataan tarvittaessa oikeudessa. Esimerkkitapaus:
    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2008/20082595
    Myös päinvastaisia esimerkkitapauksia voi löytää tuolta: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/

    Voimatoimien käytöstä yhä samaa, päätökset voiman käytöstä on tehtävä usein silmänräpäyksessä. Aina ne eivät osu oikeaan:
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904039352663_uu.shtml
    Usein myös osuvat, tosin silloin niistä ei yleensä uutisia tehdä:
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904049356800_uu.shtml

    5. Noiden akuuttien kenttätilanteiden ratkaisu parlamentaariselta päällystakilta ei välttämättä onnistuisi kovin helposti. Ainoa luotettavan informaation lähde tilanteeseen olisi poliisi, sen rosmo-sedän lausuntojen painoarvo olisi hyvin kyseenalainen. Ainoa demokraattisesti hyväksyttävissä oleva malli olisi se, jossa tämä päällystakki veisi asian (pika)oikeuteen. Tällöinkin päädyttäisiin todennäköisesti samaan lopputulokseen todistelähteiden luotettavuuden arvioinnissa. Toki tuo paljastaisi selkeästi lainvastaiset menettelyt, mutta ne nyt tulisivat esille varsinaisessakin oikeudenkäynnissä epäillyn oikeusavustajan toimesta.

    6. Omakohtaisia kokemuksia poliisin kanssa:
    A. Kaksi rikospoliisia tulee kotivisiitille lauantai-iltapäivällä. Kahvia juodessamme tehdään kuulustelupöytäkirja, jossa myönnän syyllistyneeni esitettyyn epäiltyyn. Toivottivat lähtiessään hyvää illanjatkoa. Paperikierroksen jälkeen: ei rangaistusseuraamusta rikkeen vähäpätöisyyden vuoksi.
    B. Poliisiauton takapenkki liikennerikkomuksen vuoksi. Aikoinaan asialliset nuhteet 80-lätkän kuskille, joka oppi varoituksesta.
    C. Visiitti poliisiasemalle tarkkuusalkometriin. Puhallusratsiassa alkometri heilahti sen verran, että vietiin laitokselle puhaltamaan tarkkuusalkometriin (sai kyllä vaihtoehdon verikokeeseen terveyskeskukseen). Jäi alle rajan, asiaankuuluvat pahoittelut ja kyyti takaisin omalle autolle. Ei silloin tullut mieleen että promilleja voi piisata aamullakin, nykyisin kyllä miettii tarkkaan.

    Äänestä

  • ison eron kirjoitti:

    aikaiseksi "poliisia epäillään" haku tuotti 7920 osumaa. Etusivun 10 haun analyysi:
    - kaikissa oli kysymys nimenomaan poliisin tekemistä rikkeistä
    - 10% ulkomailta
    - 20% keskustelupalstoilta uutisten perusteella
    - 20% Kauhajoen ampumavälikohtauksen vuoksi (2x sama uutinen/epäily)
    - kaikki median uutisoimia, tai uutisista keskustelupalstoilla käytyjä keskusteluja

    Oma hakusi osuu tapauksiin, joissa ei ole epäilystä poliisin tekemistä rikkomuksista. Vrt. POLIISIA kiinnostavat miehen bla blaa, miehen EPÄILLÄÄN bla blaa.

    Totuus on jossakin välimaastossa 300.000 - 7.000.


    P.S.
    Muistan tapauksen lasteni kouluajoilta!
    Murkkujen vanhepainillassa opettaja kertoi, kuinka mahdottomia pojat olivat. Lähes viikko toisensa jälkeen 100% pojista sai nuhteita tai istui jälki-istunnossa.
    Tytöistä vain 30%.

    Kysyin lukumääriä. Poikia oli luokassa 2 ja tyttöjä 20.

    Äänestä

  • kysymyksiin kirjoitti:

    Tai ei ehkä vastauksia, mutta kommentteja kuitenkin.

    1&2a. Miten päästään siihen että se päätäntävaltainen valvoja hoitaa hommansa rehellisesti? Tarvitaanko valvojalle uusi valvoja, joka vielä tarvitsee oman valvojansa? Eihän tuo nykyinenkään systeemi ole aukoton, mutta miten sen kehittäisi aukottomaksi. Minkälaiset valvovat elimet ovat käytössä muissa EU-maissa?

    1&2b. Poliisi suorittaa esitutkinnan, ja vie paperit syyttäjälle. Syyttäjää kiinnostaa kovastikin onko tutkinta suoritettu lainmukaisesti, muuten epäillyn puolustus repii todisteet hajalle oikeudenkäynnissä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että joka ainoassa tapauksessa tuomioistuin punnitsee poliisin suorittaman esitutkinnan.

    3. Riippumaton oikeuslaitos on valvonut lain toteutumista. Syyttävä sormi pitää silloin osoittaa oikeuslaitoksen suuntaan.

    4. Poliisi arvioi pakkokeinojen käytön tarpeellisuutta tilannekohtaisesti. Niistä sitten vastataan tarvittaessa oikeudessa. Esimerkkitapaus:
    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2008/20082595
    Myös päinvastaisia esimerkkitapauksia voi löytää tuolta: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/

    Voimatoimien käytöstä yhä samaa, päätökset voiman käytöstä on tehtävä usein silmänräpäyksessä. Aina ne eivät osu oikeaan:
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904039352663_uu.shtml
    Usein myös osuvat, tosin silloin niistä ei yleensä uutisia tehdä:
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904049356800_uu.shtml

    5. Noiden akuuttien kenttätilanteiden ratkaisu parlamentaariselta päällystakilta ei välttämättä onnistuisi kovin helposti. Ainoa luotettavan informaation lähde tilanteeseen olisi poliisi, sen rosmo-sedän lausuntojen painoarvo olisi hyvin kyseenalainen. Ainoa demokraattisesti hyväksyttävissä oleva malli olisi se, jossa tämä päällystakki veisi asian (pika)oikeuteen. Tällöinkin päädyttäisiin todennäköisesti samaan lopputulokseen todistelähteiden luotettavuuden arvioinnissa. Toki tuo paljastaisi selkeästi lainvastaiset menettelyt, mutta ne nyt tulisivat esille varsinaisessakin oikeudenkäynnissä epäillyn oikeusavustajan toimesta.

    6. Omakohtaisia kokemuksia poliisin kanssa:
    A. Kaksi rikospoliisia tulee kotivisiitille lauantai-iltapäivällä. Kahvia juodessamme tehdään kuulustelupöytäkirja, jossa myönnän syyllistyneeni esitettyyn epäiltyyn. Toivottivat lähtiessään hyvää illanjatkoa. Paperikierroksen jälkeen: ei rangaistusseuraamusta rikkeen vähäpätöisyyden vuoksi.
    B. Poliisiauton takapenkki liikennerikkomuksen vuoksi. Aikoinaan asialliset nuhteet 80-lätkän kuskille, joka oppi varoituksesta.
    C. Visiitti poliisiasemalle tarkkuusalkometriin. Puhallusratsiassa alkometri heilahti sen verran, että vietiin laitokselle puhaltamaan tarkkuusalkometriin (sai kyllä vaihtoehdon verikokeeseen terveyskeskukseen). Jäi alle rajan, asiaankuuluvat pahoittelut ja kyyti takaisin omalle autolle. Ei silloin tullut mieleen että promilleja voi piisata aamullakin, nykyisin kyllä miettii tarkkaan.

    1&2a. Miten päästään siihen että se päätäntävaltainen valvoja hoitaa hommansa rehellisesti? Tarvitaanko valvojalle uusi valvoja, joka vielä tarvitsee oman valvojansa? Eihän tuo nykyinenkään systeemi ole aukoton, mutta miten sen kehittäisi aukottomaksi. Minkälaiset valvovat elimet ovat käytössä muissa EU-maissa?

    S1&2a: Valvontakaan tuskin tuo täydellistä tulosta. Mutta ulkopuolisella silmällä on kummasti ryhdistävä vaikutus.
    Lähes kaikilla valtiotoimen aloilla ovat tahojen ulkopuoliset ja toimivaltaiset valvojat. Miksi poliisi muodostaa poikkeuksen?
    - Ovatko ne EU-maat takapajuloita, joissa kansanvaltaiset periaatteet koskevat myös poliisitointa? Niissä poliisitointa ei ole viety lain ulottumattomiin kuten Suomessa käytännössä on tehty.
    - Suomessa ei ole uskottavaa poliisitointa valvovaa tahoa ja vieläpä sellaista, jolla on toimivalta.


    1&2b. Poliisi suorittaa esitutkinnan, ja vie paperit syyttäjälle. Syyttäjää kiinnostaa kovastikin onko tutkinta suoritettu lainmukaisesti, muuten epäillyn puolustus repii todisteet hajalle oikeudenkäynnissä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että joka ainoassa tapauksessa tuomioistuin punnitsee poliisin suorittaman esitutkinnan.

    S18.2b: Tämän keskusteluketjun ytimessä on kysymys siitä, miten voidaan puuttua poliisin toimiin tutkinnan kestäessä, kun toimissa havaitaan selkeitä puutteita, vinoutumia, laittomuuksia ja/tai rikoksia tms. Toistaiseksi vastaus on ollut Ei mitenkään.

    Vastaus eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta: "Keskeneräiseen tutkintaan meillä ei ole tapana puuttua."
    Edellä olevan perusteella poliisin laista piittaamaton toiminta voi jatkua määräämättömän ajan. Esim. WinCapitan tapauksessa laittomuudet ovat jatkuneet jo toista vuotta, mutta poliisi itsessään ei ole puuttunut laittomuuksiinsa. (Vain poliisilla on oikeus puuttua poliisin toimiin.)
    Tämä on katkera ja karkea esimerkki siitä, miten olemattomasti sisäasiainministerin antaman vastauksen mukainen periaate (poliisi valvoo itseään) toimii käytännössä. Voihan poliisi valvoa itseään mutta ”korjaavia toimenpiteitä ei tapahdu”.

    Näin poliisin piirissä voidaan avoimesti toimia laittomasti kenenkään ulkopuolisen voimatta niihin tarttua niin kuin viimeisen vuoden aikana on tapahtunut. Useat laittomuudet ovat olleet kaikkien nähtävillä / kuultavilla - poliisin niin kuin muiden kansalaisten. Seuraamuksista puolestaan poliisi eikä media ole kertonut. Mediaa on myös vaiennettu karkealla tavalla, mutta se on toisen keskustelun aihe.


    3. Riippumaton oikeuslaitos on valvonut lain toteutumista. Syyttävä sormi pitää silloin osoittaa oikeuslaitoksen suuntaan.
    S3: Riippumattomalla oikeuslaitoksella ei ole mitään mahdollisuuksia puuttua (akuutti tilanne) tutkinnan alla olevaan juttuun. Ei mitään. Vai voiko se puuttua. .
    Kysyn edelleen: ”Miten voidaan puuttua poliisin toimiin tutkinnan kestäessä, kun toimissa havaitaan selkeitä laittomuuksia ja / tai rikkomuksia?”

    Onko muuta kuin vuosien kuluttua toteutuva oikeuskansleri / eduskunnan oikeusasiamies –reitti.


    4. Poliisi arvioi pakkokeinojen käytön tarpeellisuutta tilannekohtaisesti. Niistä sitten vastataan tarvittaessa oikeudessa. Esimerkkitapaus:
    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2008/20082595
    Myös päinvastaisia esimerkkitapauksia voi löytää tuolta: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/

    Voimatoimien käytöstä yhä samaa, päätökset voiman käytöstä on tehtävä usein silmänräpäyksessä. Aina ne eivät osu oikeaan:
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904039352663_uu.shtml
    Usein myös osuvat, tosin silloin niistä ei yleensä uutisia tehdä:
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904049356800_uu.shtml

    S4: Näkökohtani on se, että poliisi on oikeutettu käyttämään voimatoimia. Sen ei tietenkään tarvitse voimatoimia käyttää, mutta se voi niitä käyttää. En arvioi sen kummemmin kentällä sattuneita tapahtumia. Virheitäkin sattuu ja ne ovat hyväksyttäviä siinä tapauksessa, että eivät ole tuottamuksellisia tai ammattitaidottomuutta.


    5. Noiden akuuttien kenttätilanteiden ratkaisu parlamentaariselta päällystakilta ei välttämättä onnistuisi kovin helposti. Ainoa luotettavan informaation lähde tilanteeseen olisi poliisi, sen rosmo-sedän lausuntojen painoarvo olisi hyvin kyseenalainen. Ainoa demokraattisesti hyväksyttävissä oleva malli olisi se, jossa tämä päällystakki veisi asian (pika)oikeuteen. Tällöinkin päädyttäisiin todennäköisesti samaan lopputulokseen todistelähteiden luotettavuuden arvioinnissa. Toki tuo paljastaisi selkeästi lainvastaiset menettelyt, mutta ne nyt tulisivat esille varsinaisessakin oikeudenkäynnissä epäillyn oikeusavustajan toimesta.

    S5: ”Ainoa luotettavan informaation lähde tilanteeseen olisi poliisi.” (santtu) Ikävä kyllä näin ei aina ole.
    ”Ainoa demokraattisesti hyväksyttävissä oleva malli olisi se, jossa tämä päällystakki veisi asian (pika)oikeuteen. (….) Toki tuo paljastaisi selkeästi lainvastaiset menettelyt.”
    (santtu) Ratkaisumallisi palvelisi tarvetta.


    6. Omakohtaisia kokemuksia poliisin kanssa:
    A. Kaksi rikospoliisia tulee kotivisiitille lauantai-iltapäivällä. Kahvia juodessamme tehdään kuulustelupöytäkirja, jossa myönnän syyllistyneeni esitettyyn epäiltyyn. Toivottivat lähtiessään hyvää illanjatkoa. Paperikierroksen jälkeen: ei rangaistusseuraamusta rikkeen vähäpätöisyyden vuoksi.
    B. Poliisiauton takapenkki liikennerikkomuksen vuoksi. Aikoinaan asialliset nuhteet 80-lätkän kuskille, joka oppi varoituksesta.
    C. Visiitti poliisiasemalle tarkkuusalkometriin. Puhallusratsiassa alkometri heilahti sen verran, että vietiin laitokselle puhaltamaan tarkkuusalkometriin (sai kyllä vaihtoehdon verikokeeseen terveyskeskukseen). Jäi alle rajan, asiaankuuluvat pahoittelut ja kyyti takaisin omalle autolle. Ei silloin tullut mieleen että promilleja voi piisata aamullakin, nykyisin kyllä miettii tarkkaan.

    S6: Onneksi kuvauksesi kaltaiset tapaukset lienevät pääsääntö.
    Kun poliisitoimi tarkoituksellisesti liikkuu laittomuuden rajamaastossa, tilanteisiin on voitava puuttua.

    Äänestä

  • tuokin kirjoitti:

    Totuus on jossakin välimaastossa 300.000 - 7.000.


    P.S.
    Muistan tapauksen lasteni kouluajoilta!
    Murkkujen vanhepainillassa opettaja kertoi, kuinka mahdottomia pojat olivat. Lähes viikko toisensa jälkeen 100% pojista sai nuhteita tai istui jälki-istunnossa.
    Tytöistä vain 30%.

    Kysyin lukumääriä. Poikia oli luokassa 2 ja tyttöjä 20.

    tarkastelu saattaa tuottaa yllättäviä tuloksia.

    Tutkimus jossa haetaan sivuja, missa esiintyvät sanat "poliisia" ja "epäillään" satunnaisessa järjestyksessä ei kerro yhtään mitään. Aineisto pitää myös analysoida, eikä siihen analysointiin kelpaa mikään "musta tuntuu" että sama aihe voi olla jopa kymmenessä eri osumassa. Riittävä satunnainen otos; 333 ensimmäistä osumaa, 333 keskeltä ja 333 lopusta sekä niiden analysointi. Vasta sen jälkeen voidaan puhua aineistosta jolla on jotain arvoa.

    Äänestä

  • santtu kirjoitti:

    1&2a. Miten päästään siihen että se päätäntävaltainen valvoja hoitaa hommansa rehellisesti? Tarvitaanko valvojalle uusi valvoja, joka vielä tarvitsee oman valvojansa? Eihän tuo nykyinenkään systeemi ole aukoton, mutta miten sen kehittäisi aukottomaksi. Minkälaiset valvovat elimet ovat käytössä muissa EU-maissa?

    S1&2a: Valvontakaan tuskin tuo täydellistä tulosta. Mutta ulkopuolisella silmällä on kummasti ryhdistävä vaikutus.
    Lähes kaikilla valtiotoimen aloilla ovat tahojen ulkopuoliset ja toimivaltaiset valvojat. Miksi poliisi muodostaa poikkeuksen?
    - Ovatko ne EU-maat takapajuloita, joissa kansanvaltaiset periaatteet koskevat myös poliisitointa? Niissä poliisitointa ei ole viety lain ulottumattomiin kuten Suomessa käytännössä on tehty.
    - Suomessa ei ole uskottavaa poliisitointa valvovaa tahoa ja vieläpä sellaista, jolla on toimivalta.


    1&2b. Poliisi suorittaa esitutkinnan, ja vie paperit syyttäjälle. Syyttäjää kiinnostaa kovastikin onko tutkinta suoritettu lainmukaisesti, muuten epäillyn puolustus repii todisteet hajalle oikeudenkäynnissä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että joka ainoassa tapauksessa tuomioistuin punnitsee poliisin suorittaman esitutkinnan.

    S18.2b: Tämän keskusteluketjun ytimessä on kysymys siitä, miten voidaan puuttua poliisin toimiin tutkinnan kestäessä, kun toimissa havaitaan selkeitä puutteita, vinoutumia, laittomuuksia ja/tai rikoksia tms. Toistaiseksi vastaus on ollut Ei mitenkään.

    Vastaus eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta: "Keskeneräiseen tutkintaan meillä ei ole tapana puuttua."
    Edellä olevan perusteella poliisin laista piittaamaton toiminta voi jatkua määräämättömän ajan. Esim. WinCapitan tapauksessa laittomuudet ovat jatkuneet jo toista vuotta, mutta poliisi itsessään ei ole puuttunut laittomuuksiinsa. (Vain poliisilla on oikeus puuttua poliisin toimiin.)
    Tämä on katkera ja karkea esimerkki siitä, miten olemattomasti sisäasiainministerin antaman vastauksen mukainen periaate (poliisi valvoo itseään) toimii käytännössä. Voihan poliisi valvoa itseään mutta ”korjaavia toimenpiteitä ei tapahdu”.

    Näin poliisin piirissä voidaan avoimesti toimia laittomasti kenenkään ulkopuolisen voimatta niihin tarttua niin kuin viimeisen vuoden aikana on tapahtunut. Useat laittomuudet ovat olleet kaikkien nähtävillä / kuultavilla - poliisin niin kuin muiden kansalaisten. Seuraamuksista puolestaan poliisi eikä media ole kertonut. Mediaa on myös vaiennettu karkealla tavalla, mutta se on toisen keskustelun aihe.


    3. Riippumaton oikeuslaitos on valvonut lain toteutumista. Syyttävä sormi pitää silloin osoittaa oikeuslaitoksen suuntaan.
    S3: Riippumattomalla oikeuslaitoksella ei ole mitään mahdollisuuksia puuttua (akuutti tilanne) tutkinnan alla olevaan juttuun. Ei mitään. Vai voiko se puuttua. .
    Kysyn edelleen: ”Miten voidaan puuttua poliisin toimiin tutkinnan kestäessä, kun toimissa havaitaan selkeitä laittomuuksia ja / tai rikkomuksia?”

    Onko muuta kuin vuosien kuluttua toteutuva oikeuskansleri / eduskunnan oikeusasiamies –reitti.


    4. Poliisi arvioi pakkokeinojen käytön tarpeellisuutta tilannekohtaisesti. Niistä sitten vastataan tarvittaessa oikeudessa. Esimerkkitapaus:
    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2008/20082595
    Myös päinvastaisia esimerkkitapauksia voi löytää tuolta: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/

    Voimatoimien käytöstä yhä samaa, päätökset voiman käytöstä on tehtävä usein silmänräpäyksessä. Aina ne eivät osu oikeaan:
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904039352663_uu.shtml
    Usein myös osuvat, tosin silloin niistä ei yleensä uutisia tehdä:
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904049356800_uu.shtml

    S4: Näkökohtani on se, että poliisi on oikeutettu käyttämään voimatoimia. Sen ei tietenkään tarvitse voimatoimia käyttää, mutta se voi niitä käyttää. En arvioi sen kummemmin kentällä sattuneita tapahtumia. Virheitäkin sattuu ja ne ovat hyväksyttäviä siinä tapauksessa, että eivät ole tuottamuksellisia tai ammattitaidottomuutta.


    5. Noiden akuuttien kenttätilanteiden ratkaisu parlamentaariselta päällystakilta ei välttämättä onnistuisi kovin helposti. Ainoa luotettavan informaation lähde tilanteeseen olisi poliisi, sen rosmo-sedän lausuntojen painoarvo olisi hyvin kyseenalainen. Ainoa demokraattisesti hyväksyttävissä oleva malli olisi se, jossa tämä päällystakki veisi asian (pika)oikeuteen. Tällöinkin päädyttäisiin todennäköisesti samaan lopputulokseen todistelähteiden luotettavuuden arvioinnissa. Toki tuo paljastaisi selkeästi lainvastaiset menettelyt, mutta ne nyt tulisivat esille varsinaisessakin oikeudenkäynnissä epäillyn oikeusavustajan toimesta.

    S5: ”Ainoa luotettavan informaation lähde tilanteeseen olisi poliisi.” (santtu) Ikävä kyllä näin ei aina ole.
    ”Ainoa demokraattisesti hyväksyttävissä oleva malli olisi se, jossa tämä päällystakki veisi asian (pika)oikeuteen. (….) Toki tuo paljastaisi selkeästi lainvastaiset menettelyt.”
    (santtu) Ratkaisumallisi palvelisi tarvetta.


    6. Omakohtaisia kokemuksia poliisin kanssa:
    A. Kaksi rikospoliisia tulee kotivisiitille lauantai-iltapäivällä. Kahvia juodessamme tehdään kuulustelupöytäkirja, jossa myönnän syyllistyneeni esitettyyn epäiltyyn. Toivottivat lähtiessään hyvää illanjatkoa. Paperikierroksen jälkeen: ei rangaistusseuraamusta rikkeen vähäpätöisyyden vuoksi.
    B. Poliisiauton takapenkki liikennerikkomuksen vuoksi. Aikoinaan asialliset nuhteet 80-lätkän kuskille, joka oppi varoituksesta.
    C. Visiitti poliisiasemalle tarkkuusalkometriin. Puhallusratsiassa alkometri heilahti sen verran, että vietiin laitokselle puhaltamaan tarkkuusalkometriin (sai kyllä vaihtoehdon verikokeeseen terveyskeskukseen). Jäi alle rajan, asiaankuuluvat pahoittelut ja kyyti takaisin omalle autolle. Ei silloin tullut mieleen että promilleja voi piisata aamullakin, nykyisin kyllä miettii tarkkaan.

    S6: Onneksi kuvauksesi kaltaiset tapaukset lienevät pääsääntö.
    Kun poliisitoimi tarkoituksellisesti liikkuu laittomuuden rajamaastossa, tilanteisiin on voitava puuttua.

    K1&2 Tuo kysymys jäi avoimeksi: "Minkälaiset valvovat elimet ovat käytössä muissa EU-maissa?". Miten nämä valvovat elimet toimivat paremmin kuin Suomessa? Mitkä mahdollisuudet niillä on puuttua keskeneräiseen rikostutkintaan?

    Media uutisoi kyllä halukkaasti poliisin tekemistä rikkeistä. Mikäli nykyinen valvonta ei toimisi ainakin tyydyttävästi, ei tulisi uutisoitavaakaan. Eli mikäli poliisi systemaattisesti pimittäisi tekemänsä virheet ja valvontakoneisto osallistuisi niiden peittelyyn, ei olisi noita uutisiakaan. Winkkarien väite "media uutisoi mitä poliisi haluaa" kuuluu näissä riketapauksissa muodossa "media uutisoi poliisin tekemistä rikkeistä, koska poliisi haluaa uutisoida niistä".


    VS18.2b "kysymys siitä, miten voidaan puuttua poliisin toimiin tutkinnan kestäessä, kun toimissa havaitaan selkeitä puutteita, vinoutumia, laittomuuksia ja/tai rikoksia tms. Toistaiseksi vastaus on ollut Ei mitenkään."

    Yhä sama vastaus, poliisin oman organisaation toimesta. Tasapuolinen ja aukoton valvonta vaatisi kolmen hengen, vähintään oikeustieteen kanditaatin tutkinnon suorittaneen, valvontaryhmän valvovan joka ainoaa poliisin tekemistä. Pitäähän liikennerikkeestä epäillyllä olla samat oikeudet kuin murhasta epäillyllä, muuten rikotaan kansalaisten tasa-arvoisuutta lain edessä. Mondeon takapenkillä kolmen hengen raati arvostelemassa puhalluttamista?

    Leikki leikkinä, epäillyn (epäiltyjen) oikeusavustaja(t) on (ovat) oikea(t) henkilö(t) valvomaan asiakkaiden etuja. Kesken tutkinnan on kenenkään hankala puuttua, koska kokonaiskuva ei vielä ole selvillä. Ei pystytä sanomaan milloin on käytetty tarpeettomia pakkokeinoja, milloin on venytetty tutkintaa tarpeettomasti. Tunnustuksen saaminen lainvastaisin keinoin voidaan kyllä havaita kesken tutkinnankin, mutta taas tarvittaisiin tuo edellämainittu raati vahtimaan muuten joka askelta.


    Kiitän omalta osaltani antoisasta keskustelusta, nyt joudun pitämään muutaman päivän paussin.

    P.S. Tuo 6.a, kun itse jouduin rikospoliisin grillamaksi: Kysymys oli TV-luvan maksamatta jättämisestä. Kiikutin töllön takaisin veljelle tarkastajan visiitin jälkeen, ja unohdin koko jutun. Asiat kun rullasivat virallista tietä, niin poliisin vierailuhan siitä seurasi.

    Äänestä

erästä ja kaivossa jähtymässä,
Asiat menee niin kun on mennäkseen, ellei
sitten ne tule jollain tapaa päivänvaloon.
Siis kansan edusmiehet ja naiset
eivät puutu mihinkään, kuin vasta pakon
edessä.Saati sitten toisen virkamiehen toimiin.

Äänestä

Arvoisa Eduskunnan oikeus asiamies aapo kilpinen ilmoittaa. Minulta evättiin ,mahdollisuus, Kun tein kantelun, ja sähköpostilla tuli tiet0,etta vastaukseen, saa avauskoodin, kymenlaakson poliisilta. Kohteliaimmin, Tirdustelen, että onko heillä oikeus ev ätä (salata)tieto. koska sanottiin että ei tunneta sellaista käytäntöä, jonka perustteella Heillä pitäisi olla koodi ANNETTAVANA. ONKO tämä viranomaisen itsensä suojelua, salata kyseinen tieto. EN OLE SAANUT TEIDÄN VASTAUSTA AVATUKSI??Aapo Kilpinen Teuroistentie 423 45610 Koria pu,0417252150 (salainen)

Äänestä

PIKAISTA VASTAUSTA ODOTAN!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Oikeuskansleri kirjoitti:

Eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri lienevät henkilöitä/tahoja, jotka voivat puuttua tutkinnan alla olevaan juttuun. Vai olenko oikeassa?
Mutta eivät voi vaikuttaa akuutissa tilanteessa vaan vuosien kuluttua, jolloin jutut ovat yleensä jo loppuu käsiteltyjä.

Onko muita tahoja ja mitä? Ja voivatko ne vaikuttaa akuutissa tilanteessa tutkinnan kulkuun?

Suomeen tarvitaan parlamentaarinen ja toimivaltianen taho, joka voi otta tarkasteltavakseen minkä tahansa keskeneräisen tutkinnan ja puuttua tutkinnan kulkuun havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi (lain rikkomisia, pitkittämistä, tms)

Kansanedustajaan kyllä voidaan puuttua kesken toimikauden mutta voidaanko poliisin toimintaan puuttua kesken jutun tutkinnan?

Miten on muissa maissa?

Etukäteiskiitokset asiallisista vastauksista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu