.. kansantuloon.
Saisi nämä poliitikot ajattelemaan YHTEISKUNNAKIN parasta.
"Tuulivoima navakassa myötäisessä
TEKSTI: Risto Varteva
Suomi voisi tehdä maailmalle tuulivoimaloita kuten nyt matkapuhelimia.
Merellä tuuli ei hidastele
Turha enää naureskella, että tuulivoima on vain herttaista puuhastelua, sillä esimerkiksi Saksassa on yli 12 000 megawattia tuulivoimaa maalla. Saksa aikoo myös rakentaa vuoteen 2022 mennessä 2 000 megawatin verran merituulivoimaloita; tämä teho vastaa yli kahta Loviisan ydinvoimalaa.
Mutta miksi tuulivoimaloita kaavaillaan merelle, vaikka niiden pystyttäminen rantaan olisi helpompaa ja halvempaa?
Syyn siihen tietää tekniikan lisensiaatti Yrjö Rinta-Jouppi, joka väitteli aiheesta kauppatieteiden tohtoriksi Vaasan yliopistossa syyskuussa.
? Merellä tuuli pääsee puhaltamaan vapaasti, Rinta-Jouppi selvittää merituulivoimalan etuja. ? Rannalla esimerkiksi metsä jarruttaa ilman virtausta selvästi. Olemme mitanneet Strömmingsbådan vesillä Merenkurkun eteläpuolella, että tuulen nopeus oli 60 metrin korkeudessa 13 prosenttia suurempi kuin vastaavalla kohdalla rannikolla.
Tuulivoiman tehossa ero on suurempi kuin tuo 13 prosenttia, sillä nopeuden kasvaessa myös massavirta kasvaa. Siksi kolmentoista prosentin nopeuserolla mereltä saadaan sähköenergiaa 21 prosenttia enemmän kuin rannalta.
Käytännössä tarvitaan kuitenkin vähintään vuoden kestävät tuulimittaukset, ennen kuin voidaan luottaa siihen, että valittu paikka on järkevä. Vuosi ei ole pitkä aika, jos sitä verrataan voimalan käyttöikään, joka voi olla 30 vuotta. Eikä sitä paitsi muidenkaan voimaloiden paikkoja valita hetken mielijohteesta, vaan niissäkin tehdään ensin pitkät selvitykset.
Jalustan kestettävä aallot ja jäät
Tuulet eivät kuitenkaan olleet Rinta-Joupin väitöskirjan pääaihe vaan se, mitä tämä kaikki maksaa ja miten rakennuskustannuksia voidaan pienentää.
? Merelle rakennettava tuulivoimala tarvitsee riittävän jalustan ja tornin. Jalustan osuus pystytyksineen on pyöreästi neljännes tuulivoimalan hinnasta. Tarkastelin väitöskirjassani patentoimaani logistista ratkaisua siitä, miten nämä rakenteet tulisi rakentaa ja koota ja sen jälkeen uittaa sijaintipaikalleen ja asentaa merenpohjaan.
Tuulten lisäksi on mitattava merenpohjan ominaisuudet, aallokko, merivirrat ja ainakin Suomen rannikolla jäätilanne. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, miten tuulivoimala on rakennettava.
Jos tyypillinen sijaintipaikka on parikymmentä kilometriä rannasta, myös sähkönsiirto maksaa. ? Hinta vaihtelee paljon, Rinta-Jouppi kertoo. ? Sähkökaapelin louhiminen kallion sisään maksaa merkittävästi enemmän kuin sen kaivaminen hiekkapohjaan. Tämäkin kustannus selvitetään ennen rakentamispäätöstä.
Suomella hyvät lähtöasemat
Suomen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla vain 0,1 prosenttia eli viidennes koko maailman keskiarvosta. Parantamisen varaa siis olisi, jos niin haluttaisiin.
? Tässä ei ehkä tärkeintä olekaan se, miten Suomen sähkö tuotetaan, Rinta-Jouppi muistuttaa. ? Insinöörinä minä ajattelen koko maailman markkinoita: me voisimme tehdä tuulivoimaloita koko maailmalle niin kuin nyt tehdään matkapuhelimia. Markkinat ovat jo seitsemän miljardia euroa vuodessa, ja vuosikasvu on pitkään ollut 30 prosentin tuntumassa. Siitä riittäisi mukava siivu meillekin.
? Onneksi Suomi on jo mukana, joskin vasta noin kolmen prosentin osuudella. Esimerkiksi tuulivoimaloiden generaattoreita valmistetaan täällä, samoin vaihteistoja, joita tarvitaan roottorin verkkaisen pyörimisnopeuden nostamiseksi niin suureksi kuin generaattori tarvitsee. Lähes kaikki menee vientiin. Yksi kotimainen tuulivoimaloiden valmistaja on jo markkinoilla, ja tämä ala on selvästi nousussa.
Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2003."
http://www.tiede.fi/arkisto/tulosta.asp?id=361
Saisi nämä poliitikot ajattelemaan YHTEISKUNNAKIN parasta.
"Tuulivoima navakassa myötäisessä
TEKSTI: Risto Varteva
Suomi voisi tehdä maailmalle tuulivoimaloita kuten nyt matkapuhelimia.
Merellä tuuli ei hidastele
Turha enää naureskella, että tuulivoima on vain herttaista puuhastelua, sillä esimerkiksi Saksassa on yli 12 000 megawattia tuulivoimaa maalla. Saksa aikoo myös rakentaa vuoteen 2022 mennessä 2 000 megawatin verran merituulivoimaloita; tämä teho vastaa yli kahta Loviisan ydinvoimalaa.
Mutta miksi tuulivoimaloita kaavaillaan merelle, vaikka niiden pystyttäminen rantaan olisi helpompaa ja halvempaa?
Syyn siihen tietää tekniikan lisensiaatti Yrjö Rinta-Jouppi, joka väitteli aiheesta kauppatieteiden tohtoriksi Vaasan yliopistossa syyskuussa.
? Merellä tuuli pääsee puhaltamaan vapaasti, Rinta-Jouppi selvittää merituulivoimalan etuja. ? Rannalla esimerkiksi metsä jarruttaa ilman virtausta selvästi. Olemme mitanneet Strömmingsbådan vesillä Merenkurkun eteläpuolella, että tuulen nopeus oli 60 metrin korkeudessa 13 prosenttia suurempi kuin vastaavalla kohdalla rannikolla.
Tuulivoiman tehossa ero on suurempi kuin tuo 13 prosenttia, sillä nopeuden kasvaessa myös massavirta kasvaa. Siksi kolmentoista prosentin nopeuserolla mereltä saadaan sähköenergiaa 21 prosenttia enemmän kuin rannalta.
Käytännössä tarvitaan kuitenkin vähintään vuoden kestävät tuulimittaukset, ennen kuin voidaan luottaa siihen, että valittu paikka on järkevä. Vuosi ei ole pitkä aika, jos sitä verrataan voimalan käyttöikään, joka voi olla 30 vuotta. Eikä sitä paitsi muidenkaan voimaloiden paikkoja valita hetken mielijohteesta, vaan niissäkin tehdään ensin pitkät selvitykset.
Jalustan kestettävä aallot ja jäät
Tuulet eivät kuitenkaan olleet Rinta-Joupin väitöskirjan pääaihe vaan se, mitä tämä kaikki maksaa ja miten rakennuskustannuksia voidaan pienentää.
? Merelle rakennettava tuulivoimala tarvitsee riittävän jalustan ja tornin. Jalustan osuus pystytyksineen on pyöreästi neljännes tuulivoimalan hinnasta. Tarkastelin väitöskirjassani patentoimaani logistista ratkaisua siitä, miten nämä rakenteet tulisi rakentaa ja koota ja sen jälkeen uittaa sijaintipaikalleen ja asentaa merenpohjaan.
Tuulten lisäksi on mitattava merenpohjan ominaisuudet, aallokko, merivirrat ja ainakin Suomen rannikolla jäätilanne. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, miten tuulivoimala on rakennettava.
Jos tyypillinen sijaintipaikka on parikymmentä kilometriä rannasta, myös sähkönsiirto maksaa. ? Hinta vaihtelee paljon, Rinta-Jouppi kertoo. ? Sähkökaapelin louhiminen kallion sisään maksaa merkittävästi enemmän kuin sen kaivaminen hiekkapohjaan. Tämäkin kustannus selvitetään ennen rakentamispäätöstä.
Suomella hyvät lähtöasemat
Suomen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla vain 0,1 prosenttia eli viidennes koko maailman keskiarvosta. Parantamisen varaa siis olisi, jos niin haluttaisiin.
? Tässä ei ehkä tärkeintä olekaan se, miten Suomen sähkö tuotetaan, Rinta-Jouppi muistuttaa. ? Insinöörinä minä ajattelen koko maailman markkinoita: me voisimme tehdä tuulivoimaloita koko maailmalle niin kuin nyt tehdään matkapuhelimia. Markkinat ovat jo seitsemän miljardia euroa vuodessa, ja vuosikasvu on pitkään ollut 30 prosentin tuntumassa. Siitä riittäisi mukava siivu meillekin.
? Onneksi Suomi on jo mukana, joskin vasta noin kolmen prosentin osuudella. Esimerkiksi tuulivoimaloiden generaattoreita valmistetaan täällä, samoin vaihteistoja, joita tarvitaan roottorin verkkaisen pyörimisnopeuden nostamiseksi niin suureksi kuin generaattori tarvitsee. Lähes kaikki menee vientiin. Yksi kotimainen tuulivoimaloiden valmistaja on jo markkinoilla, ja tämä ala on selvästi nousussa.
Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2003."
http://www.tiede.fi/arkisto/tulosta.asp?id=361
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kun saisikin. Tällähetkellä rahaa tungetaan tuulivoiman TUOTANNON tukemiseen kun sitä pitäisi ohjata tuulivoiman TUTKIMUKSEN JA TUOTEKEHITYKSEN tukemiseen.
Toinen mikä tarvii tuulivoimasta muistaa on kapasiteetin ja tuotannon välinen ero.
Kun saksassa on kapasiteettia 12 000 MW tarkoittaa tämä tuotantona arviolta:
12000 MWe * 0.3 * 8760 h = 31 536 GWh
Perinteisenä polttovoimvalla (käyttöaste 80%)
31 536 000 MWh / 0.8 / 8760 h = 4500 MWe
2000 MWe mitä tahansa voimaa vastaa tehossa kahta Loviisan ydinvoimalaa, tämä ei kerro yhtään mitään. Kuitenkin tällä 2000 MWe saadaan energiaa tuotettua.
2000 MWe * 0.3 * 8760 h = 5256 GWh
perinteiseksi kapasiteetiksi
5256000 MWh / 0.8 / 8760 h = 750 MW
Alan miehenä pistäpä virma pystyyn ja ala myydä tuulimyllyjä.
No, vertailustasi tuulimyllyt/kännykät kyllä puuttui sellainen pikkuseikka, että toinen on perinteistä raakaa rakennus- ja konetekniikkaa, jonka 'kaikki' osaa, ja toisessa taas tarvitaan enemmän sitä koulunkäyntiäkin, tuotekehitystä ja sen semmoista. Ja vielä se, että tuotteiden kilohinnassa on selvä ero, joka vaikuttaa ehkä jotakin logistiikkajuttuihin.
http://www.eoltec.com/English/scirocco_en.htm
Hinta on korkea, mutta jos olisi valmistusmäärät SUURIA ja TUOTEKEHITTELY kantaisi osansa, niin miksipäs ei - eiköhän hinta laskisi? Isommat myllyt osuuskuntalähtöisiksi. VEROTONTA ENERGIAA.
Oma tupa - oma lupa.
Tanskan tuulivoimaloista löysin mielenkiintoisen jutun. Tässä siitä lyhyt lainaus, mutta käykää silti lukemassa koko juttu (vuodelta 1998), koska siinä aika hyvin kerrotaan tanskalaisten idea saada tuotetuksi puhdasta ja turvallista sähköä.
"
Lainaa tuulivoimalan perustamiseen suorastaan tyrkytetään Tanskassa. Vakuuksiksi riittää voimala.
Tuulivoiman tuottajaksi ryhtymisen kynnys on tehty Tanskassa varsin matalaksi. Siihen riittää viljelijän ammatti ja periaatteessa kyky ja uskallus kirjoittaa nimensä tarvittaviin papereihin. Tanska pitää maaseutua asuttuna ja maaseudun asukkaiden toimeentuloa yllä tälläkin tavalla ja tuottaa samalla ilmaisesta energialähteestä saasteetonta sähköä valtakunnan tarpeisiin.
Meillä ei toistaiseksi ole samaan pystytty, vaikka juhlapuheissa vaihtoehtoista yrittämistä maaseudulle tyrkytetäänkin ja tuulivoiman mahdollisuudet tiedetään. Saa nähdä kuinka on tulevaisuudessa, löytyykö Suomesta poliittista tahtoa tarjota tätä mahdollisuutta haja-asutusalueiden yrittäjille.
"
http://www.pellervo.fi/maatila/3uusin/398tuuli.htm
"Saa nähdä kuinka on tulevaisuudessa, löytyykö Suomesta poliittista tahtoa tarjota tätä mahdollisuutta haja-asutusalueiden yrittäjille."
Ei löydy, eikä tahtoa puhtaan ja turvallisen energian hankkimiseksi. Tavoite 500MW tuulivoimaa vuoteen 2010 mennessä on jo melkein mahdotonta toteuttaa. Kansanedustajia kusetettiin ydinvoimaäänestyksessä vastaamaan 'kyllä'.
Muistutan tosiasioista, jotka eivät ole muuttuneet vaikka Tanskassa "lainaa tuulivoimalan perustamiseen suorastaan tyrkytetään".
Suomessa tuotetusta sähköstä päästöttömistä energianlähteistä saadaan enemmän kuin kaikista muista lähteistä yhteensä. Tanskassa vain noin seitsemäsosa, mikä on vähiten kaikista pohjoismaista. Olisi luonnon ja ihmisen kannalta parempi jos Tanska toteuttaisi yhtä suureen osan sähköntuotannostaan päästöttömästi kuin Suomi.
Pohdittavaksi: kumpi on parempi, Tanskan lainan tyrkytykselle perustuva järjestely, jossa vain murto-osa sähköstä tuotetaan päästöittä, vai Suomen terveelle talouspolitiikalle perustuva malli, jossa päästöttömistä lähteistä saadaan enemään sähköä kuin kaikista muista lähteistä yhteensä.
"Suomessa tuotetusta sähköstä päästöttömistä energianlähteistä saadaan enemmän kuin kaikista muista lähteistä yhteensä."
Luettelisitko Suomen päästöttömät sähköntuotantolaitokset ja niiden tuoton?
Ydinvoimahan ei suinkaan ole päästötöntä (jos sinulle niin on opetettu).
Vaikka ydinvoima jätettäisiin poissa laskuista Suomen sähköenergiasta suuri osa tuotetaan siltikin suhteellisen vähillä päästöillä.
Yhteensä 28 % sähköenergiasta tulee tällaisista lähteistä. Ydinvoimasta tulee "vain" 27%.
Olen tästä jättänyt turpeen poissa koska turve ei mielestäni ole vähäpäästöinen vaan luen sen fossiiliseksi energialähteeksi. Turpeen osuus on 7%
Eli katsantokannasta riippuen ns "päästöttömiksi" voitanee haarukoida 28 - 62% eli suhteellisen ruunsaasti.
Halusit tuotantolaitoksia. Laitetaan muutamia suurimpia tyypeittäin:
Vesivoima:
Imatra 170 MWe
Petäjäskoski 135 MWe
Taivalkoski 133 MWe
Pyhäkoski 122 MWe
Rouhiala 120 MWe
Ydinvoima:
Olkiluoto 1,680 MWe
Loviisa 1,020 MWe
Tuulivoima:(kokonais kapasiteetti)
Pori Wind 10.3 MWe
Kuivaniemi 4.0 MWe
Olos 3.0 MWe
Uusikaupunki 2.6 MWe
Lemland 2.4 MWe
Puu/turve:
Pietersaari 265 MWe (puu+turve)
Toppila 207 MWe (turve)
Rauma 171 MWe (puu)
Kemi 159 MWe (puu)
Haapavesi 154 MWe (turve)
Noin sitä pitäisi vastata kysymyksiin (pystyisinpä itsekin....).
Muuten: ihan kuin tätä samaa asiaa muuten olisi jauhettu aikaisemminkin. Koska keskustelun avaus liittyi tuulivoimaan, kerron tässä tuosta 500MW tuulivoimatavoitteesta 2010 mennessä:
aikaa on 7 vuotta. siihen mahtuu noin 365 viikkoa. tuulivoimaa on tätänykyä jotain 43MW ( http://www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/kuukausi.htm ). jos joka viikko asennettaisiin 1MW, jäisi vielä puuttumaan 90MW. Mahdoton homma, sanoisin.
Nothing to add, I rest my case. The jury is out.
Niin, muistan vuosia sitten lukeneeni mielipiteen, jonka mukaan pienimuotoinen tuulen hyödyntäminen tapahtuisi edullisemmin lämmön muodossa, eikä sähkön. Idea oli se, että lämpöä saatiin kitkan avulla, joka syntyi pumppaamalla nestettä. Ja sitten boileriin talteen..
Eipä ole kuulunut ideasta sittemmin mitään. Olisko tietoa.