Mitä jos ei osaa tuntea VIHAA???,

vaan ainoastaan PELKOA???.

Itse en enään osaa tuntea minkäänlaista vihaa,tai tuskaa. Mutta pelkoa sitäkin enemmän,ja sääliä myös muiden puolesta. Mun tunteet on menneet aivan sekaisin,elämä on ollut aivan järkyttävää,kun helpotti masennuin vakavasti,nykysin olen ihan pihalla tunteistani en osaa edes itkeä tunteesta, vaan kaikki kääntyy huumoriksi kunisänikin kuoli vähänaikaa sitten niin en oikeasti tuntenut mitään,lähinnä mua huvitti koko asia,tai ei mua satuttais vaikka mies jättäis mut,kun miettii niin mikään ei oikeen liikuttais mua.

17

1018

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lue kirjoitus tunteet ja emootiot. Pelko on asia, joka estää ihmistä näkemästä sitä todellisuutta, jossa elää. Siksi emme ole yhteydessä tunteisiimme. Todellisuutta on aina hyvä katsoa oli se millainen hyvänsä, sitä pelätään aiheetta. Se on ainoa mikä auttaa ihmistä. Ihminen pitää vihaa usein kiellettynä, sitä ei saisi olla, jolloin viha ikäänkuin vahvistuu ihmisessä.

      • hä?

        Kirjotus tunteet ja emootiot on enimmäkseen sinun omaa yksinpuhelua. Ei liene ihan korrektia mainostaa sellaista ja samalla otsikossa väittää että vihaa pidetään kiellettynä. Jos se on kiellettyä sinulle, se ei sitä välttämättä ole kaikille muille.


      • tavallinen ihminen
        hä? kirjoitti:

        Kirjotus tunteet ja emootiot on enimmäkseen sinun omaa yksinpuhelua. Ei liene ihan korrektia mainostaa sellaista ja samalla otsikossa väittää että vihaa pidetään kiellettynä. Jos se on kiellettyä sinulle, se ei sitä välttämättä ole kaikille muille.

        Tietenkin sinä kokisit vihaa, jos hyväksyisit sen olemassaolon sisimmässäsi. Nyt torjut sitä. Tämä on ihan tavallista ihmiselle.


      • hä?
        tavallinen ihminen kirjoitti:

        Tietenkin sinä kokisit vihaa, jos hyväksyisit sen olemassaolon sisimmässäsi. Nyt torjut sitä. Tämä on ihan tavallista ihmiselle.

        Melkoisen suuruudenhullua sinulta kuvitella että tietäisit mitä minä hyväksyn tai en hyväksy, koen tai en koe, kiellän tai en kiellä. Jos taas vastaat aloittajalle, vastaa aloittajalle. Älä minulle. En ole aloittaja.


      • tavallinen ihminen
        hä? kirjoitti:

        Melkoisen suuruudenhullua sinulta kuvitella että tietäisit mitä minä hyväksyn tai en hyväksy, koen tai en koe, kiellän tai en kiellä. Jos taas vastaat aloittajalle, vastaa aloittajalle. Älä minulle. En ole aloittaja.

        Kyllä oli tarkoitus vastata alottajalle. Pahoittelen erehdystä.

        Ehkä alottaja lukee tämän.


    • masennut, viha

      Masennus, viha on aivan samoja asioita - sama se miksi niitä nimität. Molemmat ovat seurausta pelosta.

      • eivätkä ole seurausta

        pelosta. Miettisit hiukan.


      • on vihaa
        eivätkä ole seurausta kirjoitti:

        pelosta. Miettisit hiukan.

        Masennus on aivan sama asia kuin viha, ja molemmat ovat seurausta pelosta. Ota vaan selvää asioista, niin tiedät etkä luule.


    • Hmmmmmmmmmmm

      Mulla on oikeestaan melekein sama tilanne. Ennen itkin joka ilta itsevihaani, mutta minulla oli myös paljon haaveita ja osasin nauttia asioista ja tuntea niitä. Nykyään ei oikeestaan mikään tunnuu miltään, kaikki on vaan huvittavaa. Ei minkään näköisiä haaveita, koska en uskalla haaveilla. En uskalla myöskään tuntea mitään ja luulen että se johtuu siitä että tunteet luovat mielihyvää, joka luo minulle haaveita ja pelkään haaveita, koska olen aina murtanut ne omassa päässäni kun olen pelännyt ympäröivää maailmaa niin paljon. Joten en siis uskalla tuntea asioita. Elämä on nykyään kyllä paljon helpompaa kun voi vaan nauraa asioille jotka on ns. päin persettä. Eipä oikeestaan kiinnosta. Ei oo myöskään harrastuksia, ei liiemmin mielipiteitä ym. Ennen kyllä oli niitäkin. Tykkään kyllä dokata joka viikonloppu ja se onkin ainoo asia jota teen säännöllisesti. Ette uskokkaan miten elämä voikaan olla helppoa kun ei mistään osaa olla surullinen, vihainen, joskus ärtyynnyn, mutta en suutu oikeestaan koskaan. Nykyään kun ajattelee niin kaikki tunteet kuulostaa kyllä aika tylsältä puuhalta, niin että taidan pysyä tutussa ja turvallisessa tunteiden yksinkertaisessa kieltämisessä. Pää on kyllä aika tyhjän, melkein nautinnollisen tyhjän tuntunen koko ajan. Btw mulle ei oo todettu masennusta tai mitään muutakaan koskaan eikä tulla toteamaankaan:D:D:D

      • hmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm

        Voiko tällaisesta tunteiden kieltämisestä muutes seurata pidemmän päälle jotain jänniä juttuja?


      • Varjolilja
        hmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm kirjoitti:

        Voiko tällaisesta tunteiden kieltämisestä muutes seurata pidemmän päälle jotain jänniä juttuja?

        Kyllä vain, tulee jänniä juttua, niin jänniä, ettei oikein osaa etukäteen arvatakaan. Minulle niitä on tullut. On tullut masennus, harhoja, minuus hajonnut "osiksi", jotka vuorottelevat minussa, eli dissosiaatiohäiriö. Tunteita en koe, en ole kokenut vuosiin, mutta terapiassa koetan opetella niitä havaitsemaan ja tunnistamaan, hyvin hitaasti ja vaivalloisesti. Olen kuin aloittaja, mikään ei enää voi hetkauttaa tai satuttaa minua, ei sekään, että mieheni jättäisi minut. Ehkä vain irtoasin kaikesta nykyistäkin enemmän, hekottelisin vain.


      • Hmmmmmmmmmmm
        Varjolilja kirjoitti:

        Kyllä vain, tulee jänniä juttua, niin jänniä, ettei oikein osaa etukäteen arvatakaan. Minulle niitä on tullut. On tullut masennus, harhoja, minuus hajonnut "osiksi", jotka vuorottelevat minussa, eli dissosiaatiohäiriö. Tunteita en koe, en ole kokenut vuosiin, mutta terapiassa koetan opetella niitä havaitsemaan ja tunnistamaan, hyvin hitaasti ja vaivalloisesti. Olen kuin aloittaja, mikään ei enää voi hetkauttaa tai satuttaa minua, ei sekään, että mieheni jättäisi minut. Ehkä vain irtoasin kaikesta nykyistäkin enemmän, hekottelisin vain.

        Iseasiassa kuulostaa melko mielenkiintoselta. Luulen kyllä että tää menee ohi kun kasvan aikuiseks, oon nimittäin vasta 18v. Nykyään kyllä toi hekotus kuuluu joka asiaan mikä menee päin persettä vaikka kauheesti mulla ei oo asioita jotka voisin pilata.

        Onko muuten normaalia kun olen myös täysin koukuttunut itseni kanssa juttelemiseen. Teen sitä kokoajan olin sitten missä tahansa. Voi kyllä olla että se on vain tapani ajatella. Mutta kuitenkin kuvittelen keskustelevani jonkun tiedostamattoman henkilön kanssa tai sitten kuvitelen keskustelevani jonkun kaverin kanssa. Saan siitä jonkin sortin nautintoa, kun taas ihmisten kanssa jutteleminen tuntuu rasittavalta. koska ihmiset suhtautuu asioihin niin tunteikkaasti, säälien ym, kun itse taas hekotan siinä vieressä.

        Muuten todella rauhallinen ja apaattinen olen muuta sitten joskus tulee outo olo. Sellanen jännä agression ja jonkun innostuneen fiiliksen välinen olotila, jolloin teke mieli tehdä kaikkea typerää. Sitä olotilaa pidän kyllä aivan ainutaatuisen hienona, tekis mieli vaan ottaa turpaan ja juosta agressiot ja raivo pihalle. En ole agressiivinen muita kohtaan enkä vihainen kenellekkään/millekkään, se on vain hauskaa ja huvittavaa, loistavaa.

        Kykenetkö muuten hyvään loogiseen ajaatteluun noista häiriöistäsi huolimatta?


      • Varjolilja
        Hmmmmmmmmmmm kirjoitti:

        Iseasiassa kuulostaa melko mielenkiintoselta. Luulen kyllä että tää menee ohi kun kasvan aikuiseks, oon nimittäin vasta 18v. Nykyään kyllä toi hekotus kuuluu joka asiaan mikä menee päin persettä vaikka kauheesti mulla ei oo asioita jotka voisin pilata.

        Onko muuten normaalia kun olen myös täysin koukuttunut itseni kanssa juttelemiseen. Teen sitä kokoajan olin sitten missä tahansa. Voi kyllä olla että se on vain tapani ajatella. Mutta kuitenkin kuvittelen keskustelevani jonkun tiedostamattoman henkilön kanssa tai sitten kuvitelen keskustelevani jonkun kaverin kanssa. Saan siitä jonkin sortin nautintoa, kun taas ihmisten kanssa jutteleminen tuntuu rasittavalta. koska ihmiset suhtautuu asioihin niin tunteikkaasti, säälien ym, kun itse taas hekotan siinä vieressä.

        Muuten todella rauhallinen ja apaattinen olen muuta sitten joskus tulee outo olo. Sellanen jännä agression ja jonkun innostuneen fiiliksen välinen olotila, jolloin teke mieli tehdä kaikkea typerää. Sitä olotilaa pidän kyllä aivan ainutaatuisen hienona, tekis mieli vaan ottaa turpaan ja juosta agressiot ja raivo pihalle. En ole agressiivinen muita kohtaan enkä vihainen kenellekkään/millekkään, se on vain hauskaa ja huvittavaa, loistavaa.

        Kykenetkö muuten hyvään loogiseen ajaatteluun noista häiriöistäsi huolimatta?

        Nuo häiriöt ovat heikentäneet paljon kykyäni ajatella, myös muistiani. Minun olisi kannattanut mennä hoitoon jo kauan sitten, ei vasta, kun olin tullut täysin tunteettomaksi ja päästää muistini purkautumaan vanhoista, vuosikausia unohduksissa olleista traumamuistoista täysin hallitsemattomasti.

        Suosittelen sitä samaa muille samassa tilanteessa oleville, mennä ajoissa psykiatriseen hoitoon eikä vasta sitten, kun on mennyt henkisesti täysin jumiin. Silloin on hoito vaikeaa, raskasta ja hidasta ja vaatii suurta sitkeyttä sekä potilaalta että terapeutilta.


    • Mikexz

      Kaikki viha ja agressiot on itselläni mennyt
      pois kun mulle pakotetaan risperdalia ja levozinia on kauheaa kun ei suutu mistään.
      Musiikki ei tunnu oikein miltään kun on niin
      tasainen olo näistä mieltätasaavista lääkkeistä.
      Haluisin lopettaa ne mutta ei täällä kuntoutuskodissa saa mitään ITSE päättää.
      Lääkäri sanoi että mun pitää itsenäistyä ja
      päästä eroon vanhemmista jne. Kuitenkin tämä
      on ristiriidassa sen kanssa että ei saa ITSE
      päättää mitä lääkkeitä syö.

    • brmmbrmm

      Pelko ja viha ovat samasta juuresta mutta vihassa ei pelkoa tunne. Vihassa kontrollin tunne pelon yli voittaa hetken äärimmäisessä kontrollissa, missä jäädään absoluuttisen yksin. Pelossa kontrollia yritetään saavuttaa pelon yli ja ollaan jatkuvassa pinteessä, missä ollaan yksin vaikka kuinka pyytäisi.

      Kuolema pelottaa. Tuntematon.

      Kun lentokone tippuu modernit ajattelijat huutavat kauhuissaan mutta postmodernit ajattelijat rupeavat nauramaan.

      Olet siis postmoderni.

      Nauru vapauttaa vallan kahleista mutta pelko on silti edelleen kohdattava. Aina kun kääntyy asteen vaajaaksi pelosta se vähäisin jäljelle jäävä kasvaa takaisin vallitsevaksi peloksi. Vilkaise ainakin kerran ja huomaa, että pelko on vain läsnä.

    • Tunteeton......

      Onko noiden tunteiden löytämiseen jotain kotikonsteja, kun en haluaisi mennä hakemaan sairaalasta mitään mielenterveysongelmia. Mutta olen siis itsekin täysin pihalla omista tunteista. Koskaan ei ole huono päivä, ei myöskään hyvä, aina samanlainen tyhä olo, ongelmat korkeintaan naurattavat jne. Mikään ei tunnu miltään. Kaikki asiat menee niin jyrkkää alamäkeä että järjellä ajateltuna voisin tehdä jotain tuntemusharjoituksia jos sellaisia on olemassa. En osaa luoda enää edes mielipiteitä asioista.

      • Varjolilja

        En tiedä itsenäisestä tunteiden opettelusta. Ehkä sellaistakin voi olla ja osata. Minulla kaikki menee hitaasti ja vaikeasti. Tunteet tai niiden kokeminen on minulle pelottavaa. Opettelen niitä traumaterapeuttini ohjauksessa, hitaasti ja vaivalloisesti. Minua ei enää haittaa mikään, ei edes se, että minulla on hoitosuhde psykiatriin ja terapeuttiin. Sairaalassa en ole ollut. Kun ihminen vajoaa riittävän alas, ei millään enää ole väliä. Silloin suostuu "alentumaan" hoidettavaksi, kun ei enää muutakaan voi. Lopulta tulee "pää vetävän käteen", ja silloin ei ole paljon vaihtoehtoja jäljellä. Ei ole häpeä olla hoidossa. En enää välitä mahdollisista "leimoista", joita minuun ehkä on tullut tai tulee. Saan itse päättää, kenelle kerron sairaudestani tai hoidostani. Niitä ihmisiä ei ole paljon.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin

      Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset
      Maailman menoa
      82
      10015
    2. Pikkupersu osoitti olevansa hieman yksinkertainen

      "Heikosti älykkyystesteissä pärjänneistä lapsista tulee muita todennäköisemmin ennakkoluuloisia ja konservatiivisia", uu
      Maailman menoa
      130
      7751
    3. Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021

      vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti
      Maailman menoa
      90
      6027
    4. Jos on heikkolahjainen ja laiska koulupudokas, niin silloin äänestää vasemmistopuolueita

      näin tämä on käytännössä aina mennyt. Jos ei älyä ole paljon suotu, niin ei silloin inssiksi opiskella, vaan päädytään
      Maailman menoa
      55
      4139
    5. Kannattaako suomalaisen duunarin enää äänestää vasemmistopuolueita

      sillä eivät ne tunnu kovasti ajavan suomi-duunarin etuja. Jos katsotaan Vasemmistoliittoa, niin sehän on ihan feministi
      Maailman menoa
      80
      4030
    6. Enää viisi yötä Sannan kirjaan

      Ihan täpinöissään tässä odotellaan. Vaikea pysytellä aloillaan, kun koko ajan tekisi mieli jo kirjakauppaan rynnätä, mut
      Maailman menoa
      48
      4005
    7. Sanna-kulttilaiset hehkuttaa edelleen Marinia, vaikka esim. Sote oli susi jo syntyessään

      mutta kulttilaiset eivät ole järjen jättiläisiä, ja sanoihin Lasse Lehtinenkin, että Suomessa on pohjoismaiden tyhmimmät
      Maailman menoa
      50
      3689
    8. Professori: Maahanmuuttajien rikollisuutta hyssytellään - hävytöntä

      Kriminologi Jukka Savolaisen mukaan ikä ja vaikeat olosuhteet eivät riitä selitykseksi. – Tutkitun tiedon valossa sanoi
      Maailman menoa
      60
      3092
    9. Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"

      Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L
      Maailman menoa
      113
      3080
    10. Marin teki sen mihin muut eivät pystyneet, vei susi-Soten maaliin

      ja sitten hävittyjen vaalien jälkeen lähtikin vastuuta pakoon...... "Professori: sote-uudistus on täysi susi. Sosiaali
      Maailman menoa
      7
      3077
    Aihe