Eikä siihen mikä on tärkeää.
Onko meidän saarnattava sapattia?
Adventistien julistuksen A ja O on sapatti. Tosin eivät saarnamiehet tätä pykäläänsä ota käsiteltäväkseen esitelmäsarjoissaan ennenkuin vasta ihan loppussa.
Mutta tämä tapahtuu strateegisista syistä. He pyrkivät ensin voittamaan kuulijansa mielenkiinnon viehättävine esityksineen. Sitten he saapuvat itse ytimeen-
-sapattiin-
Voidaan kysyä, oliko uustestamentillisilla julistajilla saarna- aiheenaan sapatti. Uusi testamentti vaatii meitä 50 kertaa ”saarnaamaan evankeliumia”,
23 kertaa ”saarnaamaan kristusta”, 17 kertaa ”saarnaamaan sanaa”, 8 kertaa ”saarnaamaan valtakuntaa”, mutta ei kertaakaan sapattia. Kirjeissään
mainitsee Paavali ainoastaan kerran sapatin, Kl. 2:16,17, ja silloinkin osoittaakseen, miten arvoton se on kristityillle. Jeesus ei esittänyt sitä koskaan
Miksi siis olisi meidän saarnattava sapattia? Mutta adventistit jatkaessaan tätä julistustaan ilmaisevat sillä seisovansa yhdellä jalalla vanhassa liitossa.
He yrittävät pitäytyä kouristukseomaisesti siinä, mikä on häviävää ja vanhentunutta, Hbr. 8:13, ja jo kadonnutta sille, joka on Kristuksessa, 2 Kr. 3:7-18
Emme ole kirjaimen ja kuoleman viran julistajia, vaan Hengen viran. Kiitetty olkoon Herran nimi!
Onko meidän saarnattava sapattia?
Adventistien julistuksen A ja O on sapatti. Tosin eivät saarnamiehet tätä pykäläänsä ota käsiteltäväkseen esitelmäsarjoissaan ennenkuin vasta ihan loppussa.
Mutta tämä tapahtuu strateegisista syistä. He pyrkivät ensin voittamaan kuulijansa mielenkiinnon viehättävine esityksineen. Sitten he saapuvat itse ytimeen-
-sapattiin-
Voidaan kysyä, oliko uustestamentillisilla julistajilla saarna- aiheenaan sapatti. Uusi testamentti vaatii meitä 50 kertaa ”saarnaamaan evankeliumia”,
23 kertaa ”saarnaamaan kristusta”, 17 kertaa ”saarnaamaan sanaa”, 8 kertaa ”saarnaamaan valtakuntaa”, mutta ei kertaakaan sapattia. Kirjeissään
mainitsee Paavali ainoastaan kerran sapatin, Kl. 2:16,17, ja silloinkin osoittaakseen, miten arvoton se on kristityillle. Jeesus ei esittänyt sitä koskaan
Miksi siis olisi meidän saarnattava sapattia? Mutta adventistit jatkaessaan tätä julistustaan ilmaisevat sillä seisovansa yhdellä jalalla vanhassa liitossa.
He yrittävät pitäytyä kouristukseomaisesti siinä, mikä on häviävää ja vanhentunutta, Hbr. 8:13, ja jo kadonnutta sille, joka on Kristuksessa, 2 Kr. 3:7-18
Emme ole kirjaimen ja kuoleman viran julistajia, vaan Hengen viran. Kiitetty olkoon Herran nimi!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Helvetin olemus ja mikaeljeesustelut tutkivine tuomioineen sekä syömisineen on ehtaa adventismia.
Lepopäivä asia saattaa tuntua korostuvan koska se on käsky jonka kristikunta hylkää yleisimmin.
En tarkoita tässä kumpaa päivää, siis 7 vai 1 päivän viettoa, vaan lepopäiväkäskyä yleensä.
Onhan minunkin tutavapiirissäni uskovia jotka viettävät pyhäpäivänsä sunnuntai hyvällä omallatunnolla aivan oikein.
Pyykit jäävät pesemättä, ja aita koorjaamatta, ja kuuluvat arkihommiin.
Jes 58:13 on Raamatun ainoat käytännön ohjeet asiassa miten viettää lepoäivää
Jeesus ojensi ihmiskäskyjä tekeviä fariseuksia.
Siunausta
jari laurila
Opistanne,ei ole poistettu, sapatti-sinettiä,eikä sunnuntai-pedonmerkkia,jotka tulevat sanan ulkopuolelta.
Minä en ota kantaa toteutumatta oleviin ennustuksiin.
Aika näyttää kun Ilm 13-14 luvut käyvät sitten paremmin mistä pedon merkissä on kyse.
Asia on nimittäin niin että vuosisatoja on ollut vilpittömiä sunnuntainviettäjiä jotka ovat syyttömät.
Uskokaa Jari-setää tässä ettei kenenkään omaatuntoa voi määrätä, ja jokainen valitsee omantunonsa mukaisen lepopäivän ja vastaa siitä Jumalan edessä.
Mainitsen tässä yhteydessä että Raamatullisen viikon seitsemäs päivä on meidän lauantai, eli tuo on se Jumalan itsensä asettama päivä.
Eedenistä meidän päiviimme saakka on ollut tuon päivän viettäjiä.
Sunnuntain vietto alkasi 100 luvulla asteittain ja Raamattu ei tunne asiaa nimeltä lepopäivämuutos.
Tältä pohjalta näin lyhyesti voi tätäkin asiaa ymmärtää.
Kirkko ei tule koskaan poistamaan mitään Sinun pyynnöstäsi.
Siitä voit olla varma eli ole omassa piirissäsi rauhassa ja vietä omantuntosi mukainen opäiväsi ja jätä muut rauhaan asiassa täälläkin.
Kenenkään omaatuntoa ei voi määrätä.
Muistakaa tämä aina.
Adventtikirkossa ei kukaan määrää kenenkään omaatuntoa.
Jos Sinua ei miellytä kaikki, tai ajattelet että kirkko taipuisi Sinun tekemään oppiisi, kierrä koko kirkko kaukkaa, äläkä edes kuse Adventtikirkon suuntaan.
Vastaa omantuntosi valossa Jumalan edessä asiassa kuin asiassa niin ok, vain siitä vastaat.
Lepopäivä "sinettinä" on kaunis ajatus niille jotka tahtovat pitää Jumalan käskyt kunniassa.
Se kruunaa koko lätyn kuuliaisuudessa Jumalalle -Jeesukselle ja käskyille.
Lopun aikana kyse, ja ollut jo 6 000 vuotta, nimenomaan kyse Jeesuksesta ja käskyistä vastaan ihmispomot ja ihmiskäskyt.
Ilm 14:12, 12:17, 13-14 luvut.
Raamatullinen totuus.
Tuossa ei mikään vinkuminen auta.
Tämän päivän lehdestä luin että valtaosa papeista haluaa vihkiä miehiä kirkoissa.
Ruotsissa tulee kirkolliskokouksen päätös syksyllä ja Suomi seuraa isoaveljeään usein, mutta ei aina varmasti.
Toivon että papit tulevat järkiinsä.
Saapi nähdä koska kavereitani vihitään lapsuuden kirkossani jossa olen käynyt poikakerhon, rippikoulun ja isäni muistonvieton mm.
Mahtaa se Reiska ja Hannu saada oikein komiat kirkkohäät?
"Rakasta lähimäistäsi niin kuin itseäsi" on yksi käsky ja muut ovat myös kaikki aina voimassa. Matt 5:17-18, Luuk 16:17.
Jos tulee olemaan kyse jostakin muusta, ei ole enää kyse kristinuskosta vaan uskonnollisuudesta ja pedon touhuista.
Jumalan siunausta
jari laurila
Näyttää olevan tärkeä Jarlau-sedälle.
Ymmärrän Sinua kyllä enkä halua loukata.
Lähde kaikessa niistä asioista jotka hyvin ymmärrät.
Hankalimmat asiat selviävät aikanaan kun tiedon määrä ja kypsyys antaa periksi.
Itse tein niin että jätin aina vaikeimmat tuonnemmaksi.
Ei täällä pitäisi ollenkaan keskustella ja väitellä monista asuoista jotka vaativat aikamoisen määrän aikaa ja vaivaa tutkia eivätkä voi avautuakaan noin vaan täällä.
Kaikkea hyvää Sinulle Herrassa Jeesuksessa
jari
Jumala vietti sapattia. 1 Moos 2:2-3.
Johtopäätöksiä voi vetää itse hengellisiä asiassa. Siis hengellisiä-.
En ole puhunut faaraoista yhtään mitään koskaan.
On todella sana jota en ole koskaan edes kirjoittanut tänne.
Mitä Sinä faaraoista haluat?
Orjia on kohdeltu monintavoin.
Israelin aikoina kun kaikki oli hyvin heitä rakastettiin perheen jäseninä.
On meilläkin ollut rengit ja piiat vastaavanlaisia.
Orjuus taas on toinen asia, on siis ollut ihmisarvon riistoa ja huonoa ja raakalaismaista kohtelua maailmanhistoriassa.
Faaraon orjat taisiavat paiskia duunia joka päivä, vain pikku uni oli heillä.
Riippuu ajaoista ja olosuhteista tuokin.
Lepopäivää tuskin tunsivat, mutta kaiketi Joosefin aikoina hommat oli Ok.
Siunauksia
jari laurila
En minä viitsi näin typeriin kysymyksiin vastata.
Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan, jos niitä esitetään oikeassa hengessä ja vaikuttimissa.
Jokainen teologian tohtorikin on ollut joskus täysin tietämätön.
Lue 2 Tim 2:16:23-24, lue ja titta på itse.
Elellään Raamatun mukaan, jookosta.
Vastasin jo.
Hengellisiä asioita on ajateltava hengellisesti.
Siinä ei eskoseni ja kultaseni muu auta.
jari