1 Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt.
2 Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä.
3 Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;
4 sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
5 Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
Kristityn tärkein tehtävä on uskoontulon jälkeen Jumalan käskyjen pitäminen, jotka Jumala on rakkaudessaan antanut meille. Varsinkin kaikki kiellot ovat ihania.
Mehän annamme lapsillemmekin kieltoja ja rajoituksia. Rajat ovat rakkautta lapsia kohtaan, vaikka ne eivät lapsista aina siltä tuntuisikaan. Jumala on käskyissään myös antanut meille rajat, jotka ovat Jumalan Rakkautta meitä kohtaan. Jumala kohtelee meitä kuin lapsia. Kun Jumala kieltää jotakin, niin se ei ole kiusaamista, vaan Jumala näin varjelee sinua joltakin, joka tuottaa sinulle murhetta ja tuskaa.
Jumalan käskyt ja niiden pitäminen tekevät meidät onnellisiksi ja vapaiksi. Ilo Herrassa on meidän väkevyytemme. Jos ei näin ole, niin et vielä kulje Jumalan tahdossa, vaan kapinoit Häntä vastaan.
Jos haluamme kulkea Jumalan tahdossa ja Rakkaudessa, niin pidämme Hänen käskynsä ja Hän antaa siihen myös voiman.
Jumalan siunausta kaikille.
2 Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä.
3 Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;
4 sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
5 Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
Kristityn tärkein tehtävä on uskoontulon jälkeen Jumalan käskyjen pitäminen, jotka Jumala on rakkaudessaan antanut meille. Varsinkin kaikki kiellot ovat ihania.
Mehän annamme lapsillemmekin kieltoja ja rajoituksia. Rajat ovat rakkautta lapsia kohtaan, vaikka ne eivät lapsista aina siltä tuntuisikaan. Jumala on käskyissään myös antanut meille rajat, jotka ovat Jumalan Rakkautta meitä kohtaan. Jumala kohtelee meitä kuin lapsia. Kun Jumala kieltää jotakin, niin se ei ole kiusaamista, vaan Jumala näin varjelee sinua joltakin, joka tuottaa sinulle murhetta ja tuskaa.
Jumalan käskyt ja niiden pitäminen tekevät meidät onnellisiksi ja vapaiksi. Ilo Herrassa on meidän väkevyytemme. Jos ei näin ole, niin et vielä kulje Jumalan tahdossa, vaan kapinoit Häntä vastaan.
Jos haluamme kulkea Jumalan tahdossa ja Rakkaudessa, niin pidämme Hänen käskynsä ja Hän antaa siihen myös voiman.
Jumalan siunausta kaikille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tekopyhyydeksi sanotaan sitä, kun ollaan
noudattavinaan käskyjä, vaikka Raamattu sanoo,
ettei ole yhden yhtäkään, joka kykenisi käskyt
pitämään.
Ja yhden kohdan rikkominen kerran elämässään tekee
koko hommasta aprillipilan.
Raamattu mainitsee Roomalaiskirjeessä (3:10-18) muutakin ihmisestä. Kukaan ei etsi Jumalaa, ei ole ketään, joka tekee hyvää, ovat petollisia, kiroilevia, tuhoavat ja vuodattavat verta, eivät tunne rauhan teitä, jumalanpelko on heille vieras jne.." Sellaisiahan me ihmiset syvältä sisimmältämme olemme, jokainen. Avain muutokseen tulee Jumalalta. "Jollette synny uudesti, ylhäältä.." Uudestisyntymisessä "se mikä on vanhaa on kadonnut, katso uusi on sijaan tullut. Oletko sinä uudestisyntynyt? Miksi Jumala sanassaan puhuu käskyjen pitämisestä ja kehottaa siihen, jos se ei kerran ole mahdollista? Pilkkaako Hän meitä? Ei suinkaan. Siihen, mitä Jumala kehottaa, Hän antaa myös mahdollisuuden. Ei se tarkoita, etteikö uskova voisi langeta, vaan pikemminkin sitä, että uskova uskoo Jumalan voimaan varjella hänet lankeamasta. Jos hän lankeaa, hän pyytää anteeksi ja jatkaa eteenpäin oppien kokemuksestaan ja edelleen hän luottaa Jumalan voimaan. Jumalan tarkoitus on, että me jokainen oppisimme tuntemaan itsemme ja Hänet. Itsemme siinä, että meissä itsessämme ei ole mitään hyvää, ei voimaa hyvään, ei toivoa, ei luottamista.. Jumalan siinä, että Hän pitää lupauksensa ja on voimakkaampi kuin me itse. Jos me annamme itsemme vilpittömästi Hänelle ja uskomme Hänen lupauksiinsa, tutkimme Hänen sanaansa ja opimme tuntemaan Häntä yhä enemmän(Pyhä Henki auttaa meitä siinä), niin Jumala johdattaa meidät siihen kokemukseen, että Hänen sanansa (myös käskyjen pitäminen) toteutuu meissä. Tämä ei tapahdu hetkessä, vaan monien kokemusten, vaikeittenkin, kautta se tapahtuu. Ja se tapahtuu, jos uskoo elämänsä Jumalan käsiin ja luottaa Häneen ja Hänen Sanaansa. Siunausta sinulle ja kaikille
Totta kirjoitit. Raamattu sanoo, että rakkaus Jumalaan on se, että pidämme Hänen käskynsä. Myös muualla Raamatussa on tämä sama "punainen lanka". Se ei tarkoita, että ihminen sillä pelastusta tai muutakaan ansaitsisi, vaan se on merkkinä siitä, että uskova rakastaa Jumalaa. Ei siinä itse silloin oteta ansiota, sillä sitä tietää, että Jumala on se, joka antaa siihen voiman. Ei itsessä sitä voimaa ole. Tiedän, että moni väittää vastaan, mutta mielestäni se on loukkaus evenkeliumia ja Jumalaa kohtaan, koska siinä väitetään, että paha on voimakkaampi kuin Jumala. Kuinka moni kristittykin toistaa samaa väitettä "Aina me teemme syntiä, sanoin, teoin ja ajatuksin.." Sanon sinulle, joka luet tätä. EI ASIAN KUULU OLLA NIIN! Jos luet uuden testamentin läpi vaikka alleviivaten ne kohdat, joissa puhutaan käskyjen pitämisestä ja synnin voittamisesta, saatat hämmästyä. Tässä muutama kohta, joita voisit katsoa:Room:1:5, 16:26, Room 4:20,21, Room 6:1-6, Room 8:1-9, 13, 2Kor:5,6,18 2Kor 5:17 2Kor 7:1, Gal 5:16,24, Efes 1:17-20, Efes 2:8-10, Titus 2:11-14, 2 Piet 1:3-4. 1Joh 3:2-6. 1Joh 5:18. Johannes sanoo myös kirjeessään:"Siitä me tiedämme hänet tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet, mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä." Ilmestyskirjassa mainitaan lopun ajan uskovista: " Tässä kysytään pyhiltä kestävyyttä, niiltä, jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen." (Ilm 14:12) Joku voi ajatella niinkuin evankeliumissa mainitaan Jeesuksen kohdalla "Tämä on kova puhe, kuka voi kestää". Herää kysymys:Miksi se on kova? Eikö sen tulisi olla ihana asia. Tuntuu häpeälliseltä, että Jumalan sanaan uskotaan niin vähän. Niin paljon hän on luvannut sanassaan. Kuka ottaa ne uskossa vastaan. Jeesus sanoi "Kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö Hän uskoa". Hän todellakin antaa sanassaan lapsilleen "kaiken, mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, Hänen tuntemisensa kautta". Tunnetko sinä Hänet? Tunnetko Hänen lupauksensa? Uskotko Hänet sanaansa ja lupauksiinsa, jotka vakuuttavat Hänen olevan kaikkea pahaa voimakkaampi, myös sinussa itsessäsi olevaa. Miksi me niin usein epäonnistumme? Epäuskomme tähden!! Ajattele Aabrahamia, jonka ruumis oli kuihtunut ja Saaran kohtu kuolettunut. Heille sanottiin, että he saavat lapsen.MAHDOTONTA!! EI ONNISTU!! Ja totta onkin. Kukaan ihminen ei siinä olisi onnistunut. Aabrahamista sanotaan, että "Hän antoi Jumalalle kunnian VARMANA SIITÄ, ETTÄ JUMALA PYSTYY TEKEMÄÄN SEN MITÄ ON LUVANNUT"(Room 4:21) Jakeessa 20 sanotaan ettei Aabraham ollut epäuskoinen eikä epäillyt Jumalan lupausta. Tässä on avain jokaiselle meillekin. Uskon kautta ihmiselle mahdoton (käskyjen pitäminen, synnin välttäminen, vihollisen rakastaminen ym) tulee mahdolliseksi. Kaikki tulee Jumalalta, kaikki on armosta. Jumala toivoo vain, että uskomme häneen. Uskotko, lukija, sinä?