Jos kesällä 1944 menetettiin miehiä, niin kalusto ja materiaalimenetykset olivat hirmuisia. Ei ihme että oltiin ajoittain helisemässä. Tässä lista kesäkuulta 1944:
- 675 erilaista tykkiä
- 91 000 kivääriä
- 7 700 konepistoolia
- n.4000 konekivääriä ja pikakivääriä
- 210 erilaista kranaatinheitintä
- 9 000 000 patruunaa
- 100 000 tykistönlaukausta/ammusta
- vaatteita noin neljälle divisioonalle
- tuhansia puhelimia ja 18 000 kilometriä kenttäkaapelia
- 10 000 polkupyörää
- 30 000 paria suksia
- tuhansia kärryjä jne.
(lähde: Suomi taisteli osa 5, s.355).
- 675 erilaista tykkiä
- 91 000 kivääriä
- 7 700 konepistoolia
- n.4000 konekivääriä ja pikakivääriä
- 210 erilaista kranaatinheitintä
- 9 000 000 patruunaa
- 100 000 tykistönlaukausta/ammusta
- vaatteita noin neljälle divisioonalle
- tuhansia puhelimia ja 18 000 kilometriä kenttäkaapelia
- 10 000 polkupyörää
- 30 000 paria suksia
- tuhansia kärryjä jne.
(lähde: Suomi taisteli osa 5, s.355).
Vastaukset 15
Vanhimmat
...olivat puolet hyökkäysvahvuudesta Viipuriin 21.6.44 mennessä. Lisäksi se menetti 730 hyökkäysvaunua, joista osasto Kuhlmey poisti käytöstä n. 200. Lentokoneita ampuivat hävittäjälentolaivue 24 ja 34 alas 459 (kesä-heinäkuu 1944). Lisäksi Kannaksen it ampui alas n. 420 lentokonetta. Yhteensä siis n. 880 lentokonetta. Osasto Kuhlmey ampui alas 151 viholliskonetta oman ilmoituksensa mukaan. Suomalaisten alasampumat koneet olivat varmennettuja ts. tuhoamiselle piti olla todiste (esim toinen lentäjä tms.)
Lisäksi mainittakoot että elokuussa 1944 Suomen armeijalla oli enemmän tykkejä, lentokoneita, hyökkäyvaunuja, muita aseita ja ammuksia kuin koskaan koko sodan aikana. Ts. ASEVOIMAMME OLIVAT ELOKUUSSA 1944 VAHVEMMAT KUIN KESÄKUUN ALUSSA 1944.
Nyt se tiedetään. NE VIHAAVAT TORJUNTAVOITTOAMME.
- 675 erilaista tykkiä
Noin puolet määrästä oli jäykkälavettista linnoitustykistöä, joilta oli ammukset ammuttu loppuun ja ne jätettiinkin ihan tarkoituksella sinne "Aanukseen"...
- 100 000 tykistönlaukausta/ammusta
Tästä suurin osa jäi Perkjärvelle, olikohan noin 70 000 klp ja se oli lähinnä Paksun-Taavetin ja Sippolan syytä.
Toki Mandelin kasvatteli niitä kanejaan kun olisi pitänyt ajattaa ammuksia ensin kiireesti eteen ja loppuja taakse. Sinne jäivät.
Jatkosodan historia 1-6 sarjassa on hieman eri lukemat.
...luin jostakin että jatkosodan loppuvaiheessa suomalaiset valtasivat suurinpiirtein yhtä paljon tykkejä venäläisiltä takaisin kuin mitä olivat aiemmin menettäneet. Ilomantsissa saatiin 110 tuliterää tykkiä saaliiksi jotka olivat huomattavasti parempia kuin 3-tuumaiset vanhat.
Kannaksella oli muuten vain 278 kenttätykkiä 10.6.44 joten ainakaan kenttätykkien osalta menetykset eivät ole olleet kummoisia.
It-tykkejä suomalaisilla oli 1160 kpl 9.6.44
4.9.44 it-tykkejä oli 1310 kpl. Eteenkin 75 mm/88 mm tykkien osuus kasvoi voimakkaasti.
Kaikkiaan tykkejä (kenttä-, it-, pst) oli elokuussa 1944 yli 2700 kun esim. kesällä 1941 niitä oli ollut hieman yli 1600. Kalusto siis kasvoi ja tuli uudenaikaisemmaksi.
Totta on, että sodan lopussa armeija oli paremmin varusteltu kuin aikaisemmin ja nimenomaan nykyaikaisesti. Lähinnä silmiin pisti tuossa listassa tuo ammusten määrä. 9 miljoonaa patruunaa on aika läjä sekin. Varmasti jossakin tuntui hetkellisesti, mutta ei vaikuttanut sittenkään lopputulokseen.
Täytyy tietysti muistaa sekin, että esim. tuo vaatemäärä on varmaan sellaista "röttiä ja lumppua" jota ei ole lähdetty siirtelemään kun on ollut kiireellisempiäkin kuljetuksia esim. joukko-osastot jne.
Mikäs tämä kanien kasvatus juttu on?
" Ilomantsissa saatiin 110 tuliterää tykkiä saaliiksi jotka olivat huomattavasti parempia kuin 3-tuumaiset vanhat. "
Mitä mallia nämä 110 kaapattua tykkiä olivat?
>Mikäs tämä kanien kasvatus juttu on?<
Lue mainio Tirrosen kirja nimeltään Jylisevät tykit. Siinä kerrotaan tarkkaan kuinka Mandelin oli kiinnostunut enemmän kaniensa voinnista kuin 10.D:n ammustilanteesta suurhyökkäyksen alkaessa. Sinne jäivät niin kanit kuin tykit...
Tuollakin siitä löytyy maininta, joka ei juurikaan mairittele:
http://209.85.129.132/search?q=cache:75Oza9k-uOYJ:keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000023847542 eversti mandelin&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
TÖPPÖ 5:set suomalaisista upseereista
viime sotiemme ajalta. - - luonnosasteella --
29.11.2004 kello 13.15 Matti Keränen , Salla.
[email protected]
1) Eversti Oiva Iisakki Sippola , Taavetti Laatikaisen luottomies kesällä 1944 :
Mokasi tykistön ammushuollon perinpohjin Valkeasaaressa , Viipurissa , jätti Perkjärvellä säästämänsä Valkeasaaren lohkon ammusvarannot venäläisille. Oli vähällä luovuttaa Rautakorven varikon Viipurissa venäläisille.
2) Edellisen esimies kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen Mannerheimin luottomies kesällä 1944 :
Pääsyyllisiä Kannaksen puolustuksen romahtamiseen ja paonomaiseen vetäytymiseen Rajajoelta Viipuriin kymmenessä päivässä. Ei joutunut vastuuseen Sippolan kanssa tekemistään mokauksistaan.
3) Eversti Mandelin , 10 Div.:n tykistökomentaja kesällä 1944 :
Saavutukset yhtä monumentaalisia kuin Oiva Iisakki Sippolallakin . Pääsyyllinen 10 Div:n mittaviin kalustomenetyksiin ja toimimattomaan ammushuoltoon. Ratkaisun päivänä 10. 06. 1944 ei Valkeasaaren lohkon tukitykistöllä ollut edes yhtä tuliannosta ammuksia taistelujen alkaessa ja osa kranaateista oli varustettu väärillä panoksilla.
Lähitorjuntaan tarvittavat puolipanokset puuttuivat ja Mandelin kielsi vastavalmistelun yöllä 09.06.1944.
4) Aksel F. Airo , vaikeneva kenraali : Jätti muistelmansakin kirjoittamatta , koska ei pystynyt selittämään kesäkuun 1944
katastrofia Länsi - Kanaksella. Oli varmasti pääsyyllisiä siihen , ettei armeijamme painopistettä älytty siirtää talvella 1943 - 1944 Kannakselle. Airon neroutta kuvaakin se . että Kannaksella oli vain yksi neljäs osa armeijamme miesvoimasta ja yksi kolmasosa tykistöstämme. Kannaksen joukkoja oli suotta makuutettu yli 3 vuotta asemissaan ja jätetty linnoitustyöt tekemättä !
5) Kenraaliluutnantti Hanell. Mies johti linnoitustöitä :
Hän jopa linnoittikin perinpohjin Maaselän ja Aunuksen kannasta mutta jätti paraatioven Karjalan Kannaksella sepposen selälleen. Pääsyyllisiä linjojen nopeaan murtumisiin , koska ei älynnyt syvyysporrastusta eikä panssarintorjunnan merkitystä ja tehoa uusilla rekyylittömillä aseilla ( nyrkit ja kauhut !) .
Tässäpä on siis luonnokseni viidestä suurimmasta TÖPPÖ - Upseerista viime sodissamme. On turhaa syyllistää pakoon pinkoneita kuraportaan sällejä , kun puuttui raskaiden aseiden tulituki ja etuportaan panssarintorjunta - nyrkit !
Vasta kenraali Einar Vihma sai asiat kuntoon viimetingassa Ihantalan hautuumaan alueella ja pysäytti teräsvyöryn nyrkeillä ja tykistöllä !!!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkeasaaren_l%C3%A4pimurto
"10. D:n tykistö, 68 tykkiä, jäi vihollisen saaliiksi"
>>Iltapäivällä 10. kesäkuuta 1944 JR 1 oli puolustuskyvytön. IV Armeijakunnan tykistöosasto oli luvannut toimittaa ammustäydennyksen Raivolan asemalle kello 12:een mennessä, mutta se ei koskaan saapunut perille. Rykmentti oli kärsinyt jo noin 900 miehen tappiot, 30 % koko vahvuudestaan. Puolet kaatui tai haavoittui, toinen puoli menetti hermonsa tai liittyi käpykaartiin. Kalustotappiot olivat talvi- ja jatkosodan suurimmat: iltaan mennessä Kannaksen 24 patteristosta oli menetetty seitsemää patteristoa vastaava kalusto, muun muassa molemmat järeät patteristot.
Että noin kovia töppäilyjä tehtiin. Onneksi sentään oli kunnon johtajiakin.
Ilomantsin mottitaistelut 26.7.-13.8.1944
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/
Ilomantsin talvi- ja jatkosodan taisteluissa esiintyneiden kenttätykkimallien valtakunnallinen käyttö ja määrällinen kehitys
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/tyktaul.htm#lauka
Sotasaalis
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/motti.htm#saalis
Taistelujen jälkeen suomalaisten haltuun jäi
94 erilaista tykkiä
6 raketinheitintä
82 kranaatinheitintä
66 autoa
7 panssarivaunua
300 hevosajoneuvoa
222 hevosta
ja runsaasti käsiaseita ja muuta materiaalia.
kautta olet saavuttanut tuollaisen virheettömän näkemyksen kokonaisuudesta. Veikkaisin sotamiestä tai sattumakorppia.
>>Veikkaisin sotamiestä tai sattumakorppia.
" Tästä suurin osa jäi Perkjärvelle, olikohan noin 70 000 klp ja se oli lähinnä Paksun-Taavetin ja Sippolan syytä. "
Eikö vihulaisen suurhyökkäyksellä ole kuitenkin pääsyy asiaan, venäläisten tankithan tunkeutuivat Perkjärven makasiinialueelle 17.6.-44 kun varastojen evakuointi komennus oli annettu edellisenä päivänä. Hommahan jäi kesken tästä syystä.
"Taisteluvälinehuollon siirtäminen takaisin huoltopäällikön johtoon 21.7. viittaa
siihen, etta toiminta ei ollut täysin kitkatonta"
Keijo Suominen
IV ARMEIJAKUNNAN Huollon JÄRJESTELYT KESALLA 1944 TAISTELTAESSA VKT-ASEMASSA
Ennen kuin ryhdytään tarkastelemaan IV Armeijakunnan huollon järjestelyjä kesällä 1944
taisteltaessa VKT-asemassa, lienee paikallaan esitellä yleisesti armeijakunnan huoltoa
ja sen järjestelyjä.
Armeijakunnan huoltojärjestelmä kesällä 1944
Armeijakunnan huollon johtaminen
http://www.hut.fi/~jseppane/vkt.txt
"Asiaa pahensi vielä tykisto-osaston ja huolto-osaston sijoittuminen eri paikkoihin, vaikka tykistäkomentaja johti taisteluvälinehuoltoa.
Huoltoa olisi voitu johtaa määrätietoisemmin. Alaisille olisi pitänyt antaa esikäskyjä huollon toteuttamisesta, koska operatiivisen käskyn ja huoltokäskyn valmistumisen välilla oli jopa vuorokauden aikaviive.
Huoltokäskyn laadintahan oli pääosin rutiinia. Tässä suhteessa IV Armeijakunnan huoltopäällikkö ei onnistunut."
elokuuss 1941 saatiin paljon suurempi saalis. Meni hankintahintaan, kuten mustalaispojan kello, kun kaveri varasti.