Ketkä aikoinaan päättivät kohtuuttomiksi nousseista optioista, joilla Fortumin johto nyt rahastaa? Asialla oli Lipposen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta, joka kahteen otteeseen käsitteli ja hyväksyi Fortumin johtajille nyt ennätysmäisiä eurokasoja poikivan järjestelmän, jota kuluttajat maksavat korkeina sähkönhintoina.
Aikaisemmin optioiden suuruus valtioenemmistöisissä yrityksissä, jollainen Fortuminkin on, oli rajoitettu enintään 30 prosenttiin vuosipalkasta. Lipposen johdolla ministerivaliokunta päätti poistaa rajoituksen. Päätöstä ei tuotu koskaan eduskunnan hyväksyttäväksi.
http://www.vasemmistoliitto.fi/organisaatio/jaakko_laakso/Kolumnit/fi_FI/1165835934018/
Aikaisemmin optioiden suuruus valtioenemmistöisissä yrityksissä, jollainen Fortuminkin on, oli rajoitettu enintään 30 prosenttiin vuosipalkasta. Lipposen johdolla ministerivaliokunta päätti poistaa rajoituksen. Päätöstä ei tuotu koskaan eduskunnan hyväksyttäväksi.
http://www.vasemmistoliitto.fi/organisaatio/jaakko_laakso/Kolumnit/fi_FI/1165835934018/
Vastaukset 15
Vanhimmat
Optiojärjestelmä on ahoslaisten ja vanhaslaisten uusliberaalien (oppi tulee suuresta maailmasta) muodostama palkkiojärjestelmä, joka on markkinoitu jonkinlaisena välttämättömyytenä. Vanhanen on nyt olevinaan kääntänyt kelkkansa, mutta siellä se sama reformisti luuraa kuin ennenkin. Kunhan kannatuspaniikissa ja laman yllättäneenä yrittää rimpuilla.
Fortumista puhuttaessa Pekkarisella oli vuosikaudet aikaa korjata mahdolliset edeltäjiensä virheet ja mies jopa väittää niin tehneensä. Jostain syystä Lilius kuitenkin sai taas muutaman lottovoiton tililleen ja vielä aikana, jolloin "meillä-ei-leikata" -hallitus leikkaa niin, että ruoka loppuu kouluista.
kunnat nyt "lwikkaa" ruoasta ja lomauttaa opettajia.
Demarivetoiset kunnat. Olisiko tällä jotakin tekemistä sillä että nyt on SDP oppositiossa, vai eikö noissa kunnissa osata hoitaa taloutta? Laitetaan kuntalaiset kärsimään että voidaan saanoa että tuollainen se porvarihallitus on:-)
luovat pelkkää kurjuuuta, ja sitä ne ovat aina vaalineet.
Demrien aikana ei kukaan yrittänytkään parantaa vanhusten ja muiden avuntarvitsijoiden asemaa, kun heillä oli kova kiire saada virkakoneisto miehitettyä omilla epäpätevillä henkilöillä, jotta Pohjois-Korean malli toteuisi mahdollisimman pian.
Demarit ovat kieroja valehtelijoita kansanpettureita.
PALKKIOILLA, BONUKSILLA JA OPTIOILLA ON OLLUT MUKA TARKOITUS S I T O U T T A A JOHTO PANOSTAMAAN YRITYKSEN TULOKSEEN. ONHAN SE NÄHTY, MITÄ AHNEUS TEETTÄÄ - SITOUTUMINEN ON VOIMASSA NIIN KAUAN KUIN RAHAA VOI KAUHOA AHNEESTI!
Fortumin hallituksessa osakepalkkiojärjestelmän loivat:
Hallituksen pj. Matti Vuorio
Erkki Virtanen (KTM:n edustaja), Heikki Pentti, Birgitta Kantola, Lasse Kurkilahti, Antti Lagerroos, Hans von Utmann
Palkkio-ohjelma on alunperin KTM Seppo Kääriäisen ajoilta - kuitenkin muuttunun myötä.t aja.
Valtion valvonnasta ja palkkio-ohjelmasta ovat vastanneet:
2000-2003 Sinikka Mönkäre
- vuoteen 2002 ensimmäinen palkkio-ohjelma
2003-2007 Mauri Pekkarinen
- 2002 JÄLKEEN PALKKIO-OHJELMAA ON UUDISTETTU
JOKA VUOSI (noususuhdanteen mukaan palkkiio-
summat ovat vain kasvaneet, eikä olla reagoitu
ansiottomaan nousuun)
2007- Jyrki Häkämies
- olisiko tehnyt mitään, jos painetta ei olisi
luotu?
Kannattaa ehdottomasti laittaa demarien syyksi - muiden ei olekaan tarvinnut olla mistään vastuussa - KEPU-ministerilläkö ei vastuuta olekaan?
Tässä demarille totuus.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000042952432
jäis ihan väärää käsitystä.
Demarit loivat optiojärjestemän jo ennenkuin Pekkarinen tuli hallitukseen.
Täysin demarien tekemä köyhien kusetushommeli herrojen hyväksi.
Hirveille Optiopalkkioille on Lipposen Sanelema ohjelma. Siitä Ei kukaan pääse väittämällä muuta.
Lipponen totesi että palkkioiden on noustava, koska sillä saadaan palkkaeroja tehokkaimmin aikaan. Palkkaerojen on kasvettava että pienipalkkaisetkin pystyvät pärjäämään. Lipposen oletus oli että kun on isopalkkaisia ja pienipakkkaisia niin isopalkkaiset pystyvät työllistämään noita pienipalkkaisia. Eli Lipponen ajoi piika- renki- järjestelmää Suomeen. Sen vuoski piti olla pienipalkkaisia, mieluummin työttömiä ja sitten ökyrikkaita jotka palkaavat näitä toimeentuloloukussa olevia "piioikseen".
Eihän tästä kannata tingata edes koska Lipponen on itse asian näin sanonut. Eli tämä on sitä itseään Demaripolitiikan ydintä.
Tämä oli >Lipposen linja.
linjana vielä ne "kasvukeskukset". Oli ajatus että Etelä-Suomeen perustetaan viisi ökyrikasta kaupunkia jotka vetävät työnytekijöitä muualta "köyhiltä" alueilta. Eli tarkoituksena oli väestön keskittäminen Lipposen luomille "rikkaille" alueille.
Keskustelu Silloin Lipposen hallituksien aikana tälläkin palstalta paljasti sen että Lipposella oli todella tukea tälle politiiikalleen.
Nyt täällä väännetääm ihan muuta. Oliko Lipponen ollut sittenkin täysi mätä pääministerinä? Tämä kysymys on suunnattu näille Demareille jotka täällä vääntävät nyt.
Lipponen rakensi kaikessa Rikas/Köyhä- asetelmaa.
Paavo on piikki Oivan lihassa.
meidän lihassa jotka kärsimme Paavon politiikasta koko "nousukauden" ajan.
kysymykseen!
"Osakeyhtiön hallituksen vastuu uuden osakeyhtiölain mukaan
Jäsenyys osakeyhtiön hallituksessa ei enää pitkään aikaan ole ollut kunniatehtävä, vaan vastuullinen ja seurantaa edellyttävä työ. Uusi voimaantullut osakeyhtiölaki muuttaa tilannetta vielä enemmän siihen suuntaan, että seurantavastuu korostuu ja jäsenyydestä saattaa entistäkin helpommin seurata vastuuta mittaavia kysymyksiä.
Yleiset periaatteet
Uuteen OYL:ään on kirjattu yleisiä periaatteita, joihin voidaan vedota silloin, kun lain yksityiskohtaisesta sääntelystä ei ole muutoin saatavissa tukea.
Hallituksen jäsenen vastuun kannalta tärkeimpiä tällaisia periaatteita ovat
* pääoman pysyvyys
* osakeyhtiön voitontuottamistarkoitus
* johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus
Periaatteita on paljon enemmän, mutta yllä olevat vaikuttavat ehkä eniten hallituksen jäsenen vastuuseen. Pääoman pysyvyydellä tarkoitetaan sitä, että lain minimivaatimukset oman pääoman suhteen on aina täytyttävä ja ellei näin ole, hallituksen jäsenen on heti reagoitava. Voitontuottamistarkoitus on nyt nimenomaisesti kirjattu yleiseksi periaatteeksi ja se edellyttää toimivalta johdolta eli toimitusjohtajalta ja hallitukselta sitä, että yhtiön toimintaa on nimenomaisesti ohjattava siihen suuntaa, että yhtiö tuottaa voittoa.
Johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus on nyt kirjattu nimenomaisena yleisperiaatteena lakiin, vaikka se jo ennenkin oli olemassa, mutta lojaliteettivaatimus oli vain oikeuskäytäntöön perustuvaa. Nyt sellaista voidaan edellyttää suoraan lain kirjaimen perusteella.
Milloin hallituksen jäsenen vastuu syntyy?
Uuden OYL:n mukaan hallituksen jäsenen on korvattava yhtiölle aiheuttamansa vahinko, jos
1. vahinko on aiheutettu hallituksen jäsenen toimessa;
2. toiminta on ollut edellä kerrotun huolellisuusvelvoitteen vastaista; ja
3. huolellisuusvelvollisuuden rikkominen on ollut tahallista tai huolimatonta.
Hallituksen jäsenen on korvattava yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle aiheutunut vahinko, jos
1. vahinko on aiheutettu rikkomalla osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestyksen määräystä; ja
2. rikkominen on ollut tahallista tai huolimatonta.
Yllä olevat lainkohdat vastaavat suurin piirtein voimassa olevaa lakia.
Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa yhtiön kirjanpito ei vastaa kirjanpitolain säännöksiä. OYL:n mukaan näin tulisi olla. Tuolloin rikotaan siis paitsi kirjanpitolakia myös osakeyhtiölakia. Tästä seuraa yhtiön johdon eli toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen vastuu.
OYL:n 1 luvun 8 §:n mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Lain nimenomaisella määräyksellä on haluttu korostaa huolellisuusvelvollisuuden merkitystä. Se vastaa nykyistä oikeuskäytäntöä, mutta terävöittää asian merkitystä. Velvollisuus on kaksiosainen:
1. velvollisuus toimia huolellisesti ja
2. lojaliteettivelvollisuus suhteessa yhtiöön ja sen kaikkiin osakkeenomistajiin.
Miten huolellisuutta arvioidaan?
Velvollisuutta toimia huolellisesti arvioidaan objektiivisesti kunkin hallituksen jäsenen kohdalla erikseen. Hallituksen vastuu on siis kollektiivista, ellei päätöksessä nimenomaan ole jonkun jäsenen eriävää mielipidettä. Tarkastelu suoritetaan jälkikäteen ja arvioidaan, miten huolellinen henkilö olisi toiminut vastaavissa olosuhteissa. Arvioinnissa otetaan huomioon
1. epävarmuus, jonka vallitessa liiketoiminnan päätökset usein tehdään;
2. riskinottamisen kuuluminen yritystoimintaan; ja
3. yhtiön toiminnan tarkoitus.
Koska arviointi suoritetaan aina jälkikäteen, tapahtuu se helpoiten dokumentteja tutkimalla. Tämä tarkoittaa sitä, että harkintaa vaativat päätökset on selkeästi perusteltava, jotta lukija jälkikäteen ymmärtää, miksi kyseisessä tilanteessa tehtiin juuri sellainen päätös".
HALLITUS SIUNAA AINA TEHDYT TOIMET JA PÄÄTÖKSET!
".....Nyt täällä väännetääm ihan muuta. Oliko Lipponen ollut sittenkin täysi mätä pääministerinä? Tämä kysymys on suunnattu näille Demareille jotka täällä vääntävät nyt. "
Eipä kysymyskään ollut sellainen, että siihen todella voisi vastata. Yrityksessä vastuu on yrityksen hallituksella ja yritysjohdolla - ei polikoilla. Ainakin tulosvastuu, riskienotto, palkitseminen, yleinen moraali jne.
Valtion yrityksissä - Häkämiehenkin mukaan - omistajaohjausta ei voi käyttää politikot - ja onhan se nähty, että valtio ei omistajana käytä - kykene käyttämään.
Kysymys - oliko Lipponen sittenkin mätä pääministerinä - ei liittynyt alkuperäiseen Fortum skandaaliin keskusteluun - mätiä ministereitähän tässä jutussa, jos niitä halutaan käsitellä - ovat kaikki "matkan varrella" Suomen hallituksissa olleet vaikuttajaministerit.
Mainitaan nyt muutama Kääriäinen, Mönkäre, Pekkarinen, Häkämise - että voit mennä saman tien
syyttää kaikkia suuria puolueita - jotka nk. siunanneet toimet.
Yritysten johdolla on oiva mahdollisuus hovinsa kanssa kähmiä vaikka mitä palkkioita - poistaa ne muulta henkilökunnalta (vaikka sovittu aikanaan)ja kovinakin aikoina - heikon moraalin ansiosta - ottaa mikä niille kuuluu omasta mielestä - korkojen kanssa!
Tänä aamuna sanoi tv:ä joku professori, että Fortumin hallitus ja johto korotti sähkön hintaa ja maksoi kohtuuttomia kannustimia.
Johdon palkitseminen yritysjohdossa samoin kuin työntekijän palkitseminen on mielestäni aivan ok.
Proffessori oli aivan oikeassa siinä, ettei Fortumin toimitusjohtaja luonut mitään erityistä yhtiön tulevaisuuteen (tulkitsen). Voisi sanoa toisinkin, ettei johto ja hallitus saaneet aikaan mitään sellaista mistä pitäisi palkita. Kun kysymys kuitenkin on vain siitä, miten hyväksyttävänä pidetään Fortumin hallituksen ja johtajan toimintaa nk. optio- ja eläkekysymyksessä, niin vastau on, ei ollenkaan hyväksyttävää.
Yhtiöön luodut palkitsemisjärjestelmät eivät ole missään vaiheessa tarkoittaneet kohtuuttoman suurten palkkioiden ottamista. Fortumissa tehdyt johdon palkitsemiset eivät ole missään suhteessa oikeudenmukaisen ja moraalisesti hyväksyttävän menettelyn kanssa. Ei tällaista ole yksikään ministeri tarkoittanut. Niin uskon.
Riippumatta siitä, kuka tai ketkä ovat ministerinä, niin maassa ilmenee tahallisesti tai suunnitelmallisesti toimivia väärintekijöitä ja rikollisia.
Asiaa voi jälkikäteen korjata kahdella tavalla: Fortumin hallitukselle ja johtajalle välittömästi kenkää. Siis heidän virka-, toimi- tai luottamussuhteensa peruutetaan välittömästi. Tapahtunut osoittaa niin selvää ja törkeää eettis-mooraalista ja vastuun kannon harkinrakyvyn puutetta, ettei heihin voi kansa (maksajat) luottaa. Toiseksi, törkeys oikaistaan ja kohtuullistetaan. Kuten sanottu, kenkää ja heti. Tiedän tapauksia suomesta, joissa johtaja on toiminut sopimattomasti ja vaikka yrityksen liiketaloudellinen tulos on ollut hyvä, niin siitä huolimatta sellainen johtaja on saanut kenkää. Rahan ja vallan ahneuden sokeat pitää poistaa vaikutuspaikoilta sitä mukaa, kun ne tulee julki. Niin tässäkin tapauksessa.